onko kirjailialla mitään oikeuksia? kustantaja myy

tyhmyys

kustantaja myy kirjaa ilman kustannussopimusta, kirjailia ei saa mitään tietoja kirjan myyntimääristä, jouduin ostamaan itsekin kyseisen kirjan.

18

600

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jaldkdgs

      Mistähän firmasta mahtaa olla kyse?

      Ilman sopimusta kukan ei saa myydä toisen tekijänoikeuksien alaista tuotosta. Se, onko sopimus syntynyt, onkin sitten liike-elämässä toisinaan asia, josta juristit vääntävät kättä pitkään ja tuomarit raapivat päitään.

    • 72vuotias

      pienkustantamo edelleen toiminnassa, kirja painettu 2006 ja myyty esimerkiksi hyvin laajasti kirjastoihin, ja edelleen myynnissä, kuinka saisin kirjan myymisen lopetettua? minulle ei painotalo antanut mitään tietoja painosmääristä.

      • aloittelevakirjailija

        Hankala tapaus.

        Paljon on kiinni siitä, mitä olette tuolloin vuonna 2006 sopineet, ja mitä sinä ja kustantamo pysytte nyt 12 vuotta myöhemmin näyttämään toteen.

        Käsitin avauksesta niin, ettei varsinaista kustannussopimusta ole milloinkaan allekirjoitettu. Juridisesti suullinen sopimus on yhtä pätevä ja sitova, joskin käytännössä hyvin hankala näyttää toteen.

        Varmaankin olette aikanaan jotakin sopineet (esim. painosmäärä, kirjailijan palkkio, jne.), tuskin homma on sentään niin voinut mennä, että sinä lähetit kässärin kustantamolle, ja kustantamo julkaisi sen olematta yhteydessä sinuun. Se, että kirjailija lähettä kässärin kustantajalle ei tarkoita, että kustantajalla olisi automaattinen oikeus julkaista se. Onko sinulla olemassa esim. sähköpostiviestejä, joista kävisi ilmi tapahtumien kulku ennen kirjan julkaisemista? Jos on, niistä todennäköisesti selviää, mitä tuli sovittua.

        Oma neuvoni on hankkia lakimiesapua ja käydä tapaus mahdollisine sähköpostiviesteineen ym. aineistoineen läpi sopimusoikeuteen perehtyneen juristin kanssa, ja selvittää, kuinka kirjan myyminen on lopetettavissa. Maksaa jonkin verran rahaa, mutta säästää paljolta harmilta ja ikäviltä (sekä mahdollisesti kalliilta) yllätyksiltä, jos asia päätyy käräjille.

        Ellei mitään aineistoa ole, mistä käy ilmi tapahtumien kulku, ja homma päätyy käräjille, on siinä sitten vastakkain kirjailijan ja kustantajan sana. Ilman todistusaineistoa, ikävä kyllä, useimmiten se voittaa, joka osaa esittää asiansatuomarille uskottavammin, ja jolla on varaa parempaan juristiin.

        Sanoit, että jouduit itsekin ostamaan kyseisen kirjan. Onko kyseessä ns. palvelukustanne?


      • väärinkäsityskö

        "minulle ei painotalo antanut mitään tietoja painosmääristä."

        Painotalo? Onko tässä siis käynyt niin, että olet itse painattanut kirjan painotalossa maksua vastaan vuosia sitten, se sitten näkyy edelleen jossain nettikirjakaupan valikoimassa? Vai onko välissä ollut omakustannefirma, joka on painattanut kirjan sinun kustannuksellasi? Vai onko kyseessä oikea kustantamo, jolloin olet tehnyt kustannussopimuksen ja saanut rahallisen korvauksen siitä, että kustantamo saa painaa kirjasi ja myydä sitä?


    • Sulkakynän_ääni

      Ota apuraha vastaan vaieten.

    • Haltija-haltia

      Et itse taida kuitenkaan mikään kirjailija olla - kirjailija kirjoitetaan j-n kera , siis ei mikään kirjailia.

      • vanhametsuri

        en todellakaan ole


    • väärinkäsityskö

      Eihän ilman kustannussopimusta kirjaa voi kukaan myydä. Jos joku näin on tehnyt, niin ei tarvitse mitään lakimiestä palkata, vaan voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

      Varmaan kyse jostain väärinkäsityksestä. Jos kirja on myynnissä jossain, ei tarkoita vielä sitä, että sitä oltaisiin myyty. Ja jos ei ole myyty, ei siitä tarvitse mitään ilmoittaa kirjailijalle, koska ei ole mitään tilitettävää. Omakustanteiden painaminen ei tuota voittoa, vaan niitä painavat firmat saavat rahat kirjailijalta, joka maksaa siitäkin, että kirja näkyy nettikaupan valikoimassa. Ne eivät ole oikeita kustantamoja siis.

      • aloittelevakirjailija

        Todennäköisesti kyseessä on juurikin väärinkäsitys. Ei enää muisteta, mitä 12 vuotta sitten on tullut sovittua. Pahimmassa tapauksessa asioista on sovittu vain suullisesti, ja kenties sopijaosapuolet ovat ymmärtäneet sopimuksen sisällön alun alkaenkin eri tavalla.

        Rikosilmoitus kannattaa aina tehdä, jos joku todella on painanut kirjan ilman lupaa. Ilmoitusta vastaanottavan poliisin ensimmäinen kysymys aloittajan tapauksessa sitten kuuluukin, miksi kirjailija tekee rikosilmoituksen vasta, kun on kulunut 12 vuotta rikoksesta, eikä heti kirjan tultua luvatta myyntiin? Tekijänoikeusrikos on tapahtunut sillä hetkellä, kun kustantamo on julkaissut kirjan luvatta. Jos tämä on tapahtunut jo vuonna 2006, eikä luvattomia uusintapainoksia ole sen jälkeen otettu, on rikos mahdollisesti vanhentunut jo vuonna 2011, vaikka kirjaa löytyisikin yhä kirjakaupoista.

        Jos on kyse sopimusriidasta eikä esim. tekijänoikeuslain alaisesta rikoksesta, juttu on erilainen, ja voidaan jomman kumman osapuolen vaatiessa käsitellä käräjillä riitatapauksena. Sille tielle on aika riskaabelia lähteä ilman sopimusoikeutta tuntevan oikeusoppineen apua, parempi vaihtoehto on löytää sovitteluratkaisu.

        Aika olennaista on sekin, onko kaikki ollut ok tähän asti, vai onko kirjailija kokenut kustantajan toiminnan moitittavaksi alusta asti?


      • väärinkäsityskö
        aloittelevakirjailija kirjoitti:

        Todennäköisesti kyseessä on juurikin väärinkäsitys. Ei enää muisteta, mitä 12 vuotta sitten on tullut sovittua. Pahimmassa tapauksessa asioista on sovittu vain suullisesti, ja kenties sopijaosapuolet ovat ymmärtäneet sopimuksen sisällön alun alkaenkin eri tavalla.

        Rikosilmoitus kannattaa aina tehdä, jos joku todella on painanut kirjan ilman lupaa. Ilmoitusta vastaanottavan poliisin ensimmäinen kysymys aloittajan tapauksessa sitten kuuluukin, miksi kirjailija tekee rikosilmoituksen vasta, kun on kulunut 12 vuotta rikoksesta, eikä heti kirjan tultua luvatta myyntiin? Tekijänoikeusrikos on tapahtunut sillä hetkellä, kun kustantamo on julkaissut kirjan luvatta. Jos tämä on tapahtunut jo vuonna 2006, eikä luvattomia uusintapainoksia ole sen jälkeen otettu, on rikos mahdollisesti vanhentunut jo vuonna 2011, vaikka kirjaa löytyisikin yhä kirjakaupoista.

        Jos on kyse sopimusriidasta eikä esim. tekijänoikeuslain alaisesta rikoksesta, juttu on erilainen, ja voidaan jomman kumman osapuolen vaatiessa käsitellä käräjillä riitatapauksena. Sille tielle on aika riskaabelia lähteä ilman sopimusoikeutta tuntevan oikeusoppineen apua, parempi vaihtoehto on löytää sovitteluratkaisu.

        Aika olennaista on sekin, onko kaikki ollut ok tähän asti, vai onko kirjailija kokenut kustantajan toiminnan moitittavaksi alusta asti?

        Todennäköisin selitys sille, ettei mitään tietoa ole tullut on se, ettei kirjaa ole myyty yhtään kappaletta enää ilmestymisensä jälkeen. Tunnettujen menestyskirjailijoiden kirjojakin myydään noin kaksi vuotta, sen jälkeen ne myydään parilla eurolla kirjatorilla, joten vuonna 2006 ilmestyneen kirjan myynti on todennäköisesit loppunut vuosia sitten. Kustannussopimuksessa sovitaan uusintapainoksistakin, joten kustantamo voi pitää myynnissä kirjaa, vaikka sitä ei enää edes olisi saatavilla. Jos sille ilmestyy suurta kysyntää, niin uusintapainos voidaan ottaa.

        Olen lukenut yhden omakustannefirman sopimuksen. Siinä oli maininta, että kirjasta tilitetään myyntituloja vain, jos sen myynti ylittää tietyn määrän (muistaakseni 10 kpl). Harvemmin omakustanteita myydään kovin paljon enemmän kuin tuo määrä, joten kirjasta ei välttämättä tule mitään tilitettävää.

        Ja kustannussopimuksen puuttumattomuuden voi selittää se, että omakustanteen julkaissuthan ei ole kirjoittanut mitään kustannussopimusta, koska hän kustantaa kirjansa itse. Sopimus on silloin vain sopimus kirjan painamisesta, sen hinnasta ostajille, painomäärästä ja muista vastaavista asioista.


      • väärinkäsityskö
        väärinkäsityskö kirjoitti:

        Todennäköisin selitys sille, ettei mitään tietoa ole tullut on se, ettei kirjaa ole myyty yhtään kappaletta enää ilmestymisensä jälkeen. Tunnettujen menestyskirjailijoiden kirjojakin myydään noin kaksi vuotta, sen jälkeen ne myydään parilla eurolla kirjatorilla, joten vuonna 2006 ilmestyneen kirjan myynti on todennäköisesit loppunut vuosia sitten. Kustannussopimuksessa sovitaan uusintapainoksistakin, joten kustantamo voi pitää myynnissä kirjaa, vaikka sitä ei enää edes olisi saatavilla. Jos sille ilmestyy suurta kysyntää, niin uusintapainos voidaan ottaa.

        Olen lukenut yhden omakustannefirman sopimuksen. Siinä oli maininta, että kirjasta tilitetään myyntituloja vain, jos sen myynti ylittää tietyn määrän (muistaakseni 10 kpl). Harvemmin omakustanteita myydään kovin paljon enemmän kuin tuo määrä, joten kirjasta ei välttämättä tule mitään tilitettävää.

        Ja kustannussopimuksen puuttumattomuuden voi selittää se, että omakustanteen julkaissuthan ei ole kirjoittanut mitään kustannussopimusta, koska hän kustantaa kirjansa itse. Sopimus on silloin vain sopimus kirjan painamisesta, sen hinnasta ostajille, painomäärästä ja muista vastaavista asioista.

        Eli yksinkertainen kysymys selvittää onko kyseessä omakustanne on se, että pitikö kirjoittajan maksaa kustantamolle kun kirja julkaistiin? Jos piti, niin silloin kyseessä on omakustanne. Jos taas kustantamo on maksanut kirjailijalle siitä, että saa julkaista tämän kirjan, pitäisi kustannussopimus löytyä. Jos se on kadonnut kirjailijalta, niin kustantamosta se varmasti löytyy.


    • kieryyskannattaa

      tämän yhden henkilön kustannusyrityksestä ei varmasti löydy kustannussopimusta, koska mitään ei kirjoitettu, eikä sovittu, kirja ilmestyi joulumyyntiin 2006, ostin itselleni kirjan muistoksi, mitään tietoja kirjasta en myöskään levikistä ole saanut, niinpä päätin että antaa asian olla, tähän tulokseen olen tullut näin ajattelee vanha metsätyömies 72vuotta.

      • väärinkäsityskö

        Erikoiselta jutulta tämä kuulostaa kyllä. Mutta ehkä se lohduttaa, että pienkustantaja tuskin on saanut mitään voittoa kirjastasi, vaikka sitä olisi jokunen myytykin vaan hän on jäänyt miinukselle, koska hänen piti maksaa kirjan painaminen.

        Pienkustantaminen on useimmissa tapauksissa harrastustoimintaa, ei kannattavaa yritystoimintaa. Hyvin pienimuotoista ja harrastelijamaista on ollut kustantajan puolelta, jos ette ole edes kustannussopimusta kirjoittaneet, koska se on aiheuttanut tämänkin selkkauksen. Jos tehdään sopimus mustaa valkoisella, siitä voi pitkänkin ajan kuluttua tarkistaa mistä on sopinut.

        Kuten aloittelevakirjailija mainitsi, niin jos ilman lupaa on toimittu, niin aikaa on kulunut sen verran, ettei siitä enää saa vastuuseen, koska teko on vanhentunut.


      • kirjaltaja

        Mistä kirjasi kertoo? Onko se metsätyömiehen muistelma- tai omaelämäkertakirja vai kenties hirtehinen tarina?


      • itäsuomimies
        kirjaltaja kirjoitti:

        Mistä kirjasi kertoo? Onko se metsätyömiehen muistelma- tai omaelämäkertakirja vai kenties hirtehinen tarina?

        kirja kertoo kesyyntyneestä koirasudesta itäsuomessa, joka saavutti talonväen luottamuksen, oleillen talon ympäristössä ja vartioiden reviiriään, tappaen kaikki lähistölle tulleet koirat, ja lopuksi 15 talon lammasta, jolloin metsästäjät yrittivät suden lopullista ratkaisua.


    • väyrysenkustantaja

      Annoitko persettä aikoinaan? Usein kustantajat ovat aika pitkävihaisia. Ja isäm maalisia. 67% heistä äänesti Huhtasaarta. Ja loput Väyrystä.

    • masuri21

      Joo. Asianajajat raapivat rahaa mitättömistäkin riita-ja rikosasioista. Ovat maailman ahnein ammattiryhmä lääkärien lisäksi. Kävin yksityislääkärillä .Maksu 116 euroa. Käynti kesti 10 minuuttia.Pakkiosta oi vähennetty Kela- osuus.Kelaosuuden nappaavat lääkärikeskukset omaan taskuunsa.Tuntipalkaksi tulee 600 €.Ollaan jo yli europalaamentikkojen palkkatason..

    • tölkköri

      olen todennäköisesti lukenut tämän kirjan jossa kerrottiin puolikesystä sudesta tarinan tapahtumapaikka oli kiihtelysvaara.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle

      Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle
      Joensuu
      14
      2019
    2. Oletko nainen alkanut kammoamaan minua

      Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom
      Ikävä
      63
      1405
    3. Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä

      Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise
      Maailman menoa
      98
      1361
    4. Toivoisitko Rakas vielä?

      Haluaisitko vielä? Uskoisin osaavani näyttää sinulle, kuinka ainutlaatuinen nainen olet.
      Ikävä
      68
      1225
    5. Tiesitkö tätä ex-miehistä? Noriko Salo jysäytti yllätyspaljastuksen

      Noriko Salo ja ex-F1 kuski Mika Salo olivat naimisissa v. 1999-2022. Kirsi Salon ex-mies puolestaan on muusikko Sammy A
      Kotimaiset julkkisjuorut
      5
      1141
    6. Ihan pieni näkeminen vaan

      👋 ja minä olisin valmis jo vaikka mihin sun kanssa. Nämä on näitä.. 🤫🫣😘💥
      Ikävä
      31
      997
    7. En haluaisi kaiken kuihtuvan pois

      ilman, että olemme voineet jutella rauhassa kasvotusten... Mutta mistä ihmeestä löydän sinut?
      Ikävä
      52
      986
    8. Koska tajusit silloin aikanaan

      että olin ihastunut sinuun? 🤭😍 Taisin olla aika läpinäkyvä 🫣❤️
      Ikävä
      47
      981
    9. Keskustelua kasteesta

      You tubessa kaksi pappia keskustelivat kasteesta ja kritisoivat raamatullista uskovien kastetta. Toinen heistä yritti
      Kaste
      334
      950
    10. Huh, huh! Sofia Belorf ei ole itse pessyt hiuksiaan kolmeen vuoteen

      Sofia Belorf elää ökyelämää Dubaissa. Sofian arjessa kulta, raha ja luksus ovat vahvasti läsnä. Luksuselämään tottuneell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      42
      900
    Aihe