Aviomieheni kuoli, meillä on kolme aikuista lasta. Mieheni kuului kuolinpesään(isänsä) jossa jakamatta mökki ja metsäpalsta. Kuolinpesään kuuluu lisäksi vanha leski ja mieheni sisko ja veli. Tuleeko tähän kuolinpesään mieheni sijaan tyttäremme vai kuulunko myös minä avio-oikeuden perusteella siihen?
Kuollut puoliso isänsä kuolinpesässä,
Leski-65
20
790
Vastaukset
- Lapset-ensin
Koska teillä on lapsia, tulevat he kuolleen isänsä sijaan mainittuun isoisän kuolinpesään.
- lepäärauhassa
Miehesi on rintaperillinen kuolinpesässä isävainajansa jälkeen. Rintaperillisen puoliso ei ole koskaan perillisasemassa perintökaaremme mukaan. Et ole siis perimässä miehesi isää. Et perisi siinäkään tapauksessa, että te olisitte miehesi kanssa lapsettomia.
Rintaperillisen omat rintaperilliset ovat perillisasemassa etenevässä polvessa rajoittamattomasti, eli lapset, lapsen lapset jne perisivät, jos heitä olisi. - huikkaaaamusta
Täällä on jo aivan oikein sanottu, että miehesi lapset eli nyt teidän yhteiset lapsenne tulevat miehesi sijaan. Ilman testamenttia sinä et myöskään peri miestäsi. Avioikeutesi mukaan sinulle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudestanne, jonka lisäksi elinikäinen asumis-, käyttö- ja hallintaoikeusoikeus yhteiseen kotiinne ja sen irtaimistoon.
- 38758734
Kysyjä on leskenä miehensä kuolinpesän osakas ositukseen saakka ja tämän vuoksi osakkaana myös edesmenneen puolisonsa isän jakamattomassa kuolinpesässä. Perimysjärjestystä on selostettu edellä.
- lepäärauhassa
Kysyjä ei ole osakas miehensä isän kuolinpesässä. Lasten isoisän pesässä ovat osakkaina kysyjän lapset, hänen edesmenneen puolisonsa sisko ja veli sekä vainajan leski.
Kuten aiemmin totesin, kysyjä itse ei ole perillisasemassa, koska rintaperillisen puoliso ei peri ilman testamenttia koskaan mitään. Siksipä ei ole osakaskaan, ei edes minkää kuolipesän kautta. - Mmmmmnnnnn
Kysyjä on appensa kuolinpesän osakas, kunnes kysyjän ja hänen oman miehensä välillä on tehty ositus. Osituksessa erotellaan kysyjän ja hänen miehensä avio-oikeuden alaiset omaisuudet ja lasketaan mahdollinen kysyjän saama tasinko. Kysyjän edesmenneen miehen omaisuuteen kuului osuus isänsä kuolinpesään, joten tietenkin se otetaan huomioon osituksessa ja juuri siksi kysyjä ON appensa kuolinpesän osakas, kunnes hänen ja miehensä välinen ositus on tehty. Kun tasinko on ensin huomioitu, tiedetään vasta kysyjän miehen jäämistö eli hänen lastensa perintö.
Kysyjä ei ole appensa kuolinpesän jäsen, jos apen testamentilla miniän avio-oikeus oli poistettu, eikä hänen poikansa tehnyt testamenttia vaimonsa hyväksi. Toki kysyjällä ja miehellään saattoi olla myös avioero, sen mukaan toimitaan. - mmmmmnnnnkkk
Korjaus edelliseen: ... myös avioEHTO, sen mukaan toimitaan.
- lepäärauhassa
Mmmmmnnnnn kirjoitti:
Kysyjä on appensa kuolinpesän osakas, kunnes kysyjän ja hänen oman miehensä välillä on tehty ositus. Osituksessa erotellaan kysyjän ja hänen miehensä avio-oikeuden alaiset omaisuudet ja lasketaan mahdollinen kysyjän saama tasinko. Kysyjän edesmenneen miehen omaisuuteen kuului osuus isänsä kuolinpesään, joten tietenkin se otetaan huomioon osituksessa ja juuri siksi kysyjä ON appensa kuolinpesän osakas, kunnes hänen ja miehensä välinen ositus on tehty. Kun tasinko on ensin huomioitu, tiedetään vasta kysyjän miehen jäämistö eli hänen lastensa perintö.
Kysyjä ei ole appensa kuolinpesän jäsen, jos apen testamentilla miniän avio-oikeus oli poistettu, eikä hänen poikansa tehnyt testamenttia vaimonsa hyväksi. Toki kysyjällä ja miehellään saattoi olla myös avioero, sen mukaan toimitaan.Kysyjä ei edelleenkään ole appensa kuolinpesässä osakas. Hän on toki miesvainajansa kp:n osakas (jos ositus toimittamatta), mutta siinä se sitten onkin.
"Kysyjän edesmenneen miehen omaisuuteen kuului osuus isänsä kuolinpesään, joten tietenkin se otetaan huomioon osituksessa"
Miesvainajan omaisuuteen kuuluu osuus appiukon kp:stä, mutta ei siihen mitään osakkuutta liity kysyjän osalta. Osuuden arvo on arvioitava kysyjän ja miesvainajan välisessä osituksessa, jolleivät lykkää ositusta siihen, kunnes perinnönjako on selvä appiukon osalta.
Osakkaat on määrätty perintökaaressa, 20 luku 1 §: Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.
Lue ja etsi sieltä, missä kohtaa rintaperillisen puolisosta tulee osakas?
- korjataanvirheet
Väite 1: "Kysyjä itse ei ole perillisasemassa, koska rintaperillisen puoliso ei peri ilman testamenttia koskaan mitään. Siksipä ei ole osakaskaan, ei edes minkää kuolipesän kautta."
Väite 2: "Kysyjä on appensa kuolinpesän osakas, kunnes kysyjän ja hänen oman miehensä välillä on tehty ositus."
Leski on aviopuolisonsa kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen asti. Ositus tulee suorittaa kokonaisuudessaan vasta jonka jälkeen osakkuus lakkaa.
Kun lesken osuus on laskettu ja mahdollinen tasinko maksettu, perintö voidaan vapaasti jakaa muiden perillisten kesken. Omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
Tilanteessa, jossa kuolinpesän osakkaana oleva perillinen kuolee pian perittävän jälkeen, tulee ensimmäisen kuolinpesän osakkaaksi kuolleen perillisen tilalle tämän oma kuolinpesä. Perättäisten kuolinpesien tilanteessa jälkimmäisen kuolinpesän osakkaat osallistuvat ensimmäisen pesän hallintoon käyttäen kuolleen osakkaan puhevaltaa.
Edellä kuvatun perusteella molemmat kirjoittajat ovat sekä oikeassa että väärässä. Kysyjä on aviomiehensä kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty kokonaisuudessaan, jonka jälkeen osakkuus lakkaa. Niin kauan, kun leski on aviomiehensä kuolinpesän osakas, hän käyttää puhevaltaa myös appensa kuolinpesässä. Sen sijaan leski ei ole appensa kuolinpesän osakas, vaan apen kuolinpesässä on osakkaana aviomiehen kuolinpesä. Kuolinpesä on todellisuudessa yhteishallinto.- lepäärauhassa
"Tilanteessa, jossa kuolinpesän osakkaana oleva perillinen kuolee pian perittävän jälkeen, tulee ensimmäisen kuolinpesän osakkaaksi kuolleen perillisen tilalle tämän oma kuolinpesä."
Ei tule. Kuolinpesän osakkaiksi tulee kuolleen perillisen oikeudenomistajat eli perilliset. Ts. oikeudenomistajien "kokoonpano" on eri kuin kuolleen perillisen osakkaat.
"Perättäisten kuolinpesien tilanteessa jälkimmäisen kuolinpesän osakkaat osallistuvat ensimmäisen pesän hallintoon käyttäen kuolleen osakkaan puhevaltaa."
Ne heistä osallistuvat, jotka lain mukaan ovat "ensimmäisen kuolinpesän osakkaita". Ei muut.
"Edellä kuvatun perusteella molemmat kirjoittajat ovat sekä oikeassa että väärässä."
Vain minä olen oikeassa!
"Kysyjä on aviomiehensä kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty kokonaisuudessaan, jonka jälkeen osakkuus lakkaa. Niin kauan, kun leski on aviomiehensä kuolinpesän osakas, hän käyttää puhevaltaa myös appensa kuolinpesässä. Sen sijaan leski ei ole appensa kuolinpesän osakas, vaan apen kuolinpesässä on osakkaana aviomiehen kuolinpesä. Kuolinpesä on todellisuudessa yhteishallinto."
Kysyjä on osakas vain miesvainajansa pesässä. Kuolinpesä ei ole koskaan osakas yhtään missään. Kuolinpesällä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia eikä se ole oikeushenkilö.
Osakkaat määrätään laissa ja lain mukaan ne tässäkin tapauksessa ovat kirjattavissa. - Onnibonni
Tuo lepää rauhassa tyyppi on väärässä.
Aloittaja (leski) on osakas miehensä X:n kuolinpesässä. Tuo miehen X kuolinpesä on osakkaana X:n isän Y:n kuolinpesässä.
Tähän ei vaikuta se, että kuolinpesät eivät ole oikeushenkilöitä vaan yhteisomistussuhteita, sillä osuus Y:n kuolinpesään kuuluu X:n kuolinpesän omaisuuteen, eikä tämä omaisuus häviä X:n kuolinpesästä ilman myyntiä tai ositusta/erottelua/perinnönjakoa X:n jälkeen. Ja kaikki X:n kp:n osakkaiden pitää hyväksyä tämmöinen toimi. Ja koska kaikkien X:n kp:n osakkaiden pitää hyväksyä perinnönjako Y:n jälkeen (ja kaikki muut Y:n oikeustoimet), aloittaja on tavallaan osakas Y:nkin kp:ssä. - korjataanvirheet
lepäärauhassa kirjoitti:
"Tilanteessa, jossa kuolinpesän osakkaana oleva perillinen kuolee pian perittävän jälkeen, tulee ensimmäisen kuolinpesän osakkaaksi kuolleen perillisen tilalle tämän oma kuolinpesä."
Ei tule. Kuolinpesän osakkaiksi tulee kuolleen perillisen oikeudenomistajat eli perilliset. Ts. oikeudenomistajien "kokoonpano" on eri kuin kuolleen perillisen osakkaat.
"Perättäisten kuolinpesien tilanteessa jälkimmäisen kuolinpesän osakkaat osallistuvat ensimmäisen pesän hallintoon käyttäen kuolleen osakkaan puhevaltaa."
Ne heistä osallistuvat, jotka lain mukaan ovat "ensimmäisen kuolinpesän osakkaita". Ei muut.
"Edellä kuvatun perusteella molemmat kirjoittajat ovat sekä oikeassa että väärässä."
Vain minä olen oikeassa!
"Kysyjä on aviomiehensä kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty kokonaisuudessaan, jonka jälkeen osakkuus lakkaa. Niin kauan, kun leski on aviomiehensä kuolinpesän osakas, hän käyttää puhevaltaa myös appensa kuolinpesässä. Sen sijaan leski ei ole appensa kuolinpesän osakas, vaan apen kuolinpesässä on osakkaana aviomiehen kuolinpesä. Kuolinpesä on todellisuudessa yhteishallinto."
Kysyjä on osakas vain miesvainajansa pesässä. Kuolinpesä ei ole koskaan osakas yhtään missään. Kuolinpesällä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia eikä se ole oikeushenkilö.
Osakkaat määrätään laissa ja lain mukaan ne tässäkin tapauksessa ovat kirjattavissa.Sinulla karkasi nyt mopo käsistä! Valitan.
"Ei tule. Kuolinpesän osakkaiksi tulee kuolleen perillisen oikeudenomistajat eli perilliset. Ts. oikeudenomistajien "kokoonpano" on eri kuin kuolleen perillisen osakkaat."
Leski on aviomiehensä kuolinpesän osakas siihen saakka kun ositus on lopullisesti tehty. Aviomiehen kuolinpesä puolestaan on osakkaana aviomiehen isän kuolinpesässä.
"Ne heistä osallistuvat, jotka lain mukaan ovat "ensimmäisen kuolinpesän osakkaita". Ei muut."
Perättäisten kuolinpesien tilanteessa jälkimmäisen kuolinpesän osakkaat osallistuvat ensimmäisen pesän hallintoon käyttäen kuolleen osakkaan puhevaltaa.
"Vain minä olen oikeassa!"
Ei pidä paikkaansa, sinä olet nyt väärässä.
"Kysyjä on osakas vain miesvainajansa pesässä. Kuolinpesä ei ole koskaan osakas yhtään missään. Kuolinpesällä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia eikä se ole oikeushenkilö."
Totaalisen väärin!
Kuolinpesä on henkilöiden yhteishallinto, joka on perustettu lähinnä vainajan omaisuuden selvittämiseksi ja jakamiseksi. Kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia ja olla velvoitteiden kohteena, se voi säilyä jakamattomina vuosikymmeniä ja siten määräämättömän ajan. Laki ei rajaa kuolinpesän ikää. (Vrt. Per Hartwallin kuolinpesä vuodelta 1959, verotustilastoissa usein ihan kärkipaikoilla.)
Leski ei ole appensa kuolinpesän osakas, mutta hänellä on oikeus käyttää siellä puhevaltaa niin kauan, kun hän on miehensä pesän osakas ja ositus aviomiehen pesässä on saatettu loppuun. Apen kuolinpesässä on osakkaana aviomiehen kuolinpesä.
Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, etteikö kuolinpesä voisi olla osakkaana toisessa kuolinpesässä. Kyllä voi. Kaikki myöhemmin muodostuneen kuolinpesän osakkaat osallistuvat alkuperäisen kuolinpesän hallintoon, ja nyt leski osallistuu apen yhteishallintoon niin kauan, kun ositus on tekemättä.
Voit lukea lisää Aarnio & Kangas vuodelta 2009. - Nolo123
korjataanvirheet kirjoitti:
Sinulla karkasi nyt mopo käsistä! Valitan.
"Ei tule. Kuolinpesän osakkaiksi tulee kuolleen perillisen oikeudenomistajat eli perilliset. Ts. oikeudenomistajien "kokoonpano" on eri kuin kuolleen perillisen osakkaat."
Leski on aviomiehensä kuolinpesän osakas siihen saakka kun ositus on lopullisesti tehty. Aviomiehen kuolinpesä puolestaan on osakkaana aviomiehen isän kuolinpesässä.
"Ne heistä osallistuvat, jotka lain mukaan ovat "ensimmäisen kuolinpesän osakkaita". Ei muut."
Perättäisten kuolinpesien tilanteessa jälkimmäisen kuolinpesän osakkaat osallistuvat ensimmäisen pesän hallintoon käyttäen kuolleen osakkaan puhevaltaa.
"Vain minä olen oikeassa!"
Ei pidä paikkaansa, sinä olet nyt väärässä.
"Kysyjä on osakas vain miesvainajansa pesässä. Kuolinpesä ei ole koskaan osakas yhtään missään. Kuolinpesällä ei voi olla oikeuksia eikä velvollisuuksia eikä se ole oikeushenkilö."
Totaalisen väärin!
Kuolinpesä on henkilöiden yhteishallinto, joka on perustettu lähinnä vainajan omaisuuden selvittämiseksi ja jakamiseksi. Kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia ja olla velvoitteiden kohteena, se voi säilyä jakamattomina vuosikymmeniä ja siten määräämättömän ajan. Laki ei rajaa kuolinpesän ikää. (Vrt. Per Hartwallin kuolinpesä vuodelta 1959, verotustilastoissa usein ihan kärkipaikoilla.)
Leski ei ole appensa kuolinpesän osakas, mutta hänellä on oikeus käyttää siellä puhevaltaa niin kauan, kun hän on miehensä pesän osakas ja ositus aviomiehen pesässä on saatettu loppuun. Apen kuolinpesässä on osakkaana aviomiehen kuolinpesä.
Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, etteikö kuolinpesä voisi olla osakkaana toisessa kuolinpesässä. Kyllä voi. Kaikki myöhemmin muodostuneen kuolinpesän osakkaat osallistuvat alkuperäisen kuolinpesän hallintoon, ja nyt leski osallistuu apen yhteishallintoon niin kauan, kun ositus on tekemättä.
Voit lukea lisää Aarnio & Kangas vuodelta 2009."Kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia ja olla velvoitteiden kohteena, se voi säilyä jakamattomina vuosikymmeniä ja siten määräämättömän ajan."
Väärin. Kuolinpesä ei tee sitoumuksia eikä saa oikeuksia. Sitoumuksia tekevät ja oikeuksia saavat KUOLINPESÄN OSAKKAAT. Esimerkiksi selvennyslainhuutoa kiinteistöön ei anneta kuolinpesälle, vaan nimetyille KUOLINPESÄN OSAKKAILLE.
"Voit lukea lisää Aarnio & Kangas vuodelta 2009."
Tyhjänpäiväinen viittaus ilman osoitusta, millä sivuilla asia on kerrottu. Samanlainen kuin "voit lukea lisää Suomen Laki I vuodelta 2017". - korjataanvirheet
"Väärin. Kuolinpesä ei tee sitoumuksia eikä saa oikeuksia."
Väärin. Sanoin, että kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia ja olla velvoitteiden kohteena, se voi säilyä jakamattomina vuosikymmeniä ja siten määräämättömän ajan.
Vakuutussopimuslaki, esimerkki. "Kuolinpesä rinnastettaisiin momenttia sovellettaessa oikeushenkilöön. Myös kuolinpesien osalta pakottavuus määräytyisi siis sen mukaan, ovatko ne kuluttajiin rinnastettavia vakuutuksenantajan sopijapuolena. Valtaosaa kuolinpesistä suojeltaisiin pakottavasti; suojan ulkopuolelle jäisivät lähinnä sellaiset kuolinpesät, jotka harjoittavat laajamittaista yritystoimintaa."
Kuolinpesä voi siis harjoittaa yritystoimintaa, mutta se ei voi tehdä sitoumuksia tai olla velvoitteiden kohteena...?! Aika kummallinen väite.
Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että jakamaton kuolinpesä voi tehdä oikeustoimia kuten ostaa, myydä, vaihtaa tai tehdä muita sopimuksia. Muiden muassa pesänselvittäjä tai pesänjakaja voi toimia yksin kuolinpesän lukuun, tai mikäli pesä on osakkaiden yhteishallinnassa, kaikkien osakkaiden hyväksyntä tarvitaan. Siitä vaan puurtamaan vastaväitettä.
Voit lukea lisää kirjoista. - Nolo123
korjataanvirheet kirjoitti:
"Väärin. Kuolinpesä ei tee sitoumuksia eikä saa oikeuksia."
Väärin. Sanoin, että kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia ja olla velvoitteiden kohteena, se voi säilyä jakamattomina vuosikymmeniä ja siten määräämättömän ajan.
Vakuutussopimuslaki, esimerkki. "Kuolinpesä rinnastettaisiin momenttia sovellettaessa oikeushenkilöön. Myös kuolinpesien osalta pakottavuus määräytyisi siis sen mukaan, ovatko ne kuluttajiin rinnastettavia vakuutuksenantajan sopijapuolena. Valtaosaa kuolinpesistä suojeltaisiin pakottavasti; suojan ulkopuolelle jäisivät lähinnä sellaiset kuolinpesät, jotka harjoittavat laajamittaista yritystoimintaa."
Kuolinpesä voi siis harjoittaa yritystoimintaa, mutta se ei voi tehdä sitoumuksia tai olla velvoitteiden kohteena...?! Aika kummallinen väite.
Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että jakamaton kuolinpesä voi tehdä oikeustoimia kuten ostaa, myydä, vaihtaa tai tehdä muita sopimuksia. Muiden muassa pesänselvittäjä tai pesänjakaja voi toimia yksin kuolinpesän lukuun, tai mikäli pesä on osakkaiden yhteishallinnassa, kaikkien osakkaiden hyväksyntä tarvitaan. Siitä vaan puurtamaan vastaväitettä.
Voit lukea lisää kirjoista."Voit lukea lisää kirjoista."
Samalainentyperyys "voit lukea lisää laeista". Etkö edestuota tajua?
Et näy ymmärtävän sitäkään, että vaikka puhutaan, että "kuolinpesä voi tehdä sitä tai tätä", niin ei kuoinpesä tee, vaan kuolinpesän osakkaat tekevät. Samoin kuin lainhuutoa EI anneta "kuolinpesälle", vaan kuolinpesän osakkaille AA, BB ja CC. Siitä huolimatta tässäkin yksinkertaisuuden vuoksi puhutaan, että "kuolinpesällä on lainhuuto. Ei ole, vaan kuolinpesän nimetyillä osakkailla.
Lukemalla et näy oppineen tähän asti, joten lukemalla lisää tuskin oppisit sen paremmin. - korjataanvirheet
Nolo123 kirjoitti:
"Voit lukea lisää kirjoista."
Samalainentyperyys "voit lukea lisää laeista". Etkö edestuota tajua?
Et näy ymmärtävän sitäkään, että vaikka puhutaan, että "kuolinpesä voi tehdä sitä tai tätä", niin ei kuoinpesä tee, vaan kuolinpesän osakkaat tekevät. Samoin kuin lainhuutoa EI anneta "kuolinpesälle", vaan kuolinpesän osakkaille AA, BB ja CC. Siitä huolimatta tässäkin yksinkertaisuuden vuoksi puhutaan, että "kuolinpesällä on lainhuuto. Ei ole, vaan kuolinpesän nimetyillä osakkailla.
Lukemalla et näy oppineen tähän asti, joten lukemalla lisää tuskin oppisit sen paremmin."Väärin. Kuolinpesä ei tee sitoumuksia eikä saa oikeuksia."
Väärin. Kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia, olla velvoitteiden kohteena, säilyä vuosikymmeniä, harjoittaa yritystoimintaa, ja jakamaton kuolinpesä voi myös tehdä oikeustoimia kuten ostaa, myydä, vaihtaa tai tehdä muita sopimuksia.
"Samalainentyperyys"
Kirjoitusvirhe.
"edestuota"
Kirjoitusvirhe.
Huomaatko? Ellei sinulla ole mitään oikeaa asiaa, kannattaa pysyä poissa. Ole ystävällinen. - Nolo123
Jankkaat samaa kuolinpesästä, mistä sinulla on kovin puutteelliset tiedot. Kuolinpesä on verotuksellinen objekti, ei juridinen henkilö. Yritystoimintaa kuolinpesän nimissä harjoittavat sen osakkaat yhdessä, ei jokin erillinen "kuolinpesä".
"Osakkaiden yläpuolelle ei muodostu itsenäistä uutta yksikköä, kuolinpesää, vaan kuolinpesä ovat osakkaat itse. // Kuolinpesä on n i m i (ilmaisu) tietyssä asemassa oleville fyysisille henkilöille samaan tapaan kuin "Aarnio" ja "Kangas" ovat tämän kirjan kirjoittajien nimiä. (Aarnio - Kangas, Suomen jäämistöoikeus I 1999 s. 208)
Pyydät minua poistumaan, jotta sinä voisit kenenkään korjaamatta levittää täällä disinformaatiotasi. Poistun, jos kyllästyn kaltaistesi oikomiseen. Olen kyllä melko sitkeää sorttia, sorry. - korjataanvirheet
Nolo123 kirjoitti:
Jankkaat samaa kuolinpesästä, mistä sinulla on kovin puutteelliset tiedot. Kuolinpesä on verotuksellinen objekti, ei juridinen henkilö. Yritystoimintaa kuolinpesän nimissä harjoittavat sen osakkaat yhdessä, ei jokin erillinen "kuolinpesä".
"Osakkaiden yläpuolelle ei muodostu itsenäistä uutta yksikköä, kuolinpesää, vaan kuolinpesä ovat osakkaat itse. // Kuolinpesä on n i m i (ilmaisu) tietyssä asemassa oleville fyysisille henkilöille samaan tapaan kuin "Aarnio" ja "Kangas" ovat tämän kirjan kirjoittajien nimiä. (Aarnio - Kangas, Suomen jäämistöoikeus I 1999 s. 208)
Pyydät minua poistumaan, jotta sinä voisit kenenkään korjaamatta levittää täällä disinformaatiotasi. Poistun, jos kyllästyn kaltaistesi oikomiseen. Olen kyllä melko sitkeää sorttia, sorry.Miksi saivartelet toisarvoisilla asioilla, vai oletko jatkuvasti juovuksissa? Johtaako yritystä yritys itse?
Miksi väität, että kuolinpesä ei tee sitoumuksia eikä saa oikeuksia? Väitteesi on väärin!
Jakamaton kuolinpesä voi tehdä oikeustoimia eli myydä, ostaa tai muutoin luovuttaa, harjoittaa yritystoimintaa ja tehdä sopimuksia. Jakamattoman kuolinpesän puhevaltaa käyttää osakkaidensa kollektiivi eli yhteenliittymä. Kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia ja olla velvoitteiden kohteena määräämättömän pitkänkin ajan.
Edelleen väität täysin harhaanjohtavasti, että yritystoimintaa kuolinpesän nimissä harjoittavat sen osakkaat yhdessä, ei jokin erillinen "kuolinpesä". Eihän edes oikeushenkilö käytännössä kykene toimimaan ilman edustajiaan, jotka ovat luonnollisia henkilöitä eli ihmisiä! Yhtiöissä valtaa käyttävät hallitus ja operatiivinen johto, yhteiskunnallisissa elimissä vastaavan kaavan mukaisesti taustalta löytyy vastuuhenkilöt.
Sekä Per Hartwallin että Aatos Erkon kuolinpesillä on satojen miljoonien omaisuus. Näissä kuolinpesissä on lukuisia osakkaita ja niiden asioita hoitaa asiainhoitajat, ymmärrätkö? Luonnolliset henkilöt siis hoitavat asioita kuolinpesän lukuun ja luonnolliset henkilöt, nyt osakkaat, ovat antaneet ohjeet, miten kuolinpesää hallinnoidaan.
Lisää löydät kirjasta! Diletantti. - Nolo123
korjataanvirheet kirjoitti:
Miksi saivartelet toisarvoisilla asioilla, vai oletko jatkuvasti juovuksissa? Johtaako yritystä yritys itse?
Miksi väität, että kuolinpesä ei tee sitoumuksia eikä saa oikeuksia? Väitteesi on väärin!
Jakamaton kuolinpesä voi tehdä oikeustoimia eli myydä, ostaa tai muutoin luovuttaa, harjoittaa yritystoimintaa ja tehdä sopimuksia. Jakamattoman kuolinpesän puhevaltaa käyttää osakkaidensa kollektiivi eli yhteenliittymä. Kuolinpesä voi tehdä sitoumuksia ja olla velvoitteiden kohteena määräämättömän pitkänkin ajan.
Edelleen väität täysin harhaanjohtavasti, että yritystoimintaa kuolinpesän nimissä harjoittavat sen osakkaat yhdessä, ei jokin erillinen "kuolinpesä". Eihän edes oikeushenkilö käytännössä kykene toimimaan ilman edustajiaan, jotka ovat luonnollisia henkilöitä eli ihmisiä! Yhtiöissä valtaa käyttävät hallitus ja operatiivinen johto, yhteiskunnallisissa elimissä vastaavan kaavan mukaisesti taustalta löytyy vastuuhenkilöt.
Sekä Per Hartwallin että Aatos Erkon kuolinpesillä on satojen miljoonien omaisuus. Näissä kuolinpesissä on lukuisia osakkaita ja niiden asioita hoitaa asiainhoitajat, ymmärrätkö? Luonnolliset henkilöt siis hoitavat asioita kuolinpesän lukuun ja luonnolliset henkilöt, nyt osakkaat, ovat antaneet ohjeet, miten kuolinpesää hallinnoidaan.
Lisää löydät kirjasta! Diletantti.Diletantin höpinöitä. Kun toin sinulle faktaa Aarniolta-Kankaalta (jota et ollut lukenut tai ymmärtänyt, vaikka aiemmin yritit toisen kuvan antaa), niin koetat sivuuttaa villakoiran ytimen eli kysymyksen siitä, onko "kuolinpesä" itsenäinen juridinen henkilö pakenemalla saivartelu-syytöksen taakse. Jos sinussa miestä/naista on vähänkin, niin yritä edes ottaa kantaa siihen, mitä Aarnio-Kangas tuosta kuolinpesän käsitteestä kirjoittavat. Lainaus:
"Osakkaiden yläpuolelle ei muodostu itsenäistä uutta yksikköä, kuolinpesää, vaan kuolinpesä ovat osakkaat itse. // Kuolinpesä on n i m i (ilmaisu) tietyssä asemassa oleville fyysisille henkilöille samaan tapaan kuin "Aarnio" ja "Kangas" ovat tämän kirjan kirjoittajien nimiä. (Aarnio - Kangas, Suomen jäämistöoikeus I 1999 s. 208)
"Aatos Erkon kuolinpesästä" puhutaan, koska se NIMENÄ on yksinkertaisempi ja lyhyempi kuin juridisesti oikea Aatos Erkon kuolinpesän osakkaat. Verotuksessa - mutta vain siellä - "kuolinpesä" on itsenäinen objekti. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan kuolinpesän elinkeinotoiminnan tulot verotetaan kuolinpesältä (jolloin kuitenkin osakkaat vastaavat verosta solidaarisesti), sen jälkeen tulo jaetaan osakkaille, joita - ei siis kuolinpesää - tulosta verotetaan. Aatos Erkon jakamattoman kuolinpesän tulokin siten on kuolipesän osakkaiden - ei kuolinpesän - tuloa. - Mutta tämä varmasti menee diletantin hilseen yli, kuten tähän astisesta on nähty. - korjataanvirheet
Nolo123 kirjoitti:
Diletantin höpinöitä. Kun toin sinulle faktaa Aarniolta-Kankaalta (jota et ollut lukenut tai ymmärtänyt, vaikka aiemmin yritit toisen kuvan antaa), niin koetat sivuuttaa villakoiran ytimen eli kysymyksen siitä, onko "kuolinpesä" itsenäinen juridinen henkilö pakenemalla saivartelu-syytöksen taakse. Jos sinussa miestä/naista on vähänkin, niin yritä edes ottaa kantaa siihen, mitä Aarnio-Kangas tuosta kuolinpesän käsitteestä kirjoittavat. Lainaus:
"Osakkaiden yläpuolelle ei muodostu itsenäistä uutta yksikköä, kuolinpesää, vaan kuolinpesä ovat osakkaat itse. // Kuolinpesä on n i m i (ilmaisu) tietyssä asemassa oleville fyysisille henkilöille samaan tapaan kuin "Aarnio" ja "Kangas" ovat tämän kirjan kirjoittajien nimiä. (Aarnio - Kangas, Suomen jäämistöoikeus I 1999 s. 208)
"Aatos Erkon kuolinpesästä" puhutaan, koska se NIMENÄ on yksinkertaisempi ja lyhyempi kuin juridisesti oikea Aatos Erkon kuolinpesän osakkaat. Verotuksessa - mutta vain siellä - "kuolinpesä" on itsenäinen objekti. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan kuolinpesän elinkeinotoiminnan tulot verotetaan kuolinpesältä (jolloin kuitenkin osakkaat vastaavat verosta solidaarisesti), sen jälkeen tulo jaetaan osakkaille, joita - ei siis kuolinpesää - tulosta verotetaan. Aatos Erkon jakamattoman kuolinpesän tulokin siten on kuolipesän osakkaiden - ei kuolinpesän - tuloa. - Mutta tämä varmasti menee diletantin hilseen yli, kuten tähän astisesta on nähty.No jopa sattui kohdalle harvinaisen kovapäinen diletantti!
Miksi väität, että kuolinpesä ei tee sitoumuksia eikä saa oikeuksia?
Väitteesi on väärin!
Kuolinpesä ei ole luonnollinen henkilö tai juridinen henkilö, vaan se on yhteenliittymä, joka on syntynyt jonkin henkilön kuoleman hetkellä. Jakamaton kuolinpesä voi tehdä oikeustoimia eli myydä, ostaa tai muutoin luovuttaa sekä harjoittaa yritystoimintaa ja tehdä sopimuksia.
Sen lisäksi edelleen väität täysin harhaanjohtavasti, että yritystoimintaa kuolinpesän nimissä harjoittavat sen osakkaat yhdessä, ei jokin erillinen "kuolinpesä". Eihän oikeushenkilökään käytännössä kykene toimimaan ilman edustajiaan, jotka ovat luonnollisia henkilöitä eli ihmisiä! Yhtiöissä valtaa käyttävät hallitus ja operatiivinen johto. Henkilöitä!
Lue lisää kirjoista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006514
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t313890törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/303305Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3781783- 331408
- 271350
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi471043Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11986Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11920- 42889