Mitä sitten tapahtuu kun polyuretaanieristeestä haihtuu kaasut taivaalle? Mikä on harkon kyky eristää? EPS eristeessä eristeenä toimii ilma. Näen suurena ongelmana polyuretaanieristeen käytön missä tahansa.
Polyuretaanieriste harkossa aiheuttaa ongelmia
kivitalosuunnittelija365
292463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
PU:n ja PIRin eristyskyky heikkenee 5 ensimmäisen käyttövuoden aikana, mutta ei paljon. Sen jälkeen muutokset ovat minimaalisia, muutos on satuyroitunut. Ei syytä huoleen.
Se mikä on ongelmallista on viruminen. Esimerkiksi ne kattolevyt, joissa PU pitää kattorakenteen kasassa, eivät tule ajanoloon kestämään. Asiaa voi tutkia BIGMac -kokeella: osta hampurilainen, pistä käsien väliin ja vedä yläpäätä vastaavasti pohjaa työntäen: hampurilainen viruu. Samoin käy katolle. PU/PIR ei siis ole rakenne-elementti, ainoastaan eriste.
Niin että kaasut haihtuu, ja tilalle jäisi mitä? Tyhjiökö, se vasta hyvä olisikin, kun tyhjiö on parempi eriste kuin pois haihtuva kaasu (ilma) :D
Eps eristeet ovat olleet kivitalotoimijoiden pakkopaikka pystyä yleensäkään kivitaloja rakentamaan. Betoniteollisuus lobbaa eristeteollisuuden kanssa lähes testaamatonta tuotetta luvaten sille yli 50v keston ilman parempaa tietoa.
Meikäläisellä on tuolla arviolta n. 50 vanhaa uretaanilevyä purettuna vanhoista kaupan kylmätiloista. Eipä ne levyt ole miksikään muuttuneet meidän nurkissa viimeisten 35 vuoden aikana. Ne levyt, jotka ovat olleet auringonvalon kanssa tekemisissä, niistä on pinta muuttunut tumman keltaiseksi ja hieman jauhoiseksi pinnastaan.
Isäukko rakensi aikoinaan myöskin 50 vuotta sitten, muistaakseni 1968 kesällä betonisen kylmäaltaan, jonka eristeeksi tuli silloista styroxia. Purin tuon kylmäaltaan muutamia vuosia sitten ja nuo styroxit (EPS) olivat, kuin eilen kaupasta haettuja.
Vaan mistä näitä kukaan tietää, että kuinka pitkään nuo eristeet kestävät.
Harkko tietysti eristää jo sinällään ja jos eriste nyt sattuisi häviämään sieltä seinän välistä jotenkin, niin jäähän sinne vielä ilmarako. Suomessa on paljon vielä vanhoja tiilirakennuksia, joissa on eristeenä pelkkä ilmarako tai kaksi ilmarakoa, kuten oheisessa kuvassa https://aijaa.com/H7sup8
"Suomessa on paljon vielä vanhoja tiilirakennuksia, joissa on eristeenä pelkkä ilmarako tai kaksi ilmarakoa, kuten oheisessa kuvassa https://aijaa.com/H7sup8"
Onko tälläinen rakenne mahdollinen vielä tänäpäivänä? Ilma olisi hyvä eriste, se kun ei homehdu.
Homehtunee herkemmin kuin EPS tai SPU eriste.
Se johtuu siitä että EPS ja SPU estävät ilmavirtauksen ja voimakkaan veden kondensoitumisen, tällöin epäpuhtaudet ei pääse virtaamaan eristetilaan eikä rakenteen läpi kulkeva vesihöyry kohtaa missään äkkinäisesti kylmää pintaa johon kondensoitua.
eristepoikien höpöjuttuja... syöttävät sellaista pajunköyttä kuluttajarakentajille messuilla että ei ihme että hyväuskoisimmat menevät lankaan.
Ainakin sen 50 vuotta on EPS-eristeet kestäneet, kun olen itse ollut pikkupoikana näkemässä ne eristeet ja itse purkanut ne täysin ehjinä virheettöminä pois.
Vaan ne eristehuijarit oli sitten ihan erikseen, jotka ruiskutti sitä "eristevaahtoa" vanhojen rakennusten seiniin ja lattioihin. Entinen naapurini toimi tälläisenä "eristeurakoitsijana", vaan ei suostunut kenelekään naapurille tekemään eristyksiä, eikä omaa taloaan eristänyt sekoituksillaan. Firman kotipaikkakin vaihtui tämän tästä. Osa niistä oli ihan huijausta, pelkkää saippuavaahtoa työnsivät muka eristeeksi.
En oikein itsekään noihin muoveihin luota, mutta omin silmin olen kuitenkin nähnyt, että sen 50 vuotta on kestänyt.
Kuinkas ammattilainen olet arvioimaan asiaa muuten kuin silmämääräisesti?
En ole väittänytkään olevani ammattilainen(ihan nälän opettama rakentaja), mutta olen omin silmin nähnyt, että EPS-levyt ovat kestäneet muuttumattomina (silmämääräisesti) 50 vuotta seinän välissä. Eivät ne levyt olleet muuttuneet miksikään siitä, mitä ne sinne seinän väliin silloin asennettiin, kun sitten purin sen kylmäaltaan n. 50 vuotta myöhemmin.
Eps on paskaa muovihöttöä jo asennettaessa!
Yleensä silmiään ja käsiään on uskominen, oli sitten maallikko tai ammattilainen
Eps on yksi maailman tutkituimmista materiaaleista: Ei lahoa, eikä mätäne, eikä homehdu. Kestää oikein asennettuna isoisältä pojanpojalle.
Niinpä. EPS on muovia... öljyjaloste ja siis uusiutumattoman luonnonvaran armoilla. Ei hajoa sitten ei millään. Ei edes luonnossa. Kestää varmasti isältä pojalla ja satoja sukupolvia eteenkin päin kunnes kulkeutuu pienhiukkasina elimistöön ja tappaa.
Se mitä EPS ja eps-rakentaminen eivät kestä on päivänvalo
Öljyn käyttäminen eristeiden tekoon on kaikkein ekologisin öljynkäyttö
Miksi?
Eristeissä öljy on pikäkestoisesti sidottu. Eli öljypohjainen lämmöneriste on miltei "hiilinielu".
Kestää
Ei riitä eps eristeessä tehot ääneneristämiseen tai palosuojaukseen. Susi tuote pientaloon siis. Toivon ettei kukaan lankea tämän tuotteen myyjien höpötyksiin
Ääni eristetäänkin betonilla, samoin palokatko !
Pelkästä eristeestä harvemmin taloja tehdään.
Joo... mutta näissä se betoni on eristeen väärällä puolella... kaikilla rakennusteknisillä teorioilla mitattuna, myös aivan uskomattoman epävarma tuote kyseessä. Varmoja hometaloja tulee näistä.
Betoni lämpimässä eristeen sisällä suojassa on juuri oikeassa paikassa. Rakenne on täysin kylmäsillaton ja kuiva.
Kerroppa mitä epävarmaa on rakenteessa, kestää erinomaisesti maanpainetta, ei tukevien väliseinien tarvetta, ei lahoa eikä mätäne eikä homehdu. Ei halkeile ja kantaa koko rungon osalta. Erinomainen rappauspohja, suora, sekä eristää hyvin.
Teräsbetoni paksuna 15 cm yhtenäisenä kerroksena on erittäin vahva, jopa hurrikaanit ja maanjäristyksetkin kestävää.
meillä on sellainen kivitalo jossa on betonin sisällä eps- eriste... Kuulimme vuosia erilaista rapinaa makuuhuoneemme seinistä ja myöhemmin huoneistoomme levisi todella paha haju. Vika paikallistettiin makuuhuoneen seinään, josta rakennekuvaustekniikka paljasti valuonkaloihin jääneitä ilmataskuja, joitapitkin jyrsijät olivat päässeet pesimään EPS-eristeen sisään. Seinät piti purkaa ja samoja ongelmia löydettiin myös muista seinistä. Nyt tässä sitten vaaditaan oikeuden kautta korvauksia urakoitsijalta. .. joka tosin on jo konkurssissa. Valuharkkotoimittajaa ongelmamme ei kiinnosta.
Luultavimmin hiiret ovat itse tehneet reiät eristettä syömällä. On yhdentekevää mitä eristettä käyttää, mikäli jyrsijä päättää ryhtyä taloksi. Sellu on helpoin, mutta mikä tahansa käy.
Ongelmia aiheutuu myös linnuista ja oravista. Orava jyrsii halutessaan reiän jopa teräsverkkoon. Millisen teräslevyn läpi orava ei tule - on kokeiltu.
Lintujen pesätekopuuhat voi estää muuttamalla taloon pyrkimisen aikana ympäristöä. Katuharja linnun aiotun pesäaukon läheisyydessä on riittävä pelote, mikäli harjaa käy päivittäin siirtämässä hieman.
Ongelma taitaa olla tuo melko yleinen laiminlyönti valuharkkorakentamisessa. Valuonteloita ei olla kasteltu riittävästi ennen valuja ja sitten vibraamisessakin on oiottu. Noita Lammitaloja on kylät vääränään joissa betonia ei ole oikeissa paikoissa riittävästi.
Älä hulluttele.
Ei hiirillä ole pääsyä valuonteloon vaikka se olisi tyhjä.
Onko sinulla faktaa jostain "ongelmasta" joka olisi aiheutunut "Lammitalon" onteloon jääneestä ilmataskusta?
Oma tuntuma on että esim. Lammin valuharkot sopisi yksikerrosrakentamiseen ihan ilman valubetoniakin.
Riskialtista tuo onkaloon valaminen. kunnon talo tulee muuramalla. tällaiset Lammit ja muut seläntappoharkot pitäisi lailla kieltää. Olis rapparikin tyytyväinen kun ei tarvis pykältäviä valuharkkoseiniä oikoa... samoin putkarit ja sähkärit lun sais kerralla hoitaa hommansa eikä tarttis lampata työmaalla kesken runkopystytysten.
>Riskialtista tuo onkaloon valaminen.
Hölmöläisille kyllä. Mutta jos homman osaa niin en näe missäkohden olisi riski.
>kunnon talo tulee muuramalla.
Toki. Mutta se on huomattavasti riskialttiimpi.
> tällaiset Lammit ja muut seläntappoharkot pitäisi lailla kieltää.
Ei hajonnut selkä. rakennuksilla on kymmenittäin tilanteita joissa vois selkänsä rikkoa, jos ei osaa nostaa.
Mutta liika rasva katosi kehosta, kunto nousi aivan tolkuttomasti.
>Olis rapparikin tyytyväinen kun ei tarvis pykältäviä valuharkkoseiniä oikoa...
Sellainen rappari on siis tyytyväinen kun palkka jää pienemmäksi.
Oikomistarve riippuu harkkojen latomistyön laadusta.
Rapparin hintapyyntö riippuu tehdystä työn osuudesta.
Tasoitin itse pahimmat patit, ennen rapparia ja täytin smyykit itse.
Hinta tippui ulkorappauksen osalta noin 5tonnia.
> samoin putkarit ja sähkärit lun sais kerralla hoitaa hommansa eikä tarttis lampata työmaalla kesken runkopystytysten.
Sen voi tehdä monin tavoin. Minä tein putkarin ja sähkärin hommat vaimon kanssa harkkojen latomisen väliaikoina. Tuttava valitsi sen että LVIS roilotettiin valuharkkoon (siporex/LECA tyyliin) vasta kun vesikatto oli päällä.
kuulostaapa ammattimaiselta tuo Lammitalon asentaminen :)))))