Koira lopetettiin viime vuoden kesäkuussa. En pääse koiran kuolemasta yli. Tai siis se laukaisi jonkinlaisen masennuksen minulle. Olen aivan järkyttävän lopen uupunut. Mikään ei huvita. Koira oli elämäni koira, vaikka ehti olla meillä vain pari vuotta. Rakastin sitä pikkuista ihan musertavan paljon. Koira oli pakko lopettaa moninaisten sairausten vuoksi, en kyennyt enää katsomaan kärsivää koiraa. En enää itkeskele kovin paljon koiran perään. Ja kaiken lisäksi.
Kotiin jäi yksi koira, mutta meillä oli aivan surkea kesä. Syksyllä otin tänne koiranpennun. Tämä jäljelle jäänyt koira on aivan rakastunut pentuun. Ne tulevat todella hyvin toimeen keskenään ja vanhempi koira kirputtaa pentua usein.
Mutta tää olotila on ihan perseestä! Mikään ei huvita. Eilen lenkkeiltiin metsässä yhteensä 2,5h eikä mitään vaikutusta mielentilaan. Ei niin mitään. Mun mielessä on iso musta möykky. En saa sitä ajettua pois.
Onko ihan hullua lähteä lääkäriin pyytämään apua tällaisessa tilanteessa? Nehän nauraa minut ulos, kun kerron, että masennus johtuu koiran kuolemasta. :(
Koira kuoli, masennus tuli
3
548
Vastaukset
- vilinmuisto
Rohkeasti vain lääkäriin. Ja sano niin kuin asia on, näytä vaikka tuo kirjoituksesi, jos on hankala puhua. Uskoisin että lääkäri ymmärtää.Mikä tahansa voi laukaista masennuksen, olla se viimeinen pisara joka katkaisee selän, vaikka aikaisemmin se paha ole on pysnyt alitajunnan tasolla. (toivottavasti lääkärillä itsellään on koira, joten ymmärtää sanat elämäni koira. Itsellänikin on ollut sellainen, jo kymmenisen vuotta rajan tuolla puolen ja toisia karvaturrja jaloissa pyörimässä, mutta Vilin veroista ei toista tule
Rohkeasti vaan lekuriin ja kerro ihan just niin kun susta tuntuu. Itse olin samanlaisessa tilanteessa. Meidän saku jouduttiin lopettamaan 3 vuotta ja 7 kuukautta vanhana viime vuonna elokuussa. Etupää halvaantui.
Olin 4 kk niin etten kertaakaan käynyt ulkona. Itkin, en tehnyt mitään, lukea yritin mutta keskittyminen oli vaikeaa.
Katselin nettisivustoilta koiria. Olin päättänyt että sakua ei voida enää ottaa.
Ikä tulee vastaan ja lisäksi mieheni sai aivoinfarktin elokuussa 2016. Eli pienempi joku.
Sitten näin ilmoituksen sellaisesta pienestä, pitkäkarvaisesta koirasta. Jos ajattelet kulkuri-sanaa niin sellainen se oli ja on. Nyt puolivuotias ja ihana kakara.
Taas ulkoilen ainakin 6 kertaa päivässä, meillä on kivaa ja vanhan koiran muisto pysyy muttei ole kaiken aikaa mielessä. ei ehdi.
Hae vaan apua pahoihin fiiliksiin, sitä varten lääkärit ovat. Kaikkea hyvää sinulle ja taputa karvakuonojasi puolestani.- Toropainenzzz
Lääkäriin ehdottomasti, masennus harvoin paranee itsestään. Mikä tahansa stressaava kokemus voi laukaista masennuksen. Ei lääkäri naura tai välitä mikä sen masennuksen aiheutti. Lääkärin tehtävä on hoitaa sinut kuntoon. Itsellä parisuhteen päättyminen aiheutti muutama vuosi sitten saman. En ensin ymmärtänyt mikä oli kyseessä. Ajattelin että vaan stressiä ja särkynyt sydän. Kun oireet alkoivat olla liian pahoja niin menin lääkäriin. Reilun vuoden olin lääkityksellä, nyt ilman, mutta ainahan se voi puhjeta uudestaan, koska se ei ikinä kokonaan parane.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2097179
- 594692
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s434584- 733322
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161975- 301748
Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗261737Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹411600- 341499
- 1431267