Tyttö, joka soitti huilua

WildFlower kirjoitti:

Tyttö soittaa huiluaan.
se on ainoa asia,
mistä hän enää välittää.
Kaikkeen muuhun hän on menettänyt uskonsa.
Hiljaa mielessään hän miettii,
mitä teki väärin.
Kaikki pettivät hänet.
Mutta miksi?
Miksi kaikki käänsivät hänelle selkänsä?
Eikä kukaan kerro.

Tyttö kuuntelee itse musiikkiaan.
Hänestä tuntuu,
kuin joku soittaisi hänelle.
se kuulostaa niin kauniilta.
Musiikki voi jatkua tunteja.
Mutta tyttö kuuntelee kiltisti.
Vihdoin hänellä on ystävä,
jolla on on aikaa hänelle.
Vaikka tyttö tietää,
ettei tämä ole todellinen.
Mikään ei ole hänelle todellista.

Äkkiä soitto katkeaa.
Tyttö aukaisee silmänsä.
Isä seisoo hänen edessään huilu kädessään.
Tyttö kyyristyy vaistomaisesti,
ja pistää kädet päänsä suojaksi.
Isä tarttuu tytön pitkistä hiuksista.
Tyttö kirkaisee.
Isä potkii tyttöä.
Isä lyö tyttöä huilulla.
huilu menee rikki.
Isä lähtee pois jättäen tytön maahan.

Tyttö puristaa huilun kappaleet rintaansa vasten,
toivoen että se palaisi ennalleen.
Mutta mitään ei tapahdu.
tyttö alkaa itkeä entistä katkerammin,
ja lyömään itseään.
Äkkiä hän kuulee taas musiikin.
Mutta tällä kertaa hän tietää,
ettei hän soita itse.
Hän kohoaa ylöspäin huilu kädessään.
Hän katsoo huilua, se on ehjä.
tyttö yhtyy soittamaan,
ja kohoaa yhä korkeammalle.

Aamulla tyttö löydetään metsästä.
Hän puristaa yhä huilun kappaleita kädessään.
Mutta silti hänellä on hymy kasvoillaan.
Miksi tyttö kuoli?
Tappoiko hän itse itsensä?
Mutta mitään ei löydy.
Miksei näin herttainen tyttö tahtonut elää?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä