Croppikennot ja isoarvot

Ei kun juuri toisin päin. Pikselin koko on yksi ratkaiseva suure. Yksinkertaistaen mitä suurempi pikseli, sitä enemmän se pystyy keräämään valoa.

Canonisti kirjoitti:

Ei kun juuri toisin päin. Pikselin koko on yksi ratkaiseva suure. Yksinkertaistaen mitä suurempi pikseli, sitä enemmän se pystyy keräämään valoa.

Väärin, koska vertailu tulee aina tehdä lopullisesta kuvasta, ei pikseli pikeliltä tarkastelemalla.

Minusta sehän on aivan selvä asia: mitä suurempi kenno pinta-alaltaan sen enemmän se pystyy keräämään valoa(=kvantteja).

DxOMark nimenomaan tekee nämä vertailut samaan kokoon skaalattuna, eikä 1:1 koossa. Kerroin kroppikenolle on 2.25, joten tuo D500 on suhteessa alaan 0,16 aukkoa parempi.

Nexist kirjoitti:

Minusta sehän on aivan selvä asia: mitä suurempi kenno pinta-alaltaan sen enemmän se pystyy keräämään valoa(=kvantteja).

Suuri kenno pystyy keräämään enemmän valoa, mutta samankokoinen pikseli (kuva-alkio) ei ja kuva muodostuu pikseleistä. Mitä pienempi pikseli, sitä vähemmän valoa sen alueelle ja suurempi kohina.
Kennon koko ei määrää herkkyyttä, vaan sensorisolun koko ja laatu.
Helpoin keino lisästä herkkyyttä on vähentää pikseleiden määrää ja tihentää niiden välimatkaa, jolloin saadaan samaan pinta-alaan mahtumaan suurenpia sensorisoluja.

kshjahDH kirjoitti:

Suuri kenno pystyy keräämään enemmän valoa, mutta samankokoinen pikseli (kuva-alkio) ei ja kuva muodostuu pikseleistä. Mitä pienempi pikseli, sitä vähemmän valoa sen alueelle ja suurempi kohina.
Kennon koko ei määrää herkkyyttä, vaan sensorisolun koko ja laatu.
Helpoin keino lisästä herkkyyttä on vähentää pikseleiden määrää ja tihentää niiden välimatkaa, jolloin saadaan samaan pinta-alaan mahtumaan suurenpia sensorisoluja.

Lue lisää

Kuinka vaikea se on tajuta, että kuvia ei voi verrata 1:1 koossa vaan samaan kokoon skaalattuna. Tällöin yksi kuvan pikseli ei vastaa näytön tao tulostimen pikseliä, vaan jos kuvassa on enemmän pikseleitä, pikseleitä yhdistetään ja tämä vähentää kohinaa.

okaro kirjoitti:

Kuinka vaikea se on tajuta, että kuvia ei voi verrata 1:1 koossa vaan samaan kokoon skaalattuna. Tällöin yksi kuvan pikseli ei vastaa näytön tao tulostimen pikseliä, vaan jos kuvassa on enemmän pikseleitä, pikseleitä yhdistetään ja tämä vähentää kohinaa.

Lue lisää

Yksittäisen pikselin herkkyys riippuu koosta. (Toki se riippuu myös teknologiasukupolvesta.) Mitä suurempi pikseli, sen pienempiä valomäärän se pystyy mittaamaan. Sitä vähemmän kohinaa.

Canonisti kirjoitti:

Yksittäisen pikselin herkkyys riippuu koosta. (Toki se riippuu myös teknologiasukupolvesta.) Mitä suurempi pikseli, sen pienempiä valomäärän se pystyy mittaamaan. Sitä vähemmän kohinaa.

Lue lisää

Joku ei nyt näe metsää puilta. Yksittäisen pikselin herkkyys ei ole oleellinen seikka.

okaro kirjoitti:

Joku ei nyt näe metsää puilta. Yksittäisen pikselin herkkyys ei ole oleellinen seikka.

Pinta-alaltaan pienempi pikseli ei enää kykene tuottamaan informaatiota siinä, missä suurempi saman teknologiasukupolven pikseli kykenee. Kuva muodostuu tai ei muodostu noista pikseleistä.

Toinen pienten pikselien ongelma, josta nyt ei ole puhuttu, on objektiivien hinnan pumppaaminen taivaisiin, kun pieneen kennoon ahdetaan paljon pikseleitä. Tai voihan 20Mpx APS-C runkoon yhdistää huononkin objektiivin, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

kshjahDH kirjoitti:

Suuri kenno pystyy keräämään enemmän valoa, mutta samankokoinen pikseli (kuva-alkio) ei ja kuva muodostuu pikseleistä. Mitä pienempi pikseli, sitä vähemmän valoa sen alueelle ja suurempi kohina.
Kennon koko ei määrää herkkyyttä, vaan sensorisolun koko ja laatu.
Helpoin keino lisästä herkkyyttä on vähentää pikseleiden määrää ja tihentää niiden välimatkaa, jolloin saadaan samaan pinta-alaan mahtumaan suurenpia sensorisoluja.

Lue lisää

Periaatteessa näin. Mutta ajatteleppa, jos kuva rajataan kuitenkin samala tavalla, eli kamera asetellaan niin ja optiikka on sellainen, että kuvaan tulee sama kuva kuin isommalla kennolla?

Silloinhan pikselin koolla ei niin ole väliä, kun nennon alalle tulee kuitenkin vähemmän valoa pienemmässä kennossa.

Canonisti kirjoitti:

Pinta-alaltaan pienempi pikseli ei enää kykene tuottamaan informaatiota siinä, missä suurempi saman teknologiasukupolven pikseli kykenee. Kuva muodostuu tai ei muodostu noista pikseleistä.

Toinen pienten pikselien ongelma, josta nyt ei ole puhuttu, on objektiivien hinnan pumppaaminen taivaisiin, kun pieneen kennoon ahdetaan paljon pikseleitä. Tai voihan 20Mpx APS-C runkoon yhdistää huononkin objektiivin, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

Lue lisää

Eikös se ole niin päin, että objektiivin ei saa olla liian hyvä kennoon nähden, mutta huonompi saa olla . . .

102030405060 kirjoitti:

Eikös se ole niin päin, että objektiivin ei saa olla liian hyvä kennoon nähden, mutta huonompi saa olla . . .

Ei objektiivi koskaan voi olla liian hyvä.

okaro kirjoitti:

Kuinka vaikea se on tajuta, että kuvia ei voi verrata 1:1 koossa vaan samaan kokoon skaalattuna. Tällöin yksi kuvan pikseli ei vastaa näytön tao tulostimen pikseliä, vaan jos kuvassa on enemmän pikseleitä, pikseleitä yhdistetään ja tämä vähentää kohinaa.

Lue lisää

Kuinka vaikeaa on tajuta, että kuvien laatua tarkastellaan AINA 100%:n koossa joskua jopa 200:n.
Kohina saadaan kyllä helposti näkymättömiin, kun kuvaa tarkastellaan vain postikorttikoossa.
Mutta kuka sellaista haluaa kunnon kameralla edes kuvata.
Suurelle kennolle tuleva valo ei myöskään kumuloidu kullekin kuvapisteelle suurempana intesiteettinä, vaan jakaantuu objektiivin laadun mukaan koko pina-alalle.
Kuitenkin yksinäinen pikseli tuottaa yhden kuva-alkion ja miten paljon se ottaa vastaan valoa riippuu sen pinta-alasta ja materiaalin laadusta. Kameroissa on aina myös täysin toimimattomia, viallisia pikseleitä, jotka näkyy melko pienissäkin suurennuksissa selvästi.

Fujilla on ollut malleja, joissa on kaksi pikseliä rinnakkain. toinen suuri ja toinen pieni. Näisen keräämä valo on yhdistetty yhdeksi pikseliksi ohjelmallisesti siten, että suurempi lukee himmeän valon ja pieni pikseli huippuvalon. Tällä tavalla on saatu dynamiikkaa laajennettua ja samalla kohinaa vähennettyä.
Kamerassa on myös mahdollisuus käyttää kaikkia pikseleitä erikseen, jolloin kuvan pikselimäärä on kaksinkertainen. Silloin kuitenkin kuvanlaatu heikkenee selvästi.

Canonisti kirjoitti:

Pinta-alaltaan pienempi pikseli ei enää kykene tuottamaan informaatiota siinä, missä suurempi saman teknologiasukupolven pikseli kykenee. Kuva muodostuu tai ei muodostu noista pikseleistä.

Toinen pienten pikselien ongelma, josta nyt ei ole puhuttu, on objektiivien hinnan pumppaaminen taivaisiin, kun pieneen kennoon ahdetaan paljon pikseleitä. Tai voihan 20Mpx APS-C runkoon yhdistää huononkin objektiivin, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

Lue lisää

Usko jo, että katselu ja tulostusvaiheessa noita pikseleitä yhdistellään niin, ettei sillä ole väliä.

kckasjhfvashfv kirjoitti:

Kuinka vaikeaa on tajuta, että kuvien laatua tarkastellaan AINA 100%:n koossa joskua jopa 200:n.
Kohina saadaan kyllä helposti näkymättömiin, kun kuvaa tarkastellaan vain postikorttikoossa.
Mutta kuka sellaista haluaa kunnon kameralla edes kuvata.
Suurelle kennolle tuleva valo ei myöskään kumuloidu kullekin kuvapisteelle suurempana intesiteettinä, vaan jakaantuu objektiivin laadun mukaan koko pina-alalle.
Kuitenkin yksinäinen pikseli tuottaa yhden kuva-alkion ja miten paljon se ottaa vastaan valoa riippuu sen pinta-alasta ja materiaalin laadusta. Kameroissa on aina myös täysin toimimattomia, viallisia pikseleitä, jotka näkyy melko pienissäkin suurennuksissa selvästi.

Fujilla on ollut malleja, joissa on kaksi pikseliä rinnakkain. toinen suuri ja toinen pieni. Näisen keräämä valo on yhdistetty yhdeksi pikseliksi ohjelmallisesti siten, että suurempi lukee himmeän valon ja pieni pikseli huippuvalon. Tällä tavalla on saatu dynamiikkaa laajennettua ja samalla kohinaa vähennettyä.
Kamerassa on myös mahdollisuus käyttää kaikkia pikseleitä erikseen, jolloin kuvan pikselimäärä on kaksinkertainen. Silloin kuitenkin kuvanlaatu heikkenee selvästi.

Lue lisää

Koita ymmärtää, että kun verrataan kahta kameraa, joissa on eri pikselimäärä, ei niitä voi verrata 1:1 koossa vaan pitää verrata samansuuruista osaa kuvasta.

okaro kirjoitti:

Ei objektiivi koskaan voi olla liian hyvä.

Kennoon nähden liian tarkka objektiivi aiheuttaa laskostumista ja moire efektiä.

Siinä tapahtuu sama asia kuin esim. äänen digitoinnissa on aika tasossa. Jos haluat tallentaa ihmisen kuulemat 20 kHz äänet ilman laskostumista, digitaalinen näytteistystaajuus pitää olla vähintään tuplasti tallennettavan analogisen äänen taajuus. Ks. Shannonin näytteenotto teoreema.

Kamerassa sama pätee tilan osalta, et halua niin tarkkaa objektiiviä, että vierekkäisten pikselien välillä väri kerkeää vaihtua kokonaan, vaan kennon pitäisi mielellään olla tarkempi kuin objektiivi.

Juttua vaikka tässä:

https://www.ien.eu/uploads/tx_etim/resolveopticsarticle2016a.pdf

Ja tässä, alhaalla erityisesti digikuvan tapauksessa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Nyquist–Shannon_sampling_theorem

102030405060 kirjoitti:

Kennoon nähden liian tarkka objektiivi aiheuttaa laskostumista ja moire efektiä.

Siinä tapahtuu sama asia kuin esim. äänen digitoinnissa on aika tasossa. Jos haluat tallentaa ihmisen kuulemat 20 kHz äänet ilman laskostumista, digitaalinen näytteistystaajuus pitää olla vähintään tuplasti tallennettavan analogisen äänen taajuus. Ks. Shannonin näytteenotto teoreema.

Kamerassa sama pätee tilan osalta, et halua niin tarkkaa objektiiviä, että vierekkäisten pikselien välillä väri kerkeää vaihtua kokonaan, vaan kennon pitäisi mielellään olla tarkempi kuin objektiivi.

Juttua vaikka tässä:

https://www.ien.eu/uploads/tx_etim/resolveopticsarticle2016a.pdf

Ja tässä, alhaalla erityisesti digikuvan tapauksessa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Nyquist–Shannon_sampling_theorem

Lue lisää

Noin äkkiä ajatellen kun ostaa uusia suuren erottelun runkoja joissa on yli 30 Mpix erottelua lienee todella pieni mahdollisuus ostaa laseja jotka ovat liian hyviä. 12 Mpix rungoillahan tuokin saattaa tulla eteen joskin niissä on yleensä ne alipäästösuotimet jotka pitävät moisen ilmiön ehkä kurissa.

En muista koskaan törmänneeni liian hyvään objektiiviin mutta haluaisin moisen kokemuksenkin kokemuslistaani.

kshjahDH kirjoitti:

Suuri kenno pystyy keräämään enemmän valoa, mutta samankokoinen pikseli (kuva-alkio) ei ja kuva muodostuu pikseleistä. Mitä pienempi pikseli, sitä vähemmän valoa sen alueelle ja suurempi kohina.
Kennon koko ei määrää herkkyyttä, vaan sensorisolun koko ja laatu.
Helpoin keino lisästä herkkyyttä on vähentää pikseleiden määrää ja tihentää niiden välimatkaa, jolloin saadaan samaan pinta-alaan mahtumaan suurenpia sensorisoluja.

Lue lisää

> En muista koskaan törmänneeni liian hyvään objektiiviin mutta haluaisin moisen kokemuksenkin kokemuslistaani.

Nykykameroilla ei moisesta ole pelkoa, mutta tuokin onnistui siihen aikaan, kun järkkäreissä oli vain 6-8 megapikselin kennoja. Eli saatiin sitä moirea kuviin.

Canonisti kirjoitti:

Yksittäisen pikselin herkkyys riippuu koosta. (Toki se riippuu myös teknologiasukupolvesta.) Mitä suurempi pikseli, sen pienempiä valomäärän se pystyy mittaamaan. Sitä vähemmän kohinaa.

Lue lisää

> Mitä suurempi pikseli, sen pienempiä valomäärän se pystyy mittaamaan. Sitä vähemmän kohinaa.

Toisaalta mitä enemmän pikseleitä, sitä heikommin yksittäisten pikselien virheet (kohina) erottuvat valmiissa kuvassa, kun suurennussuhde pidetään vakiona.

Tämä on nimittäin nähty jo pariin kertaan, kun on jostain kamerasta tehty jopa 2-3 eri pikselimäärän kennoilla varustettua versiota. Sitä pienimmän pikselimäärän vehjettä mainostetaan ylivertaisena hämäräkuvaukseen, mutta ero hulppealla pikselimäärällä varustettun virkaveljeen on minusta jäänyt pienemmäksi kuin pelkkään pikselien pinta-alaan perustuva teoria lupaa.

Nexist kirjoitti:

Minusta sehän on aivan selvä asia: mitä suurempi kenno pinta-alaltaan sen enemmän se pystyy keräämään valoa(=kvantteja).

Kokonaismäärä kyllä, mutta pikselinkoko määrää kuinka paljon se pystyy keräämään valoa, mikä on ratkaiseva tekijä herkkyydessä.
Sama oli filmilläkin. Suuret hopea rakeet otti enemmän valoa ja filmi oli herkempää.
Kuvan muodostumisen ja laadun kannalta on oleellisinta, kuinka paljon valoa tulee kennon pinta-alayksikköä kohden, eikä siihen asiaan kennon koko vaikuta yhtään.

sjafkjghjsdga kirjoitti:

Kokonaismäärä kyllä, mutta pikselinkoko määrää kuinka paljon se pystyy keräämään valoa, mikä on ratkaiseva tekijä herkkyydessä.
Sama oli filmilläkin. Suuret hopea rakeet otti enemmän valoa ja filmi oli herkempää.
Kuvan muodostumisen ja laadun kannalta on oleellisinta, kuinka paljon valoa tulee kennon pinta-alayksikköä kohden, eikä siihen asiaan kennon koko vaikuta yhtään.

Lue lisää

Kennokoko on se oleellinen tekijä, ei pikselikoko. Kun tarkemman kennon kuva skaalataan pienemmän kennon pikselimäärälle, on lopputulos kohinaltaan suunnilleen sama. Ainoastaan, jos kumpaakin verrataan 1:1 koossa, on pienemmällä pikselimäärällä oleva kenno parempi, mutta tämä vertailu on täysin epäreilu.

ei_niin_yksioikoista kirjoitti:

> Mitä suurempi pikseli, sen pienempiä valomäärän se pystyy mittaamaan. Sitä vähemmän kohinaa.

Toisaalta mitä enemmän pikseleitä, sitä heikommin yksittäisten pikselien virheet (kohina) erottuvat valmiissa kuvassa, kun suurennussuhde pidetään vakiona.

Tämä on nimittäin nähty jo pariin kertaan, kun on jostain kamerasta tehty jopa 2-3 eri pikselimäärän kennoilla varustettua versiota. Sitä pienimmän pikselimäärän vehjettä mainostetaan ylivertaisena hämäräkuvaukseen, mutta ero hulppealla pikselimäärällä varustettun virkaveljeen on minusta jäänyt pienemmäksi kuin pelkkään pikselien pinta-alaan perustuva teoria lupaa.

Lue lisää

Aivan, niitä markkinoidaan tällä lailla, koska niiden ostajakunta uskoo pienen pikselimäärän autuuteen. Ei toki väitä ettei siitä jossain tilanteessa olisi pientä etua, mutta se on pienempi kuin moni luulee.

Pienestä pikselimäärästä sen sijaan voisi olla etua 4K videokuvauksessa, kun sen voisi 10 megapikselin kennolla ottaa suoraan 1:1.

Suosittelen sinua ymmärtämään, että kuva on se oleellinen seikka, ei pikselit. Keskustelu alkoi DxOMarkin tuloksista ja siellä nimenomaan tulokset esitetään samaan kokoon palkattuna, ei 1:1 koossa.

okaro kirjoitti:

Suosittelen sinua ymmärtämään, että kuva on se oleellinen seikka, ei pikselit. Keskustelu alkoi DxOMarkin tuloksista ja siellä nimenomaan tulokset esitetään samaan kokoon palkattuna, ei 1:1 koossa.

Lue lisää

Siis samaan kokoon sklaalattuna

okaro kirjoitti:

Siis samaan kokoon sklaalattuna

Missä niin on sanottu? En onnistunut heidän "DxOMark camera sensor testing protocol and scores"-selostuksesta löytämään sen kummempaa mainintaa kuin, että: For our DxOMark camera sensor reviews, we measure the image quality performance only of camera sensors that are capable of capturing images in RAW format, and we do this before demosaicing or any JPG processing has taken place.

Skaalauksesta tuossa ei mitään mainita, ja jos sitä tehdään ennen mittauksia, niin eikö siinä sitten aleta jo testaamaan osittain skaalausalgoritmien hyvyyttäkin, eikä pelkkää kennon tuottamaa SNR:ää?

öönotota kirjoitti:

Missä niin on sanottu? En onnistunut heidän "DxOMark camera sensor testing protocol and scores"-selostuksesta löytämään sen kummempaa mainintaa kuin, että: For our DxOMark camera sensor reviews, we measure the image quality performance only of camera sensors that are capable of capturing images in RAW format, and we do this before demosaicing or any JPG processing has taken place.

Skaalauksesta tuossa ei mitään mainita, ja jos sitä tehdään ennen mittauksia, niin eikö siinä sitten aleta jo testaamaan osittain skaalausalgoritmien hyvyyttäkin, eikä pelkkää kennon tuottamaa SNR:ää?

Lue lisää

Ja tuo lou lait iso-arvohan siis on "the highest ISO setting for a camera that allows it to achieve a SNR of 30dB while keeping a good dynamic range of 9 EVs and a color depth of 18bits".

öönotota kirjoitti:

Missä niin on sanottu? En onnistunut heidän "DxOMark camera sensor testing protocol and scores"-selostuksesta löytämään sen kummempaa mainintaa kuin, että: For our DxOMark camera sensor reviews, we measure the image quality performance only of camera sensors that are capable of capturing images in RAW format, and we do this before demosaicing or any JPG processing has taken place.

Skaalauksesta tuossa ei mitään mainita, ja jos sitä tehdään ennen mittauksia, niin eikö siinä sitten aleta jo testaamaan osittain skaalausalgoritmien hyvyyttäkin, eikä pelkkää kennon tuottamaa SNR:ää?

Lue lisää

Tony Northrup sanoi sen eräällä videollaan. Lisäksi ko. data selvästi tukee sitä eikä olisi mitään mieltä tehdä toisin.

okaro kirjoitti:

Tony Northrup sanoi sen eräällä videollaan. Lisäksi ko. data selvästi tukee sitä eikä olisi mitään mieltä tehdä toisin.

Joo-o, pirulainen sentään, nytpä vasta hoksasin kun kävin vielä tiiraamassa tarkempia mittaustuloksia, niitä SNR-käyriä. Siellä on esitetty tulokset 1:1 raakakuvasta (screen) ja okaron mainitsemasta "normalisoidusta" kuvasta (print) mitattuna. Yksittäisenä Low ligth ISO -tuloksena kerrottu 30 dB SNR:n alituskohta näkyy tosiaan olevan otettu noista "normalisoidun" kuvan mittauksista, eli myönnän okaron olevan sen suhteen oikeassa. Niissä näkyy se omituinen paremmuus täyskennolla, esim. D850: 2660 ISO vs. D500: 1324 ISO.

Mutta jos katsotaan 1:1 raakakuvan tuloksia, niin tuollaista eroa ei enää olekaan. Siellä ensimmäiset hyvän laadun rajana pidetyn 30 dB SNR:n alittavat mittapisteet löytyvät kohdista:

D850: Measured ISO: 563, Manufacturer ISO: 800: SNR: 29.2 dB
D500: Measured ISO: 578, Manufacturer ISO: 800: SNR: 29.3 dB

Eli se "normalisointi" selittääkin sitten sen täyskennon paremmuuden. Itselleni kyllä tuo 1:1 tulos on merkityksellisempi. Se on se joka minulle näkyy kun säädän kuvasta kohinan vaimennusta ja terävöintiä. Olenkin vähän ihmetellyt, miksi jo joku ISO1000 alkaa näyttää niin kohinaiselta, vaikka mittaustulosten mukaan pitäisi olla vielä ihan OK, mutta eihän sitä tosiaan kannatakaan odottaa hyvää laatua yli ISO500:lla, tai no siis kameran näyttämän mukaan ISO800:lla.

öönotota kirjoitti:

Joo-o, pirulainen sentään, nytpä vasta hoksasin kun kävin vielä tiiraamassa tarkempia mittaustuloksia, niitä SNR-käyriä. Siellä on esitetty tulokset 1:1 raakakuvasta (screen) ja okaron mainitsemasta "normalisoidusta" kuvasta (print) mitattuna. Yksittäisenä Low ligth ISO -tuloksena kerrottu 30 dB SNR:n alituskohta näkyy tosiaan olevan otettu noista "normalisoidun" kuvan mittauksista, eli myönnän okaron olevan sen suhteen oikeassa. Niissä näkyy se omituinen paremmuus täyskennolla, esim. D850: 2660 ISO vs. D500: 1324 ISO.

Mutta jos katsotaan 1:1 raakakuvan tuloksia, niin tuollaista eroa ei enää olekaan. Siellä ensimmäiset hyvän laadun rajana pidetyn 30 dB SNR:n alittavat mittapisteet löytyvät kohdista:

D850: Measured ISO: 563, Manufacturer ISO: 800: SNR: 29.2 dB
D500: Measured ISO: 578, Manufacturer ISO: 800: SNR: 29.3 dB

Eli se "normalisointi" selittääkin sitten sen täyskennon paremmuuden. Itselleni kyllä tuo 1:1 tulos on merkityksellisempi. Se on se joka minulle näkyy kun säädän kuvasta kohinan vaimennusta ja terävöintiä. Olenkin vähän ihmetellyt, miksi jo joku ISO1000 alkaa näyttää niin kohinaiselta, vaikka mittaustulosten mukaan pitäisi olla vielä ihan OK, mutta eihän sitä tosiaan kannatakaan odottaa hyvää laatua yli ISO500:lla, tai no siis kameran näyttämän mukaan ISO800:lla.

Lue lisää

En nimittäisi täyskennojen paremmuutta omituiseksi. Kohina tulee esiin vain suurilla tulosteko'oilla. Jos ei tarvitse suurta resoluutiota, voi kuvakokoa aina pienentää.

Karhukojussa kuvasin jokunen vuosi sitten toukokuun lopulla Nikonin D800e ja D4 rungoilla ja kello kaksi aamuyöllä piti herkkyyttä ruuvata jonnekin 40000 ISO tienoille. Siitä huolimatta syntyi kuvia, joita pystyi julkaisemaan koko aukeaman levyisenä aikakauslehdessä, eikä kukaan valitellut laatua. Itse lähinnä vain huomasi dynamiikan ja värikylläisyyden vähentyneen, mutta kohina pysyi riittävän hyvin aisoissa. Yön pimeimpänä hetkenä käytin vain D4 runkoa, jonka herkkyysominaisuudet ovat hieman paremmat kuin D800 sarjan kameroissa.

Ihmeellistä on elämä ja tekniikka, kun ennen vanhaan ei ollut mitään 1600 ASA herkempää ja sekin oli nykykatsannossa täyttä paskaa, ja näytti huonolta jo silloin.