Jumalan luoma mahdollisuus pahuuden tekemiseen

Pahuudesta en mitään tiedä, mutta syyttömiä uhreja käy sääliksi.

Kristinuskonharhahan ei uhreista välitä pätkääkään, mutta syyllisen synnit on jo muka lunastettu.

Sairas uskonto.

Raamatusta ja sen hyvin tuntevien opettajien kautta voimme saada vastauksia moniin kysymyksiimme. Paljon on kuitenkin sellaista, mihin täytyy sanoa, että emme tiedä...toisaalta Jumala ei kerro läheskään kaikista ajatuksistaan, suunnitelmistaan ja tekemisistän. Lähinnä sen, miten saamme pelastuksen ja yhteyden Häneen itseensä Jeesuksen Kristuksen veren kautta.

Sopiiko mennä yksityiskohtiin esimerkin vuoksi vain. Miten on mahdollista että kapinallisesta tulee kansallissankari yhdessä yössä.
Siis paha selitetään hyväksi tuosta vaan, ensin sitä pahaa tapetaan, kun jäädään häviölle paha onkin sankaruutta?
Aika veijari se meidän Jumala.

siten on nämä meetoo kampanjat, kun saat hätäisen ja huonon kontaktin kerrotkin että jouduit siihen väkisin, näytteet lääkärille, kumpi on hyvä tai paha, jumalanko syytä kaikki vaiko vapaan tahdon.
Miksi on vapaa tahto, onko se vain vieraantumista varten

"Osaisivatko elämässään kristillisen vakaumuksen omaksuneet selittää kaltaiselleni tavalliselle kyselevälle ihmiselle omaa käsitystään siitä, minkä vuoksi heidän mielestään kristinuskon Jumala on luonut ns. hyvyyden ja ns. pahuuden silloin joskus aikojen alussa. Jumalahan on kuitenkin luonut kaiken olevaisen."

Pahuutta ei varsinaisesti tarvitse luoda, koska pahuus on vähän kuin pimeys tai tyhjyys. Pahuus on hyvyyden puutetta, ei mitään. Hyvyyden puute syntyy, kun Jumala hylätään. Kun ihmiset päättivät hylätä Jumalan ja siis myös Jumalan suojeluksen, valkeus väistyi ja pimeys tuli tilalle. Luomisen jälkeen kaikki oli hyvää, kunnes valkeus hylättiin ja ihminen karkotettiin tähän ensimmäiseen kuolemaan oppimaan mitä pahuus tarkoittaa, niin kuin ihmiset itse halusivat.

Olisikohan asia niin, että meidän pitäisi kokemusten kautta tulla tuntemaan hyvä ja paha ja niiden seuraukset ja jotta voisimme oppia valitsemaan hyvän. Perimmäinen tarkoitushan kuitenkin on kehitys, tulla paremmaksi ja oppia rakastamaan ja arvostamaan ja auttamaan lähimmäisiämme ja avun tarpeessa olevia kärsiviä ihmisiä. Hyvyys ja pahuus ovat kuin valo ja pimeys; pimeys on vain siellä mistä valo puuttuu. Valo myös voittaa aina pimeyden. Kun aurinko nousee, niin pimeys väistyy. Jos ihminen omaksuu hyvät käytöstavat ja hyvän tekemisen, niin silloin hänessä ei ole sijaa pahuuteen. Me ihmiset emme toki ole täydellisiä ja aina on mahdollista tehdä parannusta virheistämme. Voimme edistyä askeleen kerrallaan tavoitteena valo ja hyvyys.

”Hyvyys ja pahuus ovat kuin valo ja pimeys; pimeys on vain siellä mistä valo puuttuu.”

Ei vaan neutraalius on hyvyyden puutetta. Pahuus on hyvyyden vastakohta. Hyvyyden posto ei tuo pahuutta vaan neutraalin olotilan.

Yleensä juuri vastaus tähän teodikean ongelmaan on se, että jumala ei olekaan kaikkivaltias, vaan olisi olemassa jokin siitä riippumaton paha. Tällöin jumalan kaikkihyvyydestä ei tarvitisis luopua.

Epikurolaiset pohtivat teodikean ongelmaa näin:
Jumala joko a) haluaa poistaa pahat asiat mutta ei pysty tähän, tai b) pystyy mutta ei halua, tai c) ei halua eikä pysty, tai d) sekä haluaa että pystyy. Jos hän haluaa mutta ei pysty, silloin hän on heikko (vaihtoehto a), mikä ei voi päteä jumaliin. Jos hän pystyy mutta ei halua, silloin hän on pahansuopa (vaihtoehto b), jolloin hän ei ole kaikkihyvä. Jos hän ei halua eikä pysty, hän on sekä pahansuopa että heikko, eikä näin ollen jumala (vaihtoehto c). Jos hän haluaa ja pystyy, joka ainoastaan on jumalalle sopivaa, mistä kaikki pahat asiat tulevat tai miksi hän ei poista niitä? (vaihtoehto d)

D-vaihtoehtoon siis vastaus, kaikkihyvä julama ei ole kaikkivaltias, vaan maailmassa on jotakin sellaista (vaikkapa vapaa tahto), jonka vuoksi jumala ei voi poistaa pahaa, vaikka haluaisi. Tämä on hyvin lähella vaihtoehtoa a, eli jumala olisi heikko.

Jos sitten tarkastellaan tuota vapaata tahtoa vielä tarkemmin. Jos se on jumalan luoma ihmiselle, jotta ihminen voisi valita hyvän ja pahan välillä ja jumala tietää kaikkivoipana ennalta, mitä valintoja ihmiset tulevat tekemään, jumala olisi pahansuopa (lähinnä vaihtoehto b). Tämäkään ei tietenkään olisi hyvä vastaus.

Käsittääkseni kysymys ei ole loogisesti ratkaistavissa.

Jumala ei luonut pahuutta, vaan kun hän oli luonut kaiken näkyvän, sanotaan: "Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää" (1 Mooses 1:31). Ihminen siis luotiin olosuhteisiin, missä kaikki oli hyvää. Mutta ihminen poikkesi eläimistä siinä, että hänelle Jumala antoi vapaan tahdon valita, kuten jo mainitsitkin. Ihminen siis valitsi pahan, kun oli tottelematon Jumalan äänelle.

Enkelimaailmassa oli myös tapahtunut lankeemus jo ennen ihmisen luomista. Langennut enkeliruhtinas muiden langenneiden enkelien kanssa syöstiin pois taivaasta. Käärmeen muodossa hän sitten petti Eevan olemaan tottelematon Jumalalle. Mutta.

Jo heti lankeemuksen jälkeen Jumala antoi lupauksen siitä, että hän on murtava saatanan vallan ihmisiin nähden. Se tapahtui Golgatan ristillä, jossa Jeesus voitti synnin ja kuoleman vallat. Sen ansiosta on jokaisella, joka turvaa Jeesuksen ristintyöhön, mahdollisuus päästä taas rauhaan Jumalan kanssa. Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä sen, joka katuu ja tunnustaa syntinsä. Silloin syntinen saa ikuisen elämän, joka jatkuu kuoleman jälkeen. Sinullakin on siis mahdollisuus päästä taivaaseen, jossa kaikki on täydellistä ikuisesti. Älä anna vanhan käärmeen pettää sinua, niin kuin se petti Aadamin ja Eevan, vaan usko Jeesukseen itsellesi iankaikkiseksi elämäksi.

"Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään" (Room. 10:9-11).

Toisen hyvä on toisen paha, hyvinvointivaltio on ympäripyöreä.

Kiitos kaikista vastauksista! Yritän tehdä itselleni mietiskeltäväksi yhteenvetoa oleellisimmista ajatuksista, joita tuli esiin. Kaikki eivät tosin ole sovitettavissa yksiin kristinuskon opin kanssa.

1) Emme tiedä-vaihtoehto
2) Ei pidä yrittää järkeillä tai ymmärtää asiaa. Tässä keskittyminen pelastukseen ja sokea usko on oleellista. Jopa kysymyksenasettelun takana oma paha sydän.
3) Ei ratkaistavissa loogisesti, oletuksella että Jumala olisi sekä kaikkivaltias että kaikkihyvä (teodikea-ongelma)
4) Kysymyksenasettelu pielessä, sillä koko hyvyyden/pahuuden olemassaolon voi kyseenalaistaa. Toisen hyvä on toisen paha.
5) Pahuutta ei ole luotu, vaan se on hyvyyden puutetta. Pahuus seuraa Jumalan/valkeuden hylkäämisestä.
6) Jumala on asettanut meidät oppitielle ja kehittymään paremmiksi, kunnes valo/hyvä voittaa pimeyden/pahan. Tällöin oletettava, että Jumala olisi hyvää tarkoittaen luonut mahdollisuuden valita myös paha.

Kun ainoastaan toista EI voi olla
Alkesta alkaen jos on käsite 2 täytyy olla myös1 jos on hyvä on oltava joku mihin vertaa=paha eli vastakohta

Yksi eli ykseys, kokonaisuus, kaikkeus, sisältää KAIKEN ollakseen kaikkeus.
Oma valinta on oma elämä, ilman valintaa ei ole elämää, Valitse oleminen, jätä mittaaminen. jätä märittely
Muutama päivä sitten oli hesarissa artikkeli alkeishiukasen kaksoisrakokokeesta: Kun tukija määriteli mittaustavan kokeen tulos oli toisenlainen, jos tetiin koe ilman ennakkoasennetta.

Elä ilman ennakkasennetta näet erilaisen maailman kuin jos aamusta alkaen kiroilet Jumalan maailman pahuuta.
Kannataa kokeilla, eikö "pahuutta" ole jo kokeiltu, jos se olisi ratkaisu olisimme jo kivikaudella selättäneet sen
Tästä on kirjakin
http://www.miraclestudies.net/Finnish.html