Hei, kysyn tällaista.
Kiinteistörekisteritiedoissa mökilleni menevä tie on merkitty 5 m leveäksi todellisuudessa se on 3 m useissa paikoin puun rungosta runkoon mitattuna ei ojia.
Olen siis saanut palstan muutama vuosi sitten perintönä.
Tien hoidon kannalta tämä on huono kun sorakuskit eivät pääse mökilleni tien kapeudesta johtuen.
Olen ollut yhteydessä maanomistajaan puiden kaatamisesta hänellä ei ole tulossa metsäkauppoja joten niitä ei kaadeta hän totesi.
Voinko tehdä mitään asialle, minulle on tulossa keväällä rakennustarvikkeita jotka pitäisi saada mökille ja sitä ennen tie sorittaa nimittäin osa tiestä on vanhaa viljelyssuon pohjaa eikä kestä kuorma-autoa, soritus on tehtävä nyt talvella.
Asiallisita ja oikeista tiedoista olisin kiitollinen.
Lasse
Kiinteistörekisteritiedoissa mökilleni menevä tie on merkitty 5 m leveäksi todellisuudessa se on 3 m useissa paikoin puun rungosta runkoon mitattuna ei ojia.
Olen siis saanut palstan muutama vuosi sitten perintönä.
Tien hoidon kannalta tämä on huono kun sorakuskit eivät pääse mökilleni tien kapeudesta johtuen.
Olen ollut yhteydessä maanomistajaan puiden kaatamisesta hänellä ei ole tulossa metsäkauppoja joten niitä ei kaadeta hän totesi.
Voinko tehdä mitään asialle, minulle on tulossa keväällä rakennustarvikkeita jotka pitäisi saada mökille ja sitä ennen tie sorittaa nimittäin osa tiestä on vanhaa viljelyssuon pohjaa eikä kestä kuorma-autoa, soritus on tehtävä nyt talvella.
Asiallisita ja oikeista tiedoista olisin kiitollinen.
Lasse
Vastaukset 37
Vanhimmat
Aloitit sitten uuden, kun aikaisempi vastaus ei kelvannut vanhassa keskusyeluketjussa?
Eli kyse oli siis tästä kirjoitusketjusta: "https://keskustelu.suomi24.fi/t/5141778/rasitus-tien-leveys"
Kyllä, kyllä vastasin ihān oikein, ei maanomistajan tarvitse hyppiä sen mukaan kun ei sulle soraa tuova auto pääse perille, ihan mökin pihaan asti, tai tien vieressä oleva puusto ole tarpeeksi kaukana.
Jännä juttu muuten, se leveys on viitteellinen, eli tarkoittaa sitä, että tien leveys ei saa ylittää 5m, mutta se ei tarkoita sitä, että sen pitää olla juurikin sen lebyinen.
Minä olen tässä asiassa täysin maanomistajan puolella, tee oma tie sinne mökillesi.
Tässä sinulle vielä tietoutta kuorma-autoista, eli tuo 3m leveys tiessä on ihan riittävä. "Myös kuorma-autojen suurimmat sallitut mitat ja massat on määritelty hyvin tarkasti.[22] Kuorma-auton suurin sallittu pituus on 12,00 metriä, korkeus 4,40 metriä ja leveys 2,60 metriä. Yli 22,00 metrin mittaisissa ajoneuvoyhdistelmissä lämpöeristämättömän ajoneuvon leveys saa kuitenkin olla korkeintaan 2,55 metriä. Kuorma-auton suurinta sallittua massa rajoittavat sekä lainsäädäntö, että ajoneuvon rakenne. Lain mukaan kaksiakselisen kuorma-auton suurin sallittu kokonaismassa on 18 tonnia, kolmiakselisen 26 tonnia, neliakselisen 35 tonnia ja viisiakselisen 42 tonnia."
Hyviä tiehankkeita vaan.
By the way, mökilläni on kyllä myöski raskas ajoneuvo, josta taisin mainita, toisella puolen jyrkkä pudotus jokeen ja tie varmaan ole kuin tuon kolme metriä leveä, ei ole tullut mitattua, mutta korkeintaan, niin jos sinilla jokin ongerlma, niin sorastus talvella, mitä en suosittele, koska kestää keväällä sulaa pitempään juurikin tien kohta, alle jäävä routakerros vesipitoisessa maassa on syvemmällä, on helppo tehdä mönkijän avulla, moottorikelkan/kottikärryn avulla.
Mikä muuten on "suoviljelys"? Karpalo, tupsuvilla vaiko mitä kasvia viljellään?
Laki yksityisistä teistä
17 § 1. mom.
Tieoikeuteen sisältyy oikeus puiden, pensaiden ja muiden tienpitoa haittaavien luonnonesteiden poistamiseen tiehen kuuluvalta alueelta sekä tälle alueelle ulottuvien oksien karsimiseen.
71 § 1. mom.
Jolleivät tieosakkaat muodosta tiekuntaa, on tienpitoa koskeva tieosakkaiden toimenpide sellaisenaan osakasta sitova vain, mikäli siitä on sovittu.
71 § 3. mom.
Milloin tieosakkaiden kesken ilmaantuu erimielisyyttä tienpitoa koskevassa asiassa, on osakkaalla oikeus saattaa asia tielautakunnan ratkaistavaksi. Jos erimielisyys koskee tieosakkaan velvollisuutta osallistua toisen osakkaan tietä varten ilman osakkaiden kesken tehtyä sopimusta suorittamien toimenpiteiden kustannuksiin tielautakunnan asiana ratkaista, onko toimenpiteen katsottava tulleen hänenkin hyväkseen, ja velvoitettava, mikäli vaatimus on tehty kolmen vuoden kuluessa toimenpiteen suorittamisesta, hänet korvaamaan kohtuullinen, enintään kuitenkin hänen saamaansa hyötyä vastaava osa kustannuksista.
6 a §
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä varten kunnassa tulee olla tielautakunta tai kunnan määräämä muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus.
51 a §
Maanmittauslaitos pitää rekisteriä niistä yksityisistä teistä, joita koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta (yksityistierekisteri).
...
Yksityistierekisterin käyttötarkoituksena on:
3) varmistaa tiekuntien tieoikeuksia ja muita käyttöoikeuksia koskevan tiedon saatavuus kiinteistöjä ja tiekuntien hallinnoimia yksityisteitä koskevien oikeustoimien ja hankkeiden valmistelua, tekemistä ja valvontaa sekä tuomioistuin- että viranomaistoimintaa varten.
Finlex › Lainsäädäntö › Ajantasainen lainsäädäntö › Vuosi 1962 › 15.6.1962/358
Huoooh, noita numero- ja kirjainidiootteja riittää.
Nyt ei ole kyse yksityistiestä, vaan rasite, HUOM. RASITE tiestä ja jollet ymmärrä eroa, niin googlaa.
Lue erittäin huolellisesti, te olette kummia kun aina jätätte oleellisimman uupumaan "lainauksistanne" lue eritelty erittäin tarkoin: "Laki yksityisistä teistä
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Tämä laki koskee kaikkia yksityisiä teitä, sellaisia teitä lukuun ottamatta, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty.
Mitä tässä laissa säädetään tieoikeudesta, koskee myös muun lainsäädännön nojalla annettua yksityistä kulkuyhteyttä palvelevaa rasiteoikeutta tai pysyvää käyttöoikeutta. (15.12.2000/1079)
2 §
Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, on soveltuvin osin voimassa myös määräalasta, yhteismetsälain (109/2003) mukaisesta yhteismetsästä, kaivoksesta ja toisen maalla olevasta, pysyväksi tarkoitetusta rakennuksesta tai laitoksesta. (22.7.2011/916)
Omistajan veroiseksi katsotaan tässä laissa kiinteistön haltija, jolla on pysyvä taikka elinaikainen tai muutoin määräämättömän ajan jatkuva oikeus hallita kiinteistöä.". Huomioithan sanat tieoikeudesta?
Osta ne puut maanomistajalta niin saat kaataa ne.
Se ostaminen ja kaataminen ei riitä, pitää tepiä kannotkin pois, ojia ei kannata kaivaa, koska se 5m sisältää jo ojan tai ojat.
Lisäksi kukaan ei huomioi sitä, että kyseessä ei ole osakkaiden omistama yksityistie, vaan rasitetie joka johtaa vain yhdelle palstalle kyseisen maanomistajan maapalstan, poikittain tai pitkittäin lävitse eli rasitetiellä ei ole muita käyttäjiä eli yksityistie säännökset oikeuksista ei oikein sovellu.
Tietysti laki yksityisistä teistä soveltuu, sillä ei rasiteteitä ole jätetty mitenkään tyystin tienpidon sääntelyn ulkopuolelle.
HE 166/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yksityisistä teistä annetun lain ja yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta
1 §. Pykälän uudeksi 2 momentiksi ehdotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi säännös siitä, että mitä tässä laissa säädetään tieoikeudesta, koskisi myös muun lainsäädännön nojalla annettua kulkuyhteyttä palvelevaa rasiteoikeutta tai pysyvää käyttöoikeutta. Tällainen oikeus olisi vain kiinteistöä palveleva yksityinen kulkuoikeus toisen kiinteistön alueella. Sen vuoksi lainkohdan soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät kaikki yleistä kulkemista palvelevat kulkuoikeudet kuten
ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitettu ulkoilureitti tai maastoliikennelaissa (171 0/1995)
tarkoitettu moottorikelkkailureitti.
Älä nyt ole ankara. Katsos ei lawetorderilla ole minkäänlaisia oikeudellisen tiedonhaun taitoja. Hän lukee sen lain, jonka googlella löytää, ja siltä osin kun sanamuoto ei ole aukoton ja yksiselitteisesti tulkittavissa, hän paikkaa aukot ja tulkinnanvaraisuudet mielikuvituksellaan.
Oikeuslähdeoppi? Onko se jotain syötävää?
No jaa, jos lähtee siitä olettamasta ettei kiinteistöjen rasiteteitä koske muu kuin sopimusvapaus, voi hyvinkin päätyä loogiseen johtopäätökseen, että kuorma-autojen leveyden standardoinnissa tämä seikka on täytynyt ottaa huomioon.
Puut ovat tien puolella ennen ojaa eli puut kaventaa tietä. Miten tuo 17 pykälä antaisi oikeuden kaataa ne Tien hoidollisena toimenpiteenä.
Kunnan tielautakunta katselmoi pyynnöstä tienpitovelvollisuuden laiminlyönnin ja siitä on yksityistielain 89 §:ssä säännökset miten menetellä silloin kun ei ole päästy yhteisymmärrykseen kunnostustoimenpiteistä, eikä 17§ anna lupaa, se vain mahdollistaa, mutta ensin tuossa olisi kyllä aiheellista selvitttää, että onko tiekunta perustettu vaiko ei ja ylipäätään vähän perehtyä aiheeseen.
Ei hallituksen esitys ole laki, yhä edelleenkään, se on vain hallituksen esitys,ei valmis laki, onko tuo niin vaikea käsittää?? Lue tämä tarkoin: 1§ 2!om. Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty".
Rasiteoikeus ei, HUOM. EI ole pysyvä, koska se voidaan poistaa.
Lisäksi tuohon puiden, pensaiden ynm. poistoon, niin rasitetieoikeus ei anna samanlaisdia oikeuksia kuin, osakkaiden omistama yksityistieoikeus, koska kyse on maanomistajan oikeuksista ja omaisuudesta. Tämän nyt käsittää idiootimpikin jurristi.
Jos tilakarttaan on merkitty rasitetie ja sen lebeys, niin se leberys pitää sisällään ko okien leveydet.
Varmaan kyseessä oja joka on ollu jo aikaa sitten pelto-oja ja puut kasvaneet sen jälkeen, vai onko tilakarttaan merkitty oja joka on tien vieressä?
Lisään tähän omaani sen, että pysyvä oikeus syntyy sopimusperusteisesti tai osakkuusperusteisesti ja lisäksi rasiteoikeus voidaan määrätä määräajalliseksi, käsittääkö kirjainsekasikiö ja jurristi, että numeroseko tämän????
Voivoi kun tuo lawetorderin oikeudellisen tiedonhaun ja oikeuslähdeopin ymmärtämyksen taso on täysi nolla...
Määrittele ensiksi tienpitovelvollisuus ja keillä se on ihan lainkin mukaan! : D
Taas juridiikkapellet häviää Lawetorderille, kirjainseko jopa suoli24 sensuuri, joten hänellä vielä vähemmän mitään tietoa laista, ja siitä mitä siinä on, kunhan vaan pehmeestä päästään koettaa vittuilua työnnellä
Erehdyn aina silloin tällöin kurkistamaan tänne Suomi24-keskustelualueen lakipalstalle, ja kerta toisensa jälkeen epäusko ja ihmetys valtaa mieleni.
Lawetorder, suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä ei oikeastaan ole olemassa sellaista yksikköä kuin "rasitetie". Rasitetie on kielenkäyttöä helpottava ilmaisu, jolla kuitenkin tosiasiassa viitataan yhdelle tai useammalle kiinteistölle annettuun tieoikeuteen yhden tai useamman kiinteistön alueella. Tällainen tieoikeus voidaan perustaa kiinteistötoimituksessa, pääsääntöisesti yksityistietoimituksessa, ja siihen sovelletaan lakia yksityisistä teistä eli yksityistielakia.
Se, mikä käytännössä erottaa kansakielisen "rasitetien" ja tiekunnan tien on se, ettei "rasitetiellä" ole perustettua tiekuntaa. Tiekunta perustetaan tieoikeuden antamisen yhteydessä jos sitä tieosakkaiden lukumäärän tai tien pidon asianmukaisen hoitamisen vuoksi tai muusta tällaisesta syystä on pidettävä tarpeellisena (yksityistielain 50.1 §). Tiekunta voidaan perustaa myös myöhemminkin yksityistietoimituksessa tai kunnan tielautakunnan toimesta. Tiekunnallisen tien ja järjestäytymättömän tieoikeuden hoidossa ja päätösvallassa on tiettyjä yksityistielaista johtuvia eroja, mutta molempiin tuota kyseistä lakia sovelletaan.
Olet valitettavasti väärässä myös sen suhteen, etteikö "rasitetie" olisi yksityistielaissa tarkoitetulla tavalla pysyvä. Pysyvyydellä tarkoitetaan sitä, että tieoikeus (tai muu rasite) on voimassa siihen saakka, että se kiinteistötoimituksessa poistetaan. Tieoikeudet eivät siis ole lähtökohtaisesti määräaikaisia, joskin yksityistielaki sellaisenkin perustamisen sallii mikäli tieoikeuden perustamista pysyvänä ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena (yksityistielain 9 b §).
Kommenttisi hallituksen esityksestä ei myöskään osunut aivan maaliin. On totta, että ennen hallituksen esitykseen vetoamista tulee tarkistaa, onko ko. esitykseen tullut muutoksia ennen lain vahvistamista. Tämä on helposti ja usein kotikoneenkin ääreltä tarkistettavissa vilkaisemalla eduskuntakäsittelyn aikaisten päätösten lopputulemat. Jos eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämän lain sellaisenaan, on hallituksen esitys vakiintuneen oikeuslähdeopin mukaisesti hyväksyttävä ja jopa (heikosti) velvoittava oikeuslähde.
Tiivistelmä:
Rasitetiehen sovelletaan yksityistielakia. Rasitetie on yksityistielaissa tarkoitetulla tavalla pysyvä. Hallituksen esityksen ovat (heikosti) velvoittavia oikeuslähteitä siltä osin, kuin laki on eduskunnassa hyväksytty esityksen mukaisena.
Kiitos =)
On se hyvä, että joku vaivautui täälläkin tuon yhden sekoilijan sepustuksia korjaamaan.
Et siis lukenut mitään??
Tietoimituksessa määritellään tie ja käyttöoikeus/det.
Rasiteoikeus on yhä edelleen laissa, laissa määritellään sen rasitteen pysyvyys ja joka voi olla A) määräaikainen, B) toistaiseksi oleva ja joka voidaan hakea lakkautettavaksi.
"rauhoitu" nimimerkin kirjoitus on malliesimerkki siitä, kuinka lainmääräys pitää yrittää kiertää ja tyhmempiä yritetään höynäyttää, eli sivuutetaan pääaihe, muutetaan aihe, eli tie on pysyvä, niin kauan kuin se on olemassa ja senhän nyt tajuaa tyhmempikin, siis siihen saakka kun tie puretaan pois, mutta laissa onkin käyttöoikeudesta, ei siis "yksityistie" pysyvyydestä, tähän tapaan
: " 1§ 2mom. Sellaiseen tiehen (HUOOOOOM, SELLAISEEN T I E H E N JOTA MYÖS MUULLA ON, LUE SITÄ ENNEN OLEVA MAANOMISTAJAN YKSITYISTIEN MÄÄRITELMÄ, JOTA HÄN MAANOMISTAJANA KÄYTTÄÄ) jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty". Rasiteoikeus ei ole pysyvä, ketjunaloittaja ei ole tien osakas, joten yksityistie määritelmä ja lakiyksityistiestä ei sovellu tuohon tiehen, A) koska ei ole muita osakkaita, B) tietoimituksessa tie ei ole määritelty yksityistieksi, B) laki sinällään ei enään tunne määritelmää rasitetie, vaan muuna tienä määriteltynä.
Selkisikö tämä lakia kikkuroille vääntäville vai soveltuuko tähän perustuslain 2§ 3mom ka saman lain 15§ ???
Lue nyt allaoleva ja erityisesti erotellut kohdat, lue vaikkapa kuin piru raamattua,: "1 §
Tämä laki koskee kaikkia yksityisiä teitä,
(eroteltu) sellaisia teitä lukuun ottamatta, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty.
Mitä tässä laissa säädetään tieoikeudesta, koskee myös muun lainsäädännön nojalla annettua yksityistä kulkuyhteyttä palvelevaa rasiteoikeutta tai pysyvää käyttöoikeutta. (15.12.2000/1079)
3 § (4.7.1975/521)
(eroteltu) Milloin laissa on jonkin tapauksen varalta erikseen säädetty yksityisestä tai sellaiseksi katsottavasta tiestä taikka muusta tässä laissa tarkoitetusta alueesta tämän lain säännöksistä poiketen tai sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on sellaista erityissäännöstä ja sen nojalla annettua määräystä noudatettava.
Muutoin on myös niihin teihin, jotka muun kuin tämän lain nojalla on tehty tai tehdään taikka muulla perusteella on katsottava yksityisiksi teiksi, sovellettava tätä lakia.
Tätä lakia on sovellettava myös asemakaava-alueella,
(Eroteltu) ei kuitenkaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 154 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettuun rasitteeseen.
4 §
(eroteltu) Tämä laki ei aiheuta muutosta siihen, mitä toisen maalle astumisesta ja siellä liikkumisesta on katsottava olevan voimassa. (jokamiehen oikeus, mutta huomooitava muiden lakien säännökset)
By the way, unohdin sen seikan, että ketjun aloittaja ei ilmaise millään tavalla, A) sitä seikkaa, onko tie perustettu tietoimituksella, B) vai onko kyseessä vanha tilustie, viite "menee suoviljelyksen läpi" mikä sitte lienenkään, olisko vettynyt peltoaukeama?
Korjaus "ja saman lain 15§ ???"
Lawetorder, sotket tilustien yksityistiehen.
Tilustie on sellainen tie, joka on maanomistajan omassa käytössä hänen omilla maillaan. Tällaiselle tielle on ulkopuolisilla yhtä vähän asiaa kuin muutoinkaan muiden maille, jokamiehenoikeuksia kuitenkaan unohtamatta. Autolla tai muulla moottoriajoneuvolla sellaista pitkin ei saa kuitenkaan ajaa. Yksityistielakia ei sovelleta näihin yksityisteihin, ja niitä saa jokainen yksityistielain tai kiinteistönmuodostamislain estämättä itselleen rakennella.
Yksityistielaissa tarkoitettu yksityistie on puolestaan maanmittaustoimituksessa perustettu tieoikeus, jolle voi olla perustettu tiekunta. Yksityistie, eli tieoikeus, perustetaan toisen kiinteistön alueelle, eikä se oikeuta ko. maapohjan omistukseen. Jos siis yksityistielle on perustettu tiekunta, ei tiekunta omista sitä maapohjaa jolla tie sijaitsee, joskin sillä on yksityistielaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia tuohon tiehen liittyen.
Näiden yksityisteiden käyttöön oikeutettuja ts. sellaisia kiinteistöjä, jotka kiinteistötoimituksessa ovat tieoikeuden saaneet, kutsutaan arkikielessä ja lakitekstissäkin usein tieosakkaiksi. Tiellä voi olla yksi tai useampi oikeutettu ja se voi rasittaa yhtä tai useampaa kiinteistöä riippumatta siitä, onko sille perustettu tiekuntaa vai ei.
Yrittänet argumentoida, että (yksityis)tie ja (rasite)tieoikeus olisivat jotenkin eri asioita. Tämä on ratkaiseva harhaluulo. Voimme toki erotella a) tieoikeuden vailla fyysistä vastinetta olevana konstruktiona ja b) tuon oikeuden nojalla yksityistielain mukaisesti rakennetun fyysisen tien, siis sen tien, joka tosiasiallisesti sijaitsee jossain päin Suomea ja jota pitkin autolla ihmiset ajavat. Tuo erottelu on kuitenkin eri asia kuin se väärinymmärrys, jota parhaillaan yrität pönkittää.
Korjaan muutamia väitteitäsi seuraavassa:
"Rasiteoikeus on yhä edelleen laissa, laissa määritellään sen rasitteen pysyvyys ja joka voi olla A) määräaikainen, B) toistaiseksi oleva ja joka voidaan hakea lakkautettavaksi"
Sinänsä oikein, vaikkakin hieman epätavallisesti ilmaistuna. Rasite on kiinteistön käyttöoikeus toisen kiinteistön alueella. Rasitteita on KML:n 14 luvun mukaisia sekä MRL:n 21 luvussa (158-159 §) säädettyjä rasitteita. Yksityistielain mukainen tieoikeus on niin ikään toisen kiinteistön alueella toisen kiinteistön hyväksi perustettava käyttöoikeus, joka rasittaa yhtä tai useampaa kiinteistöä.
"Rasiteoikeus ei ole pysyvä"
Edelleenkin, pysyvyydellä viitataan rasitteissa siihen, että ne ovat voimassa siihen saakka että ne kiinteistötoimituksella poistetaan, ei sellaiseen pysyvyyteen johon mikään yksityinen tai viranomaistoimi enää ikinä pystyisi.
"ketjunaloittaja ei ole tien osakas"
Aloittaja omistaa perimyksen myötä kiinteistön, jolla tuo tieoikeus on. Yksityistielain mukaisia osakkaita ja tiehen oikeutettuja ovat aina kiinteistöt, joiden puolesta osakkaan oikeuksia käyttävät niiden omistajat.
"yksityistie määritelmä ja lakiyksityistiestä ei sovellu tuohon tiehenA) koska ei ole muita osakkaita"
Osakkaiden lukumäärä ei ole merkityksellinen sen kannalta, onko jokin tie yksityistielaissa tarkoitettu. Yksityistielain mukaisella tiellä voi olla yksi tai useampi siihen oikeutettu.
"B) tietoimituksessa tie ei ole määritelty yksityistieksi"
Toimituksessa ei tavallisesti "määritellä tietä yksityistieksi" vaan annetaan tai muutetaan tieoikeuksia. Tämän toki tietäisit, jos olisit ikinä edes yksityistietoimituksen pöytäkirjaa silmilläsi selaillut.
"B) laki sinällään ei enään tunne määritelmää rasitetie, vaan muuna tienä määriteltynä"
Käytit jo kohdan B. Tämän pitäisi olla C.
Tilusteitä ei merkitä kiinteistörekisteriin. Jo siitä voimme päätellä, että aloittajan kysymys koskee kiinteistötoimituksessa perustettua tai yksityistielain nojalla muutoin saatua tieoikeutta.
"Näiden yksityisteiden käyttöön oikeutettuja ts. sellaisia kiinteistöjä, jotka kiinteistötoimituksessa ovat tieoikeuden saaneet, kutsutaan arkikielessä ja lakitekstissäkin usein tieosakkaiksi. Tiellä voi olla yksi tai useampi oikeutettu ja se voi rasittaa yhtä tai useampaa kiinteistöä riippumatta siitä, onko sille perustettu tiekuntaa vai ei". tiekuntaa ei voi olla ilman osakkaita, käyttoikeutettuja voi olla, mutta se ei tee mihinkään osakkaaksi.
Onko osakeyhtiöitä olemassa ilman osakkaita? Ei ole, on lyhyt yksinkertainen vastaus.
Laitan kohta lisää, vaikkei puupäisyytesi nna perilsi määrittelyssä osakkuudesta, rasiteoikeudesta.
Kun luet aloittajan ensimmäisen viestin ensimmäisen virkkeen huomaat, että kyse on kiinteistörekisteriin merkitystä tieoikeudesta.
Päätän osaltani "keskustelun" tähän. Meitä nimittäin Lawetorder erottaa se, että minulla ei ole mitään pakkoa palata roskapalstalle kukkoilemaan ja harhailemaan. Osaan lopettaa ajoissa.
Hyistä talvea itse kullekin.
Ei herran tähden tuolle lawetorderille saa nauraa vedet silmissä. Nyt analogiaa haettiin jo osakeyhtiölainsäädännön puolelta. Onhan se hyvä, että hän vihdoin ainakin epäsuorasti tunnustaa tulkintastandardien olemassaolon, vaikka oikeussystematiikassa onkin vielä aika lailla opeteltavaa.
Joku muu amatööri olisi jo tajunnut pysyä ihan vaiti, mutta lawetorder-juna senkun porskuttaa. Jollain sympaattisella tavalla ihailtavaa jääräpäisyyttä noin itsessään, eikä siitä tietysti Suolli24:ssä mitään oikeaa haittaa synny, kun kukaan ei enäö ota vakavasti. Täytyy vain toivoa, että kaveri ei tuohon malliin esiinny livenä...
Olipas jänskättävää luettavaa kiinteistönmuodostamislaki 154§ eteen päin, eli kohta rasitteet.
Myöskin muista laeista ilmenee selkeästi, että jos rasitetie perustetaan useammalle kuin yhdelle kiinteistölle, niin tällöin pitää perustaa myös tiekunta hallinoimaan tietä ja kunnossapitokustannukset jaetaan kullekkin osakkaalle käyttämänsä osiuden verran.
Kannattaa myöskin käydä lukemassa KKO:n päätös 2014, siitä kuka on osakas ja kuka ei, määrittely osakkuudesta, kustannusten korvaamisesta.
Jännää tuo laki.
Myös siltä osin, että rasiteoikeus voi olla määräaikainen, ilmenee niin yksityistielaissa, että myös kiinteistönmuodostamislaissa, jännää on tämä.
Aikamoinen huumoriveikko on tämä tyyppi.
Lawretard usko jo että olet väärässä ja että sanomiesi pyörtäminen ei sitä muuta. Mene pois.
Mitä, nytkö yhtäkkiä tunnustat oikeustapauksetkin jo oikeuslähteeksi? Mitä tapahtui sille, odotas, miten se meni... perustuslain 1lku 2pyk. 3mom., josta vedit sen johtopäätöksen, että vain laki on oikeuslähde, eikä mistään muualta voi hakea mitään tietoa oikeudellisen argumentoinnin ja ratkaisutoiminnan perustaksi?
Mutta hyvä, että sinulle hiljalleen avautuu uusia oikeudellisia maailmoja, kun ymmärrät, että se on paljon muutakin, kuin sopivalta kuulostavien normien etsimistä googlella.
Niin, huomaan ettet tajua mistään mitään. Kerroppa missä olen mitäkin väittänyt vai joko pollasi alkoi sekoamaan yli, sinustahan saattaa lähimmän 100v aikana kehittyä äo jopa lähelle 80 kun jatkat samaa rataa.
Aloittaja, ota yhteys Maanmittauslaitokseen. Se on näiden yksityistieasioiden vastuuviranomainen. Eivät tule paikan päälle tuollaista asiaa ratkaisemaan, mutta ainakin saatat saada asiakaspalvelusta tiedon miten asia menee. Pistämällä sähköpostia on varmaan helpoin.
Jos tie on merkitty viisimetriä leveäksi,siihen kuuluvat myös ojat. Tieoikeuteen kuuluu kaataa kaikki alle viidenmetrin olevat kulkua haittaavat puut. Kyllä kuorma-auto sopii hyvin kolme metriä leveälle tielle.
Kuka korjaa kaadetut puut?