Välillä elektroniikkaharrastustakin palstalle

ohoops!

Vaikka 1,2k vastus tuon BC547 kannalle zenerin jälkeen, ja muuten tuon darlingtonin 13k vastuksen voisi varmaan vaihtaa samaan 1,2k luokkaan, eli abaut 10mA sen kannalle lienee riittävä ja turvallinen...

Vähän epäselväksi jäi, mikä on kytkennän tarkoitus? Rohkee homma jättää virranrajoitus virtalähteelle ja mitä zenerin pitäs asettaa.

Mikä sinulla on tavoitteena tuolla kytkennällä?
Kuinka suurella virralla ajattelit akkua ladata?

Tuossa kytkennässä kollektorin puolelle sijoitetun akun yli jäävä jännite riippuu tasan komponenttien lämpötiloista eli odotettavissa on toimintasavun ja mahdollisesti myös toimintahappojen poistuminen jossakin vaiheessa. Transistorin virtavahvistus riippuu lämpötilasta josta syystä johtuen sen perusteella suoraan ei laadita mitään virransäätömekanismia. Kun sen tiedetään vaihtelevan niin asia on otettava huomioon eli tarvitaan takaisinkytkentää.

Jos haluat asetella latausjännitteen niin akun tulee sijaita transistorin emitterin ja maan välissä eli kytkennän pitäisi olla emitteriseuraaja. Jos kaivat verkosta transistorilla toteutetun jännitereguloidun virtalähteen kytkennän niin siinä on kuorma juurikin emitterillä.

Jos taas haluat asetella latausvirran niin rakennat transistoristasi vakiovirtageneraattorin ja se akun kanssa sarjaan. Siitäkin on valmiit kytkennät netissä.

Jämähakkureita voi käyttää hakkurivirtalähteen ensiöpiirinä ja siihen perään sitten toinen hakkurimoduuli tuottamaan haluttu jännite. Näin virtalähdettä rakentaessa ei joudu leikkimään verkkosähkön kanssa.

Ideana näyttää olevan se, että akun napajännitteestä riippuen tuo tehotransistori on kokonaan auki tai kiinni. Eli kovin paljon lämpöä ei muodostu, kun transitori on täysin auki. Jännitteen "haistelu"-piste pitäisi kuitenkin olla suoraan akun navoissa, jotta kytkentä toimii oikein.

Kytkentä vaatisi kuitenkin pientä positiivista takaisinkytkentää hystereesin muodostamiseksi, että toiminta olisi täsmällistä.

Itse käyttäisin säädettävänä "zenerinä" TL431 piiriä. http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm431.pdf
Kytkinelementtinä voi käyttää myös relettä.
Voin ehkä luonnostella tarkoitustasi vastaavan yksinkertaisen kytkennän TL431-piirin avulla, jossa on myös säädettävä hystereesi.

Vähän on tyyris audio-päätetransistori sulla tuohon tarkoitukseen! Ilmeisesti akussa aiheuttaa kuitenkin kuplimista(=vedyn muodostusta), jos latausjännite pääsee ylittämään n. 14.4V @ 25C. Tuota lukemaa voi korjata 0.2-0.3V jokaista 10C laskua kohti suuremmaksi. Ylitys voi tapahtua, jos latausvirta kasvaa liian suureksi - eli akun sisäinen vastus nostaa napajännitteen latauksen aikana liian suureksi. Voi olla, että akun lataus ei onnisut tästä syystä max. virralla em. kytkennällä: Heikkokuntoinen akku - jännite nousee liikaa jo melko pienillä virroilla - lataus päättyy - jännite putoaa - lataus alkaa uudelleen, jne.. Mutta jos virtalähde pääsee notkahtamaan tuohon (tai alle) sisäisellä virranrajoituksellaan, niin eihän siinä mitään - varo vaan, ettei se poksahda! Zeneriä pitää siis pienentää ehkä hieman? Kannattaa tarkistaa myös zener-virta, vaikka se onkin melko laajalla alueella vakio, liian pieni arvo voi aiheuttaa jännitteen nousua ja liian suuri taas lämpötilan vaihtelua mistä seuraa sitä samaa eli epävakautta.
Kytkentää voisi siis parantaa vaikka rakentamalla alas hakkaavan virtaohjatun hakkurin - ehkäpä säädettävänä esim. 0-6A(tai mikä on powerin max. ulostuloteho..): Tällöin em. kytkentä toimisi myös sekä huonoilla akuilla(säädettävä pienempi virta) sekä ylläpitolatauksessa, esim. varastoitaessa akkua talveksi.

Tee tällainen: http://modeltrainadvisors.com/voltage-regulators.html
Sitten vielä lisävastuksella virran rajoitus.

Kiitos kaikille loistavista vastauksista, palstalla on ollut pelkkää älypuhelinsoopaa niin ilmeisesti palstalaiset harrastelijat ovat nyt aktiivitilassa!

Tarkoitus on siis juurikin käyttää vanhoja sattumanvaraisia eri hakkurivirtalähteitä virtarajoittamattomana lyijyakkulatureina. Jos vanaha poweri ei pidemmän päälle kestäkään virtarajoittamattomana niin sillä ei ole väliä, sitten vaan seuraava hyllystä saman keksinnön ruokkijaksi.

nm. "ana_lyysi" on hyvin perillä minun ideasta, eli kytkentä pitäisi olla suht häviötön silloin kun akkua ladataan maximi-virralla mutta kun jännite nousee raja-arvoonsa niin transistori alkaa kuumua kun sen yli jää jännitettä. Eli juurikin tuo mainittu hystereesi estäisi turhan kuumenemisen kun trankku olisi joko auki tai kiinni eikä siltä väliltä.

Nyt on pari päivää saikkua eli aikaa harrastaa. Toki voisin tehdä ana-lyysin esittämän kytkennän mutta mikä olisi nolompaa kun esitellä toisen monin verroin taitavamman harrastajan luomusta omanaan. Eli kiitos kuvasta, otan sen talteen oppimateriaaliksi mutta ei sellaista selkäranka kestä suoraan kopioida. :)

Trankku varmaan voi olla tosiaan halvempikin TO3P, katsoin vain että 300W tehoa.

Kuva oli NPN ja tuo Partcon kivi oli PNP.
Ålä polta taloa.