onko todellakin niin,että nuuskatupakkaan liuotetaan amfea ja/tai muita huumeita että saadaan koukutettua käyttäjät helpommin? Ainakin käyttäjien työteho kasvaa kohisten kun piristävää amfea käyttää. Laiskuriluuseritkin saavat hyvät tehot ja kestävyyden työpäivään. En ihmettele miksi ei myydä laillisesti nuuskaa suomessa.
nuuskahuumetta
vauhtia.päivään
61260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pitää paikkansa
Nuuska+tehdään+savu-,+ilma-+tai+aurinkokuivatuista+tupakkakasvin+lehdistä+ja+varsiosista+jauhetusta+massasta+.+Samaan+valmisteeseen+lisätään+useita+tupakkalajeja,+joita+tuodaan+yleisimmin+USA:sta,+Brasiliasta,+Afrikasta+sekä+Intiasta.+Paitsi+tupakkaa,+nuuska+sisältää+myös+aineita,+joita+joutuu+tupakkakasviin+sen+viljelyn+aikana+tai+muodostuu+valmistuksen+aikana.+Osaan+valmisteista+lisätään+myös+muita+makuaineita,+kuten+lakritsia,+sitruunaöljyä,+ruusuöljyä+tai+laventelia.+Nuuska+sisältää+ainakin+2+500+eri+kemikaalia,+jotka+ovat+suurimmaksi+osaksi+peräisin+itse+tupakkakasvista.+Toksisien+ja+ärsyttävien+aineiden+lisäksi+tupakka+sisältää+myös+karsinogeenejä.
Uusi nuuska kuin huumetta
Nuuska sisältää noin 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin savukkeet. Ruotsissa on hiljattain tullut markkinoille vieläkin voimakkaampaa nuuskaa.
- Se on 4-5 kertaa vahvempaa kuin aikaisemmin markkinoilla olleet nuuskat. Nuoret kuvaavat sen olevan ”kuin huumetta”, Eeva Ollila sanoo.
Jos tällaisen tuotteen lisäksi käytetään muita nikotiinivalmisteita, kuten sähkösavuketta, altistus nikotiinille on huimaava.
- Se kuinka nopeasti nikotiiniriippuvuus kehittyy on yksilöllistä. Riippuvuus voi syntyä hyvin nopeasti, eikä voi etukäteen tietää, kuuluuko tähän nopeasti riippuvaiseksi tulevien ryhmään, Ollila kuvailee.
Lääkärit joutuvat jatkuvasti vastaamaan kysymyksiin sähkösavukkeen ”terveyttä edistävistä” vaikutuksista.
- Jos puhutaan laillisista tuotteista, mitään niin myrkyllistä ja vaarallista kuin tupakansavu on vaikea keksiä. Ketjupolttajalle voi siis olla joitain hyötyjä sähkösavukkeeseen siirtymisestä, mutta sähkösavukkeiden nesteistä on vielä hyvin vähän tutkimusta, eikä nesteiden lisäaineista ja niiden vaikutuksista ja mahdollisista vaaroista ole vielä riittävästi tietoa. Tieto vaaroista kerääntyy vasta kahden tai kolmen vuosikymmenen kuluessa.
- Se tiedetään jo, etteivät ne missään tapauksessa ole vaarattomia. Jo nyt on kuvattu esimerkiksi erittäin ikäviä keuhko-ongelmia, Eeva Ollila sanoo
Nuuskamuikkunen, lyhyemmin Muikkunen (ruots. Snusmumrik[en], Mumrik[en]) on hahmo Tove Janssonin Muumi-tarinoissa. Hän esiintyy ensimmäisen kerran kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti (1946). Hän on Muumipeikon paras ystävä. Nuuskamuikkunen on Muumipapan nuoruudenystävän, Juksun, poika. Nuuskamuikkunen on isossa roolissa myös televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita.
Nuuskamuikkusen tuntomerkkejä ovat lierihattu, huuliharppu ja piippu.
Nuuskamuikkusen ulkoiset ominaisuudet on lainattu Tove Janssonin silloiselta miesystävältä toimittaja, kansanedustaja Atos Wirtaselta. Hahmoon on yhdistelty piirteitä myös Janssonin veljeltä Lars Janssonilta ja Janssonilta itseltään. Tyypillistä Nuuskamuikkuselle on, että hän tulee ja menee itsenäisesti, juuri muista välittämättä. Tämän piirteen alkuperänä on Atos Wirtanen. Wirtanen oli Janssonin elämän keskipiste tuohon aikaan, mutta Wirtasella oli monta rautaa tulessa, hän tuli ja meni, Janssonin ikävöidessä
Nuuskamuikkunen on seikkailijaluonne ja viihtyy usein yksikseen. Nuuskamuikkunen käyttää vanhoja vaatteita, kuten vihreää hattua, takkia ja keltaista kaulahuivia. Hän asuu teltassa joen rannalla aivan Muumitalon liepeillä ja soittaa huuliharppua (Janssonin sarjakuvassa hän soittaa myös haitaria ja Kuka lohduttaisi Nyytiä? -kirjassa poikkihuilua). Hän istuu usein joen rannalla onkimassa itselleen kalaa. Kirjoissa ja joissakin sarjakuvissa Nuuskamuikkkunen polttaa myös piippua. Nuuskamuikkusen hatussa oleva koriste vaihtelee: toisinaan reunusta on koristanut sulka, toisinaan kukkaseppele tai naru. Sulan alkuperä ilmenee Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjasta, jossa Nuuskamuikkunen laittaa kondorikotkalta pudonneen sulan hattuunsa.
Nuuskamuikkusen isä on Juksu, joka oli Muumipapan nuoruudenystävä. Muumipappa ja Juksu tapasivat Fredriksonin Merenhuiske-laivan rakennustyömaalla. Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjassa Nuuskamuikkunen kertoo Nipsulle myös äitinsä tädistä.
Nuuskamuikkusen ikää on vaikea määrittää. Hän leikkii usein mielellään Muumipeikon ja muiden lasten kanssa, mutta toisaalta häneltä luonnistuvat vakavammatkin keskustelut Muumipapan kanssa. Hänen viisautensa, elämänkokemuksensa ja itsenäisyytensä antavat ymmärtää, että hän olisi aikuinen. Ongelmatilanteissa muut turvautuvat usein Nuuskamuikkusen apuun, koska hän nauttii laakson asukkaiden varauksetonta ihailua monitietoisuutensa vuoksi. Hänen neuvojaan myös noudatetaan.
Etelä on Nuuskamuikkusen mieluisin matkakohde. Hän vaeltaa etelään joka talven ajaksi, kun Muumilaakson väki käy talviuneen. Keväisin hän palaa laaksoon ja pystyttää telttansa joen rantaan. Huuliharpun soinnista tietää Nuuskamuikkusen tulleen takaisin. On myös sanottu, että kevät ei ole tullut Muumilaaksoon ennen kuin Nuuskamuikkunen on palannut.
Nuuskamuikkusen voidaan katsoa olevan myös klassinen kapinallinen: hän on repinyt kieltotauluja paikoiltaan ja aukonut lukittuja portteja. Tässä hän tulee isäänsä Juksuun, kuten ulkonäöltään ja pukeutumiseltaankin. Heidän ainoa näkyvä eronsa on, että hänen isänsä hatun ympärillä on nuorarengas. Nuuskamuikkusessa korostuu usein myös täydellinen riippumattomuus ympäröivästä yhteiskunnasta – joskus jopa ystävistään Muumilaaksossa. Esimerkiksi Muumilaakson marraskuu -kirjassa korostuu tarkoituksellinen eristäytyminen muista ja novellissa Kevätlaulu (kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia) hän kertoo etelästä palatessaan Ti-ti-uulle, ettei hänen välttämättä tarvitse palata Muumilaaksoon vaan hän voi mennä muuallekin. Tämä kuvastaa Nuuskamuikkusen syvää itsenäisyyttä, samoin kuin se, että käydessään tervehtimässä Muumitalon väkeä hän jää toisinaan kuistille muiden ollessa sisällä. Merkille pantavaa on myös se, että ruokailu- tai teehetkellä hän istuu usein muista erillään Muumitalon ruokasalin seinustalle sijoitetulla sohvalla ruokapöydän sijaan.
Nuuskamuikkusen tavasta ajatella löytyy yhtymäkohtia monenlaisiin filosofisiin näkemyksiin. Hän on eittämättä persoonaltaan yksi monivivahteisimmin tulkittavissa olevia hahmoja Muumi-teoksissa. Nuuskamuikkunen on sanonut, ettei kenenkään pitäisi omistaa enempää kuin jaksaa mukanaan kantaa, eikä hän voi ymmärtää ystävänsä Nipsun kiintymystä tavaroihin ja maallisiin asioihin. Nuuskamuikkunen kerran jopa heittää telttansa rotkoon, koska hänen mielestään turhaan omaisuuteen ei kannata kiintyä, vaan sen sijaan voi vaikka kirjoittaa runon jotain kaunista nähdessään.
Nuuskamuikkunen Muumilaakson tarinoissa ja muissa animaatioissa
Animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita Nuuskamuikkusen piippu on jätetty kokonaan pois. Hänet nähdään lähes jatkuvasti onkimassa Muumitalon lähellä kulkevasta joesta. Sarjassa Nuuskamuikkusella ja hänen isällään Juksulla on useampikin ulkonäöllinen eroavaisuus. Juksulla on esimerkiksi punainen hattu, tummanruskeat hiukset ja eriväriset silmät kuin Nuuskamuikkusella.
Japanissa 1970-luvulla tehdyissä Muumi-piirretyissä Nuuskamuikkusen ulkomuoto oli hieman erilainen,
21.9.2017 06:28
Pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa juhlittiin toissa lauantaina (9.9.) satumaisia häitä. Kirkkaimmassa valokeilassa ei kuitenkaan ollut pääministeri vaan hänen tyttärensä, joka asteli avioon pitkäaikaisen miesystävänsä kanssa.
Suomen valtion nykyään omistama, arkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen alun perin huvilakseen vuonna 1873 suunnittelema Kesäranta tarjosi täydelliset puitteet ikimuistoiselle hääjuhlalle.
– Kesärannassa oli viimeisen päälle hauskat ja railakkaat häät, Seiskalle supatellaan luotettavista lähteistä.
MYSTINEN NIKOTIINIBAARI
Häävieraita oli saapunut paikalle pitkälti toistasataa, valtaosa oli morsiamen ja sulhasen tavoin kotoisin Oulun seudulta.
Tarjoilu suurelle vierasjoukolle oli kuulemma kohdallaan.
– Ruokaa ja juomaa oli yllin kyllin, luonnollisesti myös viinatarjoilua, Seiskalle kerrotaan.
Häävieraiden joukossa herätti hämmennystä erikoinen nikotiinibaari. Moni lähde vakuuttaa Seiskalle sen sisältäneen tupakkatuotteita, kuten esimerkiksi sikareita sekä nuuskaa.
nuuskaa
Nuuskan tuonti Suomeen on ollut kasvussa ja käyttö on varsin yleistä. Huulen alle laitettavien nuuskapaakkujen tuonti on kuitenkin sallittu vain omaan käyttöön, ei esimerkiksi häissä tarjoiltavaksi.
Vain itseensäkyllästyneet käyttävät nuuskaa