Kiihtyvyys = painovoima? (ekvivalenssiperiaate)

Einsteinin ekvivalenssiperiaatteen mukaan kiihtyvyys ja painovoima on erottamattomia toisista. Meille sanotaan myös että maapallo "kiihtyy" auringon ympäri, samalla tavalla miten ISS kiihtyy/tippuu maapallon ympäri.

Tarkoittaako Einstein siis että koska maa pyörii ja kulkee auringon ympäri, se jotenkin saa esineet tippumaan maapallon päällä? Kiihtyykö elektronit myös atomin ytimen ympärillä, ja se on syy miksi E=mc2?

7

554

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei Jeesuspoika.

      Tuo kyseinen ekvivalenssiperiaate ei merkitse muuta, kuin ettei pistemäinen (siis suht. ihmisen kokoinen) havaitsija voi havaita mitenkään mittaamalla onko hän suorassa kiihtyvässä liikkeessä vaiko gravitaatiossa.

    • Anonyymi

      Se on radan kaartuminen, joka vastaa sitä "kiihtyvyyttä".

      • Anonyymi

        Rata kaartuu kiihtyvyyden tai gravitaation vuoksi. Muuten liike olisi suoraviivaista eli alkuperäinen liiketila säilyisi.

        Alkuperäisen viestin esimerkki elektroni atomissa on huono vertaus siksi, että kvanttimekaniikan mukaisesti elektronilla ei atomissa ole hyvin määriteltyä paikkaa tai liikerataa vaan ainoastaan orbitaaleiksi kutsutut eri energiatiloja vastaavat paikan todennäköisyysjakaumat. Tästä on palstalla aiempia pitkiä keskusteluita. Elektroni ei orbitaalillaan koe kiihtyvyyttä, sillä kiihtyvyys saisi sen säteilemään.

        Synkrotronissa (hiukkaskiihdytin) magneettikenttä tuottaa voiman ja kiihtyvyyden joka pakottaa elektronin kaartamaan. Samoin kiihtyvyttä tulee kun elektroni äkkipysähtyy metallikohtioon. Jälkimmäisessä tapauksessa varatun hiukkasen kiihtyvyys synnyttää röntgensäteilyä, edellisessä tapauksessa synkrotronisäteilyä jotka molemmat ovat sähkömagneettista säteilyä ja siis sama ilmiö.

        Massan kiihtyvä liike saa sen säteilemään gravitaatioaaltoja ellei liiketila ole hyvin symmetrinen (homogeeninen pallo pyörii). Minkä tahansa ihmisen käsiteltävissä olevan massan kiihtyvyyden tuottama gravitaatioaalto on äärimmäisen heikko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rata kaartuu kiihtyvyyden tai gravitaation vuoksi. Muuten liike olisi suoraviivaista eli alkuperäinen liiketila säilyisi.

        Alkuperäisen viestin esimerkki elektroni atomissa on huono vertaus siksi, että kvanttimekaniikan mukaisesti elektronilla ei atomissa ole hyvin määriteltyä paikkaa tai liikerataa vaan ainoastaan orbitaaleiksi kutsutut eri energiatiloja vastaavat paikan todennäköisyysjakaumat. Tästä on palstalla aiempia pitkiä keskusteluita. Elektroni ei orbitaalillaan koe kiihtyvyyttä, sillä kiihtyvyys saisi sen säteilemään.

        Synkrotronissa (hiukkaskiihdytin) magneettikenttä tuottaa voiman ja kiihtyvyyden joka pakottaa elektronin kaartamaan. Samoin kiihtyvyttä tulee kun elektroni äkkipysähtyy metallikohtioon. Jälkimmäisessä tapauksessa varatun hiukkasen kiihtyvyys synnyttää röntgensäteilyä, edellisessä tapauksessa synkrotronisäteilyä jotka molemmat ovat sähkömagneettista säteilyä ja siis sama ilmiö.

        Massan kiihtyvä liike saa sen säteilemään gravitaatioaaltoja ellei liiketila ole hyvin symmetrinen (homogeeninen pallo pyörii). Minkä tahansa ihmisen käsiteltävissä olevan massan kiihtyvyyden tuottama gravitaatioaalto on äärimmäisen heikko.

        Elektronin liikkeestä ytimen läheisyydessä oli pitkä keskustelu hiljattain:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18479421/milla-nopeudella-elektroni-kiertaa-atomiydinta


    • Anonyymi

      Ekvivalenssiperiaate sanoo, että kappaleen inertiamassa on sama kuinn sen gravitaatiomassa.

      • Anonyymi

        Havainnot tukevat ekvivalenssiperiaatetta.

        Jos inertiaalimassa ja gravitaatiomassa olisivat toisistaan poikkeavia materiaalista riippuen (tiheys, alkuaineen järjestysluku, neutroni/protonisuhde isotoopissa jne...) niin se olisi jo mittauksin havaittu.

        Yksinkertaisin mittari tälle erolle on heiluri. Sen heilahdustaajuus ei riipu heilurin massasta. Jos heilurin inertiaalimassa pienenee suhteessa gravitaatiomassaan niin heilurin heilahdukseen kuluva aika lyhenee eli heilahdustaajuus nousee.


    • Anonyymi

      Ei todellakaan ekvivalenssiperiaatteessa rinnastetaan voimaa ja kiihtyvyyttä mitenkään toisiinsa, kuten aloittaja 6 vuotta sitten väitti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hallitus pyrkii rajoittamaan kaupan omien halpamerkkien myyntiä

      Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmistelee lakihanketta, joka suitsii kaupan valtaa ja rajoittaa omien halpamerkkien
      Yhteiskunta
      236
      3566
    2. Tapettu

      On joku kangaskadulla perjantaina
      Sotkamo
      62
      3238
    3. Björn Wahlroos, maataloustuet lakkautettava

      Sanoo pankkimies. Mitäs persut ja muut tukinulliem perskärpäset tähän? "Wahlroos listaa kansallisen maataloustuen. – I
      Maailman menoa
      76
      2753
    4. Persut päättivät hiilivoiman kieltämisestä Suomessa

      Moni on jo unohanut kuka hyväksyi hiilivoimaloiden kieltämisen Suomessa: persut Sukupuolineutraalit liikennemerkitk
      Maailman menoa
      38
      2591
    5. Työvoimatoimisto

      Nyt kysyisin miksi pitää käydä työvoimatoimistossa paikanpäällä, kun he eivät muuta tee kuin laittavat koneelle uudet ve
      Työttömyys
      89
      2244
    6. Muistattekos kuinka kokoomus ja persut vinkuivat sähkön hinnasta?

      Oppositiossa vuonna 2022, kun sähkön hinta uhkasi nousta 20 senttiin kilowattitunnilta? Nyt ovat hiiren hiljaa, kun pitä
      Maailman menoa
      89
      1955
    7. Nalle Wahlroos ei ulise kuten Teemu Selänne sähkölaskuista

      Nalle "hah hah" nauroi saamistaan sähkötuista, kun taas Teemu-poika itkeä tirautti kovasta sähkön hinnasta. Nalle nauro
      Maailman menoa
      27
      1942
    8. Vain persut vastustivat hiilivoimaloiden alasajoa

      Persut vastusti jyrkästi hiilen kieltolakia ja on myöhemmin vaatinut hiilivoimaloiden pitämistä käytössä. He perusteliva
      Maailman menoa
      41
      1854
    9. Mikä aate kaiken pahan takana?

      Se laiskistuttaa kansat, opettaa vaatimaan etuisuuksia, syleilee maailmoja eikä omaa kansaa.
      Maailman menoa
      96
      1737
    10. Mietin sua liikaa

      Mietin nytkin sitä, että millaista se olisi tulla kotiin, kun sinä olisit täällä vastassa. Tai niin päin, että sinä tuli
      Ikävä
      69
      1093
    Aihe