Hieman harvinaisempaa ongelmatyyppiä, mutta mun "rakas" veljeni on ollut puhumatta mulle kolme vuotta. Harvinaisen lapsellista kohta jo 18-vuotiaalta, mutta hän vaan ei suostu puhumaan. Enkä edes tiedä, miksi. Me olimme hyvätkin kaverit sillon, kun vielä kommunikoimme päivittäin keskenämme, muttei enää (yllätys yllätys!). Porukat on ihan hermona veljeen, kun hän ei edes suostu kertomaan tai ei vaan enää itsekään muista, mistä on niin suivaantunut, ja tiedon kulku perheen sisällä on tosi kinkkistä.. Vuosi takaperin joulun alla veli puhui isälle ja toiselle siskopuolellemme, että voisi ruveta puhumaan kanssani, mutta sanaakaan ei vielä tähän päivään mennessä ole suusta ulos tullut. Isä veikkasi, että veli on tuollainen vain ylpeytnsä takia, ja että ilman "ylpeyttään" hän olisi jo murtunut.. Mutta kuten eräs kaverini sanoi, on veli menettänyt ylpeytensä jo aloittaessaan mykkäkoulun, ei vaan itse sitä tajua.
Isäni oli lähes parantunut alkoholiongelmastaan, kunnes kyllästyi "riitaamme" ja sen mystisiin taustoihin ja ratkesi taas.. eikä veli tajua vieläkään. Inhottavaa on sekin, että jos olen lähemmäs 20km:n päässä kaupungin toisella laidalla kaverillani, ja perusbussimaksu on 2,5€, olisi ehkä ihan hyvä saada äiti kiinni, jotta pääsisin kotiinkin joskus. Jos soitan äidin kännykkään, ei hän välttämättä vastaa. Jos soitan kotipuhelimeen ja veli vastaa, hän taasen lyö luurin korvaan ilmoitettuani, kuka olen. Minulla ja veljelläni on yhteisiä kavereita, jotka saattavat piruilla jommallekummalle tai kummallekin tilanteesta. Olen koittanut saada heitä puhumaan veljelle asiasta jokseenkin järkevästi, tuloksetta.
Monet kaverit sanovat, että tekisivät mitä tahansa, jottei heidän tarvitsisi tuntea sisariaan, mutta siinä ei oikeasti ole mitään hauskaa.. varsinkaan pidemmän päälle.
En oikeasti tiedä yhtään, mitä pitäisi tehdä tai sanoa. Veli on niin pirun itsepintainen, typerä ja lapsellinen.. Enkä jaksaisi enää. Ei enää neljättä vuotta samanlaista. Edes porukoitten puheet, saati siskopuolien, ei tepsi. Ei mikään. Mitä voin oikein tehdä?
Isäni oli lähes parantunut alkoholiongelmastaan, kunnes kyllästyi "riitaamme" ja sen mystisiin taustoihin ja ratkesi taas.. eikä veli tajua vieläkään. Inhottavaa on sekin, että jos olen lähemmäs 20km:n päässä kaupungin toisella laidalla kaverillani, ja perusbussimaksu on 2,5€, olisi ehkä ihan hyvä saada äiti kiinni, jotta pääsisin kotiinkin joskus. Jos soitan äidin kännykkään, ei hän välttämättä vastaa. Jos soitan kotipuhelimeen ja veli vastaa, hän taasen lyö luurin korvaan ilmoitettuani, kuka olen. Minulla ja veljelläni on yhteisiä kavereita, jotka saattavat piruilla jommallekummalle tai kummallekin tilanteesta. Olen koittanut saada heitä puhumaan veljelle asiasta jokseenkin järkevästi, tuloksetta.
Monet kaverit sanovat, että tekisivät mitä tahansa, jottei heidän tarvitsisi tuntea sisariaan, mutta siinä ei oikeasti ole mitään hauskaa.. varsinkaan pidemmän päälle.
En oikeasti tiedä yhtään, mitä pitäisi tehdä tai sanoa. Veli on niin pirun itsepintainen, typerä ja lapsellinen.. Enkä jaksaisi enää. Ei enää neljättä vuotta samanlaista. Edes porukoitten puheet, saati siskopuolien, ei tepsi. Ei mikään. Mitä voin oikein tehdä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
tällaista tilannetta on paha ulkopuolisen yrittää ratkoa, tai ladella neuvoja, kun ei tiedä yhtään mistä tämä on voinut saada alkunsa, eikä tunne kyseistä ihmistä. mutta jos mä nyt kuitenkin yrittäisin laittaa itseni sun asemaan...
oletko koskaan yrittänyt saada kontaktia veljeesi, hänen puhumattomuutensa aikana? oletko itse mennyt hänen luokseen, pakottanut hänet kuuntelemaan? vai oletko vain sietänyt hänen mykkäkouluaan? ehkäpä veljesi odottaa, että menet ja näytät välittäväsi hänestä. onhan se tietenkin naurettavaa, että hän ei ole tullut pyytämään anteeksi, jos on kerran itse aloittanut tuon mykkäkoulun ilman pätevää syytä, mutta ehkä sun kannattaisi mennä puolitiehen vastaan. jos veljesi on vasta 18-vuotias, voi häneltä odottaakin vielä aika lapsellista käytöstä. sen ikäiset pojat/miehet saattavat olla vielä aika hukassa itsensä kanssa.
et siis tiedä mistä tämä kaikki on alkanut? helpottaisi varmasti kovin paljon, jos syy mykkäkouluun olisi tiedossa, ja sitä kautta sitä olisi tietysti helpompi ratkoa. yrittäkää yhdessä perheenne kanssa vielä toimia, miettiä kenellä on anteeksipyydettävää, onko kenelläkään, ja mikä veljelläsi on. onko kyse jostain vakavasta, vai vain nuoren miehen päämäärättömästä kiukuttelusta.
musta ainakin tuntuu, että vaikka tilanne on vaikea, se ratkeaa ajan kanssa, omalla painollaan. ehkä veljesi kaipaa huomiota sinulta, tai kaikilta. kyllä kaikki varmasti vielä selviää, kärsivällisyyttä vain peliin. toivottavasti saatte välinne kuntoon.