Kokemus aktiivimallista

Olen parikymppinen mies ja kävin tänään työkkärissä, ja sain ensimmäisen kokemuksen tästä uudesta aktiivimallista.
Olen raitis ja savuton mies, joka harrastaa aktiivisesti lumilautailua, salillakäyntiä ja uintia. Opiskelen myös iltalukiossa hakeakseni yliopistoon. Tiukkaa tekee, koska tuet ovat niin pienet ettei niistä juuri harrastella. Työkkäri olikin sitä mieltä, että iltalukio on lähinnä "oma valinta", eivätkä he tue sitä lainkaan. Ilmeisesti haravointi kehitysvammaisten työpajalla on työllistymistä edistävää toimintaa, mutta pitkän matikan suorittaminen ei.

Noh, vastassani oli työkkärin ja sossun työntekijät. Täysin terveellä ihmisellä on nyt oma sossukäsittelijäkin, kiva. Palaveri oli aktivointiin ja elämänhallintaan liittyvä, vaikka urheilijana sanoisin että elämänhallintani on varmaan paremmassa kuosissa kuin työkkärin henkilöillä! Mutta sillähän ei ole väliä, koska urheilu ei ole aktiivisuutta, vaan työpaikalla peukkujen pyörittely.
Olen itseasiassa hakenut mm. työkokeilupaikkaa aivan kaikkialta, mutta en ole sellaistakaan saanut. Palkkatöistä puhumattakaan. Aktiivimalli toimii niin, että sinut määrätään hommiin jos niitä et itse löydä. Ennen riitti pelkästään hakeminen. Nyt ei haku riitä, kun on pakko saada duuni. Jos et saa töitä, rangaistaan. Ja arvaa määrätäänkö sinulle enää edes ilmaiseksi tehtäviä töitä? Ei. Sinulle määrätään kursseja ja kuntouttavaa työtoimintaa sosiaalihuollon valvonnassa, eikä tämä ole työtä. Minut laitettiin samantien työnhakukurssille, jossa olen nyt siis kolmatta kertaa. Kertaus on opintojen äiti?

Jos suoritan työnhakukurssin, en menetä rahaa tuistani. Mutta kiitos Sipilän, kolmen kuukauden päästä sama alkaa uudestaan. Silloin katsovat olenko saanut töitä ja jos en ole, pallo on taas heillä ja he voivat käskeä minut mihin tahansa. Ei siinä mitään jos antaisivat töitä, mutta sieltä tulee taas kuntouttavaa tai jotain valmennusta joka ei valmenna kuin vetämään itsensä kiikkuun!
Sanoin työkkärille suoraan, että tämä ei ole lainkaan motivoivaa ja erityisesti miehillä sellainen miehinen ylpeys pistää vastaan jos joku itseään alemmin koulutettu sosionomi tulee päättämään elämästäni ja käskemään mihin menen töihin. Tosimies on sitä mieltä, että jos tehdään töitä niin siitä maksetaan työn palkka. Eli todennäköisesti ensi jaksolla kieltäydyn kuntouttavasta työtoiminnasta ja tukeni pienenevät.
Ja tämä kaikki jatkuu kunnes saan töitä. Mutta entä jos en saakkaan? Sitten kai Sipilän uusi laki näännyttää minut hengiltä, 5% kerrallaan. Nerokasta, kerrassaan nerokasta. Ensin poistetaan valtiosta työpaikat, sitten pistetään vaan kisa pystyyn kuka selviää hengissä ja ketkä näännytetään hengiltä. Tämä se korjaa työttömyysongelman jos mikä.

Jos et ymmärrä minkä takia tämä on aiheuttanut lakkoja, olet vain liian tyhmä.