KELAn lokitiedot

Kelan on lähetettävä asiakkaan sitä pyytäessä kaikki lokitiedot asiakirjoineen. Minulle kävi sillee, et kun sain pyytämäni asiakirjat, oli Kela tehnyt asiakkaan nimissä etuusrekisterissä rahasiirtoja vuoden ajan tuntemattomaan paikkaan ja tuenhakijan hoitotukihakemuksisa C-lausuntoineen tehtiin samamalla päivämäärällä toinen lainvastainen valepäätös, jota etuusrekisterissä ei ole olemassakaan. Ja näin tuenhakijalta evättiin oikeus oikeamääräiseen hoitotukeen.

veijot kirjoitti:

Kelan on lähetettävä asiakkaan sitä pyytäessä kaikki lokitiedot asiakirjoineen. Minulle kävi sillee, et kun sain pyytämäni asiakirjat, oli Kela tehnyt asiakkaan nimissä etuusrekisterissä rahasiirtoja vuoden ajan tuntemattomaan paikkaan ja tuenhakijan hoitotukihakemuksisa C-lausuntoineen tehtiin samamalla päivämäärällä toinen lainvastainen valepäätös, jota etuusrekisterissä ei ole olemassakaan. Ja näin tuenhakijalta evättiin oikeus oikeamääräiseen hoitotukeen.

Lue lisää

Väärin. Kuten alempana on jo käsitely. Nollavastaus.

g4erfew kirjoitti:

Väärin. Kuten alempana on jo käsitely. Nollavastaus.

Asia on muuttunut koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679 artikla 15, 1. kohta, alakohta c määrää nuo lokitiedot annettaviksi. Asetus on voimassa lakina ja ei mahdolista kansallista poikkeamista lailla tuossa asiassa.
http://www.privacy-regulation.eu/fi/15.htm

Sen lisäksi Kela on tehnyt laittomia automaattipäätöksiä kaikista aktiivimallin mukaisista työmarkkinatuen alentamisista vaikka henkilötietolain 1999/523 6 luvun 31§:n 1. kohdan mukaan automasoitu päätös on sallittu vain jos siitä on laissa säädetty, samoin lakina voimassa olevassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 2016/679 artiklassa 22.
Tietosuojavaltuutetun sivuilla kerrotaan että "Sinulla on oikeus vaatia, että sinua koskevat päätökset tekee ihminen." Automaattinen päätöksenteko on sallittua, jos päätös on hyväksytty rekisterinpitäjää koskevassa laissa.
Tuossa on Kela kääntänyt asian päinvastaiseksi väittämällä että automaattipäätös on sallittu koska työttömyysturvalain 11 luku, 3 § ei edellytä päätöksen antamista manuaalisesti.
Kun kerran kyykytetään niin jokin tolkku tuossakin pitää olla että noudatetaan lakia.
Lakiesitys HE 52/2018 jossa nuo automaattipäätökset sallitaan on annettu huhtikuussa ja se on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä ja sen jälkeen se menee vielä ainakin perustuslakivaiokuntaan eli kulkee samaa tietä kun SOTE. Ei taida olla Kela-raukalla toivoakaan että nuo automaattipäätökset olisi laillisia vielä tänä vuonna. Kela ei juuri lain noudattamisesta välitä silloin kun kysymys on asiakkaan oikeksista ja törkästi valehtelemalla se jatkaa laittomia automaattipäätöksiään.

Kopioin sinulle vielä tärkeimmän kohdan tuosta laista jota kysyitkin eli oikeudestasi noihon tietoihin, toivottavasti tätä ei poisteta jostain kumman syystä, muuten asiasta kolmanteen, myös suoli24 on tuon lain perusteella annettava tietoja.

Mutta tässäpä sinun oikeutesi ja toivottavasti auttaa ja selventää nämä : "6 luku

Rekisteröidyn oikeudet

24 §

Informointi tietojen käsittelystä

Rekisterinpitäjän on henkilötietoja kerätessään huolehdittava siitä, että rekisteröity voi saada tiedon rekisterinpitäjästä ja tarvittaessa tämän edustajasta, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä siitä, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan, samoin kuin ne tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn oikeuksien käyttämiseksi asianomaisessa henkilötietojen käsittelyssä. Tiedot on annettava henkilötietoja kerättäessä ja talletettaessa tai, jos tiedot hankitaan muualta kuin rekisteröidyltä itseltään ja tietoja on tarkoitus luovuttaa, viimeistään silloin kun tietoja ensi kerran luovutetaan.

Edellä 1 momentissa säädetystä tiedonantovelvollisuudesta voidaan poiketa:

1) jos rekisteröity on jo saanut nämä tiedot;

2) jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden, puolustuksen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi, rikosten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi taikka verotukseen tai julkiseen talouteen liittyvän valvontatehtävän vuoksi; tai

3) kerättäessä tietoja muualta kuin rekisteröidyltä itseltään, jos tietojen antaminen rekisteröidylle on mahdotonta tai vaatii kohtuutonta vaivaa taikka aiheuttaa rekisteröidylle tai tietojenkäsittelyn tarkoitukselle olennaista vahinkoa tai haittaa eikä talletettavia tietoja käytetä rekisteröityä koskevaan päätöksentekoon taikka jos tietojen keräämisestä, tallettamisesta tai luovuttamisesta on nimenomaisesti säädetty.

25 §

Informointi tietojen käsittelystä tietyissä tapauksissa

1–2 momentit on kumottu L:lla 11.5.2007/528.

Suoramainoksessa, etämyynnissä ja muussa suoramarkkinoinnissa sekä markkina- ja mielipidetutkimuksen kyselyssä ja muussa näihin rinnastettavassa osoitteellisessa lähetyksessä, jota varten henkilön nimi- ja yhteystiedot on hankittu henkilörekisteristä, on ilmoitettava tiedonhankinnassa käytetyn henkilörekisterin nimi, rekisterinpitäjä ja tämän yhteystiedot. Puhelinmyynnissä vastaavat tiedot on annettava pyynnöstä.

26 §

Tarkastusoikeus

Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitäjän on samalla ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin säännönmukaiset tietolähteet sekä, mihin rekisterin tietoja käytetään ja säännönmukaisesti luovutetaan. Silloin kun on kysymys 31 §:ssä tarkoitetusta automatisoidusta päätöksestä, rekisteröidyllä on oikeus saada tieto myös tietojen automaattiseen käsittelyyn liittyvistä toimintaperiaatteista.

2 momentti on kumottu L:lla 11.5.2007/528.

Rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain, jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai tarkastettavakseen rekisterin tiedot, on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi. Perittävän korvauksen tulee olla kohtuullinen eikä se saa ylittää tiedon antamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.

27 §

Tarkastusoikeuden rajoitukset

Edellä 26 §:ssä tarkoitettua tarkastusoikeutta ei ole, jos:

1) tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa valtion turvallisuutta, puolustusta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta taikka haitata rikosten ehkäisemistä tai selvittämistä;

2) tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille;

3) rekisterissä olevia henkilötietoja käytetään yksinomaan historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten; tai

4) rekisterissä olevia henkilötietoja käytetään valvonta- ja tarkastustehtävissä ja tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä Suomen tai Euroopan unionin tärkeän taloudellisen tai rahoituksellisen edun turvaamiseksi.

Jos vain osa rekisteröityä koskevista tiedoista on sellaisia, että ne 1 momentin mukaan jäävät tarkastusoikeuden ulkopuolelle, rekisteröidyllä on oikeus saada tietää muut hänestä talletetut tiedot.

28 §

Tarkastusoikeuden toteuttaminen

Sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat tiedot 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on esitettävä tätä tarkoittava pyyntö rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona.

Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua 26 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, hänen on annettava tästä kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeuden epäämisen->

JATKOA EDELLISEEN "veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Sen, joka haluaa tietää, mitä häntä koskevia tietoja on talletettu terveydenhuollon viranomaisen tai laitoksen, lääkärin tai hammaslääkärin taikka muun terveydenhuollon ammattihenkilön pitämään, terveydentilaa tai sairautta koskevia henkilötietoja sisältävään rekisteriin, tulee tehdä pyyntö tarkastusoikeutensa käyttämisestä lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka huolehtii tietojen hankkimisesta rekisteröidyn suostumuksella ja antaa tälle tiedon rekisterissä olevista merkinnöistä. Menettelystä tarkastusoikeuden toteuttamisessa tai sen epäämisessä on voimassa, mitä 2 momentissa säädetään.

29 §

Tiedon korjaaminen

Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rekisterinpitäjän on myös estettävä tällaisen tiedon leviäminen, jos tieto voi vaarantaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen oikeuksiaan.

Jollei rekisterinpitäjä hyväksy rekisteröidyn vaatimusta tiedon korjaamisesta, hänen on annettava asiasta kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei ole hyväksytty. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Rekisterinpitäjän on ilmoitettava tiedon korjaamisesta sille, jolle rekisterinpitäjä on luovuttanut tai jolta rekisterinpitäjä on saanut virheellisen henkilötiedon. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos ilmoittaminen on mahdotonta tai vaatii kohtuutonta vaivaa.

30 §

Kielto-oikeus

Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käsittelemästä häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta samoin kuin henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten.

31 §

Automatisoitu päätös

Sellaisen rekisteröidyn tiettyjen ominaisuuksien arviointiin tarkoitetun päätöksen tekeminen, joka tapahtuu ainoastaan automatisoidun tietojenkäsittelyn perusteella ja josta aiheutuu rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuksia tai joka muuten vaikuttaa häneen merkittävällä tavalla, on sallittu vain, jos:

1) siitä on laissa säädetty; tai

2) päätös tehdään sopimuksen tekemisen tai täytäntöönpanon yhteydessä edellytyksellä, että rekisteröidyn oikeuksien suojaaminen varmistetaan tai että päätöksellä täytetään rekisteröidyn sopimuksen tekemistä tai täytäntöönpanoa koskeva pyyntö".

Tässpä se oli merkittävin kohta kokonaisuudessaan

Lawetorder kirjoitti:

JATKOA EDELLISEEN "veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Sen, joka haluaa tietää, mitä häntä koskevia tietoja on talletettu terveydenhuollon viranomaisen tai laitoksen, lääkärin tai hammaslääkärin taikka muun terveydenhuollon ammattihenkilön pitämään, terveydentilaa tai sairautta koskevia henkilötietoja sisältävään rekisteriin, tulee tehdä pyyntö tarkastusoikeutensa käyttämisestä lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka huolehtii tietojen hankkimisesta rekisteröidyn suostumuksella ja antaa tälle tiedon rekisterissä olevista merkinnöistä. Menettelystä tarkastusoikeuden toteuttamisessa tai sen epäämisessä on voimassa, mitä 2 momentissa säädetään.

29 §

Tiedon korjaaminen

Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rekisterinpitäjän on myös estettävä tällaisen tiedon leviäminen, jos tieto voi vaarantaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen oikeuksiaan.

Jollei rekisterinpitäjä hyväksy rekisteröidyn vaatimusta tiedon korjaamisesta, hänen on annettava asiasta kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei ole hyväksytty. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Rekisterinpitäjän on ilmoitettava tiedon korjaamisesta sille, jolle rekisterinpitäjä on luovuttanut tai jolta rekisterinpitäjä on saanut virheellisen henkilötiedon. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos ilmoittaminen on mahdotonta tai vaatii kohtuutonta vaivaa.

30 §

Kielto-oikeus

Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käsittelemästä häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta samoin kuin henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten.

31 §

Automatisoitu päätös

Sellaisen rekisteröidyn tiettyjen ominaisuuksien arviointiin tarkoitetun päätöksen tekeminen, joka tapahtuu ainoastaan automatisoidun tietojenkäsittelyn perusteella ja josta aiheutuu rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuksia tai joka muuten vaikuttaa häneen merkittävällä tavalla, on sallittu vain, jos:

1) siitä on laissa säädetty; tai

2) päätös tehdään sopimuksen tekemisen tai täytäntöönpanon yhteydessä edellytyksellä, että rekisteröidyn oikeuksien suojaaminen varmistetaan tai että päätöksellä täytetään rekisteröidyn sopimuksen tekemistä tai täytäntöönpanoa koskeva pyyntö".

Tässpä se oli merkittävin kohta kokonaisuudessaan

Lue lisää

Hienoa tekstiä mutta kun Kela ei noudata lakia ja väittää etteivät lokitiedot ole tietoja asiakkaista vaan Kelan toimihenkilöistä. Tiukkaa tekee saada edes valituskelpoinen päätös siitä ettei tietoja anneta, jos sellaisen saa niin sitten voi valittaa julkisuusalin mukaisesta kieltäytymisestä hallinto-oikeuteen ja henkilötietolain mukaisesta kieltäytymisestä tietosuojavaltuutetulle ja tietosuojavaltuutetun kanta on jo tiedossa ettei tietoja tarvitse antaa.

Kela toimii muissakin asioissa kun sika vatukossa. Anteeksi siat sillä en keskinyt parempaa vertausta.

167-176 kirjoitti:

Hienoa tekstiä mutta kun Kela ei noudata lakia ja väittää etteivät lokitiedot ole tietoja asiakkaista vaan Kelan toimihenkilöistä. Tiukkaa tekee saada edes valituskelpoinen päätös siitä ettei tietoja anneta, jos sellaisen saa niin sitten voi valittaa julkisuusalin mukaisesta kieltäytymisestä hallinto-oikeuteen ja henkilötietolain mukaisesta kieltäytymisestä tietosuojavaltuutetulle ja tietosuojavaltuutetun kanta on jo tiedossa ettei tietoja tarvitse antaa.

Kela toimii muissakin asioissa kun sika vatukossa. Anteeksi siat sillä en keskinyt parempaa vertausta.

Lue lisää

Lokitietojahan syntyy silloin kun joku avaa määrätyn tiedoston ja sulkee se, ottaa talteen jotasin eli kopioi, samoin kun lähettää tietoja eteenpäin.

Minä ehdottaisin, että laitat oikeusasiamiehelle kyselyn miten voit asiassa edetä ja siitä mitä tietoja kela on velvollinen sinulle lain puitteissa antaan.

Ihmetyttää se, että miten poliisdilta sitten saa tietoa siityä kuka on tietojasi katsonut tai yrittänyt katsoa, vrt tapaus Myllylä, niin tuonkin voisi antaa oheistiedoksi oikeusasiamiehelle.

Tietosuojavaltuutettu on asioissa pihalla kuin lumiukko ja hänen lausuntonsa on tuon henkilötietolain vastainen.

Voi että sentään kun kotilakimiehet on pihalla kuin tamppooninnarut. Eivät Myllylän tietoja luvatta katsoneet poliisit sillä kärähtäneet, että Myllylä olisi pyytänyt omien tietojen tarkastusoikeudella lokitietoja, ja sitten poltellut yksitellen niitä konstuja. Lokitiedot tarkastettiin osana rikostutkintaa, ja se se aloittajan keinokin olisi, jos ei vetoaisi asianosaisen tiedonsaantioikeuteen jossain asiassa. Omien tietojen tarkastusoikeus ei asiaan sovi, kuten TSV on asiasta lausunut ja KHO tuominnut esimerkiksi 2014.

Idkejjdjkd kirjoitti:

Voi että sentään kun kotilakimiehet on pihalla kuin tamppooninnarut. Eivät Myllylän tietoja luvatta katsoneet poliisit sillä kärähtäneet, että Myllylä olisi pyytänyt omien tietojen tarkastusoikeudella lokitietoja, ja sitten poltellut yksitellen niitä konstuja. Lokitiedot tarkastettiin osana rikostutkintaa, ja se se aloittajan keinokin olisi, jos ei vetoaisi asianosaisen tiedonsaantioikeuteen jossain asiassa. Omien tietojen tarkastusoikeus ei asiaan sovi, kuten TSV on asiasta lausunut ja KHO tuominnut esimerkiksi 2014.

Lue lisää

Sinä se jastkat sitä lukemansa ymmärtämättömyyttäsi, luehan ensiksi tietosuojalaki ja henkilötietolaki uudemman kerran, jollet saa lokitietoja, on sinun mahdotonta todentaa onko tietojasi väärinkäytetty ja täten et voi vaikuttaa tietosuojaasi ja täten et voi valvoa omien tietojesi käyttöä.

Jänniä nuo jotka kirjoittaa nimimerkiksee sekametelisoppaa tai peräti yrittävät päästä pinteestä kassakaappinsa yhdistelmänumerolla.

Lawetorder kirjoitti:

Sinä se jastkat sitä lukemansa ymmärtämättömyyttäsi, luehan ensiksi tietosuojalaki ja henkilötietolaki uudemman kerran, jollet saa lokitietoja, on sinun mahdotonta todentaa onko tietojasi väärinkäytetty ja täten et voi vaikuttaa tietosuojaasi ja täten et voi valvoa omien tietojesi käyttöä.

Jänniä nuo jotka kirjoittaa nimimerkiksee sekametelisoppaa tai peräti yrittävät päästä pinteestä kassakaappinsa yhdistelmänumerolla.

Lue lisää

Kerrohan nyt meille, oi laadukkaiden nimimerkkien mestari, että mikä se sellainen tietosuojalaki on. Suomen laki tuntee vain "työelämän tietosuojalain", eli lain yksityisyydensuojasta työelämässä (759/2004), mutta mitään muuta "tietosuojalakia" ei ole Suomen laissa olemassa, eikä työelämän tietosuojalaki sovi tähän yhteyteen.

Sekä TSV, että KHO ovat todenneet, että lokitiedot eivät ole henkilöä itseään koskevia tietoja, joten niitä ei koske sen paremmin HeTiL kuin JulkL mukainen omien tietojen tarkastusoikeuskaan. Myös EOA on muuten lausunut asiasta aivan samalla tavalla. Niitä on käsitelty tavallisina julkisuuslain mukaisina viranomaisen asiakirjoina, yleensä salassa pidettävinä sellaisina. Asianosaisasemaa puolestaan ei ole vielä synnyttänyt pelkkä henkilön epäilys väärinkäytöstä, vaan asiassa on vaadittu jokin virallinen menettely, joka on synnyttänyt asianosaisaseman, ja siten oikeuden saada salassa pidettäviä asiakirjoja.

Nyt sitten, kun asiasta on olemassa ylimmän laillisuusvalvojan, tietosuojavaltuutetun ja ylimmän hallintotuomioistuimen näkemys, kaivataan sinun oppinutta näkemystä. Kerrohan nyt meille millä oikeudellisilla argumenteilla (siis ei vain ympäripyöreyksillä, vaan ihan oikeilla oikeudellisilla argumenteilla, tiedät toki) kumoat noiden instanssien näkemykset asiasta, ja perustelet omasi oikeellisuuden.

Odotan innolla. Suoriudut epäilemättä tehtävästä, olethan jo pelkästään nimimerkkien luomisessa meitä muita niin huimasti edellä.

Niin, olen pahoillani, jos luulit lukua 2014 kassakaappini yhdistelmäksi. Ajattelin, että se olisi itsestään selvästi pääteltävissä vuodeksi, jona viittaamani KHO:n päätös annettiin. Hyvä, että pääsin nyt täsmentämään sen sinulle.

Kerro toki, jos muut käyttämäni ilmaisut, kuten EOA tai KHO tai lakien lyhenteet ovat sinulle vieraita. Autan mielelläni.

Niin, se mahdollisuus selvittää tietojen väärinkäyttö, jota arvelit mahdottomaksi, jos omia tietojaan koskevia lokitietoja ei saa. Se ei tapahdu itse tutkiskelemalla lokeja. Se tapahtuu tekemällä selvityspyyntö rekisterin pitäjälle tai rikosilmoitus poliisille, jotka sitten katsovat niitä lokeja.

Kiitän kaikkia asiallisesti vastanneita, heidän vastauksistaan oli oikeasti apua. Sinä taas et tiedä, mistä kohdallani on kysymys, joten sinun kohdallasi jätän kiittelyt nyt tälläkertaa väliin :)

suomenlainsuojaton kirjoitti:

Kiitän kaikkia asiallisesti vastanneita, heidän vastauksistaan oli oikeasti apua. Sinä taas et tiedä, mistä kohdallani on kysymys, joten sinun kohdallasi jätän kiittelyt nyt tälläkertaa väliin :)

Lue lisää

Saitko lokitiedot?
Nihkeää on Kelalta tietojen saanti.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15249391/apulaisoikeuskanslerin-sijainen-kiinnitti-huomiota
Julkisuuslain noudattamisesta eivät ole vielä juurikaan jääneet kiinni, rikkomisesta jo useaan otteeseen ja tuon kanteluratkaisun jälkeenkin. Kela lähetti alkuvuodesta useita viestejä asiointipalvelun kautta ja yhden kirjeenkin joissa ei ollut sen lähettäneen virkamiehen nimeä, nuo nimitiedot kyllä sain.

Tein 13.4.2018 asiakirjapyynnön Kelalle koskien lokitietoja ja perustoimeentulotukea koksevat halinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ja niihin liittyvät oikeudenkäyntiasiakirjat julkisilta osin.
Perustelut olivat lokitietojen osalta:
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007, 5 luku ja 18§.
KELA on ym. lain kohdan tarkoittama sosiaalihuollon palvelujen antaja seuraavilla perusteilla:
-Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 1 luku 3§ kohta 8
-Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki) 1 luku 3§ kohta 2
-Sosiaalihuoltolaki 3 luku 14§ kohta 14
-Sosiaalihuoltolaki 3 luku 11§ kohdat 1-3

Ja koska viime vuonna Kela kieltäytyi antamasta noita lokitietoja vetoamalla toimeentulotukilain 4§:ään nin lisäpersteluna oli:

Toimeentulotukilain 1 luvun 4§ ei kavenna asiakkaan oikeutta tietojen saantiin millään perusteella.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159#L5P18

Perustelut oikeuden päätösten osalta:
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 3 luku 9§ ja 10§ sekä 4 luku 14§.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/2007, 2 luku 4§, 3 luku 8§ ja 5 luku 16§

Lakisääteinen 2 viikkoa meni jo aikoja sitten ja nyt perjantaina tulee 4 viikkoa täyteen, mitään ei ole Kela vastannut. Ja ei se laki kyllä oikeuta viivyttelemään edes tuota kahta viikkoa vaan asia on käsiteltävä viivytyksettä.