Viime viikkoina on lehtien palstoilla uutisoitu tapahtumista sata vuotta sitten.
Millaisia kokemuksia Imatralla on vuoden 1918 sodasta ja sen jälkiselvittelyistä?
Imatrahan oli alusta saakka valkoisten tukialuetta, kun taas Lappeenranta pysyi lähes viimeisiin sotapäiviin punaisilla?
Millaisia kokemuksia Imatralla on vuoden 1918 sodasta ja sen jälkiselvittelyistä?
Imatrahan oli alusta saakka valkoisten tukialuetta, kun taas Lappeenranta pysyi lähes viimeisiin sotapäiviin punaisilla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vastahan tuossa maanantaina Marko Tikka esitelmöi asiasta Kulttuuritalo Virrassa.
Uskoisin että Heikeillä Tanninen & Luukkanen oli jotenkin näppinsä pelissä jo tuolloin.
Tässähän sitä olisi aluksi:
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/ba2d8830-2899-45bb-843c-23d2e2b79fc7
Rintama jämähti Korvenkylän-Jänhiälän tienoille. Joutseno oli väliin punaisilla, sitten ei-kenenkään-maana ja lopulta valkoisilla. Romahdettuaan punainen rintama siirtyi nopeasti Viipurin esikaupunkeihin, eikä Lappeenrannassakaan enää taisteltu.
Aito Husso, Uno Serenius ja muutamat muut ampuivat punavankeja Imatrankosken sillalla ja heittivät ruumiit virtaan.
Kunnes alajuoksulla valitettiin ruumiiden ajautuvan aina samassa paikassa heidän rantaansa.
Ja tyrkkäsi kalmon uudelleen Vuoksen vietäväksi ja tokaisi "mää Jääskeen".Siitäkö lie sanonta peräisin?
On tietoa, että joukkueenjohtaja Palomäki olisi 14.2. Korvenkylän taistelusta palattuaan kostoksi ammuttanut kaksi aiemmin vangeiksi saatua nuorta värtsiläläistä miestä. Nämä olisi ammuttu sillalla ja heitetty koskeen. Toisen nuoren miehen nimi tiedetään, ja se on mainittu "Sotasurmat" -luettelossa. Toisen värtsiläläisen henkilöllisyys on jäänyt selvittämättä, mutta ei kai Värtsilästä montaa ihmistä kateisiin jäänyt?