Kiihtyvyys = painovoima? (ekvivalenssiperiaate)

Einsteinin ekvivalenssiperiaatteen mukaan kiihtyvyys ja painovoima on erottamattomia toisista. Meille sanotaan myös että maapallo "kiihtyy" auringon ympäri, samalla tavalla miten ISS kiihtyy/tippuu maapallon ympäri.

Tarkoittaako Einstein siis että koska maa pyörii ja kulkee auringon ympäri, se jotenkin saa esineet tippumaan maapallon päällä? Kiihtyykö elektronit myös atomin ytimen ympärillä, ja se on syy miksi E=mc2?

7

644

    Vastaukset 7

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei Jeesuspoika.

      Tuo kyseinen ekvivalenssiperiaate ei merkitse muuta, kuin ettei pistemäinen (siis suht. ihmisen kokoinen) havaitsija voi havaita mitenkään mittaamalla onko hän suorassa kiihtyvässä liikkeessä vaiko gravitaatiossa.

    • Anonyymi

      Se on radan kaartuminen, joka vastaa sitä "kiihtyvyyttä".

      • Anonyymi

        Rata kaartuu kiihtyvyyden tai gravitaation vuoksi. Muuten liike olisi suoraviivaista eli alkuperäinen liiketila säilyisi.

        Alkuperäisen viestin esimerkki elektroni atomissa on huono vertaus siksi, että kvanttimekaniikan mukaisesti elektronilla ei atomissa ole hyvin määriteltyä paikkaa tai liikerataa vaan ainoastaan orbitaaleiksi kutsutut eri energiatiloja vastaavat paikan todennäköisyysjakaumat. Tästä on palstalla aiempia pitkiä keskusteluita. Elektroni ei orbitaalillaan koe kiihtyvyyttä, sillä kiihtyvyys saisi sen säteilemään.

        Synkrotronissa (hiukkaskiihdytin) magneettikenttä tuottaa voiman ja kiihtyvyyden joka pakottaa elektronin kaartamaan. Samoin kiihtyvyttä tulee kun elektroni äkkipysähtyy metallikohtioon. Jälkimmäisessä tapauksessa varatun hiukkasen kiihtyvyys synnyttää röntgensäteilyä, edellisessä tapauksessa synkrotronisäteilyä jotka molemmat ovat sähkömagneettista säteilyä ja siis sama ilmiö.

        Massan kiihtyvä liike saa sen säteilemään gravitaatioaaltoja ellei liiketila ole hyvin symmetrinen (homogeeninen pallo pyörii). Minkä tahansa ihmisen käsiteltävissä olevan massan kiihtyvyyden tuottama gravitaatioaalto on äärimmäisen heikko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rata kaartuu kiihtyvyyden tai gravitaation vuoksi. Muuten liike olisi suoraviivaista eli alkuperäinen liiketila säilyisi.

        Alkuperäisen viestin esimerkki elektroni atomissa on huono vertaus siksi, että kvanttimekaniikan mukaisesti elektronilla ei atomissa ole hyvin määriteltyä paikkaa tai liikerataa vaan ainoastaan orbitaaleiksi kutsutut eri energiatiloja vastaavat paikan todennäköisyysjakaumat. Tästä on palstalla aiempia pitkiä keskusteluita. Elektroni ei orbitaalillaan koe kiihtyvyyttä, sillä kiihtyvyys saisi sen säteilemään.

        Synkrotronissa (hiukkaskiihdytin) magneettikenttä tuottaa voiman ja kiihtyvyyden joka pakottaa elektronin kaartamaan. Samoin kiihtyvyttä tulee kun elektroni äkkipysähtyy metallikohtioon. Jälkimmäisessä tapauksessa varatun hiukkasen kiihtyvyys synnyttää röntgensäteilyä, edellisessä tapauksessa synkrotronisäteilyä jotka molemmat ovat sähkömagneettista säteilyä ja siis sama ilmiö.

        Massan kiihtyvä liike saa sen säteilemään gravitaatioaaltoja ellei liiketila ole hyvin symmetrinen (homogeeninen pallo pyörii). Minkä tahansa ihmisen käsiteltävissä olevan massan kiihtyvyyden tuottama gravitaatioaalto on äärimmäisen heikko.

        Elektronin liikkeestä ytimen läheisyydessä oli pitkä keskustelu hiljattain:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18479421/milla-nopeudella-elektroni-kiertaa-atomiydinta


    • Anonyymi

      Ekvivalenssiperiaate sanoo, että kappaleen inertiamassa on sama kuinn sen gravitaatiomassa.

      • Anonyymi

        Havainnot tukevat ekvivalenssiperiaatetta.

        Jos inertiaalimassa ja gravitaatiomassa olisivat toisistaan poikkeavia materiaalista riippuen (tiheys, alkuaineen järjestysluku, neutroni/protonisuhde isotoopissa jne...) niin se olisi jo mittauksin havaittu.

        Yksinkertaisin mittari tälle erolle on heiluri. Sen heilahdustaajuus ei riipu heilurin massasta. Jos heilurin inertiaalimassa pienenee suhteessa gravitaatiomassaan niin heilurin heilahdukseen kuluva aika lyhenee eli heilahdustaajuus nousee.


    • Anonyymi

      Ei todellakaan ekvivalenssiperiaatteessa rinnastetaan voimaa ja kiihtyvyyttä mitenkään toisiinsa, kuten aloittaja 6 vuotta sitten väitti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä Yllätti

      Kaivatussasi?
      Ikävä
      165
      1348
    2. Mikä oli suurin

      Ongelma välillämme?
      Ikävä
      113
      1040
    3. Tämä meidän välinen tilanne

      Se on tosi raskas mulle. Ihminen, jota haluan eniten elämääni, ihanin olento, enkä koskaan pääse näkemään häntä. Sydämen
      Ikävä
      37
      815
    4. Mitä Kärnässä tapahtui?

      Sinnen meni ambulanssi, paloauto, poliisiauto ja poliisimoottoripyörä.
      Lappajärvi
      10
      768
    5. Rakastamisesi tarkoitus

      Mikä oli kaiken tarkoitus? En sitä tiedä, en ymmärrä. Olet mielessäni, alati. Olen miettinyt. Ei sillä taida olla merki
      Ikävä
      54
      735
    6. Se katse...

      Täynnä rakkautta. Kunpa olisin tajunnut.
      Ikävä
      70
      698
    7. En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen

      Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää
      Ikävä
      52
      684
    8. Kohtalo antoi

      sinulle vielä mahdollisuuden valita oikein. Et siihen tarttunut.
      Ikävä
      69
      646
    9. Ei enää ulkoteltta ruokaa.

      Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,
      Kuhmo
      33
      624
    10. Hoikkana olet pysynyt, ja nättinä

      Iloa silmille vähän liikaakin. Ei uskalla aina edes katsoa. Tulee liikaa kaipausta. Yhdelle ihanalle
      Ikävä
      23
      611
    Aihe