Millä nopeudella elektroni kiertää atomiydintä?

Tuo on lähellä aikaisempaa väitettä yllä: "Edelliset lukemat siis ilman mitään erityistä potentiaalia, 2200 km/s edellyttää 0.000014 voltin potentiaalia, siis potentiaalieroa."

Vaikka istut hiljaa paikallasi niin kehossasikin on noin kova meno, ja ilmassa ja seinissä ja kivissä jne.

Bohrin malli on semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.

Kvanttimekaanisen atomimallin mukaan elektronit muodostavat "pilven" eri orbitaaleille, mutta se ei ole este sille, etteikö elektroneilla olisi laskennallinen paikka ja nopeus. Elleivät elektronit "kiertäisi" ydintä orbitaaleillaan, ne olisivat jokaisella mittaushetkellä samassa kohdassa joka ikinen kerta. Ja näin ei tietenkään ole. Elektronia ei löydetä tietystä paikasta tietyllä nopeudella, vaan tietyllä todennäköisyydellä omalta elektronikuoreltaan.

Elektroneilla on kvantittunut energia, joka on sidottu atomin orbitaaleihin sekä omaan aaltoyhtälöönsä kolmessa dimensiossa ja tarkasti ottaen, neljässä dimensiossa, kun aika huomioidaan. Kyse on todennäköisyyslaskennasta. Nykyisellä tekniikalla on mahdollista melko "tarkasti" kuvata atomin ydin, mutta lienee mahdotonta koskaan todellisuudessa kuvantaa tarkasti elektronia kiertoradallaan: kvanttimekaniikassa tunnetun Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Tähänkin saattaa tulla muutos ns. nanorumpujen seurauksena.

>>> Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti.

Hiukkasella, kuten elektronilla, kuitenkin on sekä paikka että nopeus. Koska elektronit majailevat orbitaaleilla, niillä on oltava nopeus ja siten ytimen "kiertonopeus". Ei ole näyttöä siitä, että orbitaali kulkisi ytimen läpi, vaan mittavalla etäisyydellä ytimestä.

Osoituksena ytimen ja elektronien "valtavasta" etäisyydestä ovat neutronitähdet tai mustat aukot, joissa elektronit kuorineen ja orbitaaleineen romahtavat atomin ytimeen. Romahtaneessa (tähden) atomissa elektronien paikka on ytimessä, eikä kiertonopeutta ole, Neutronitähden tiheys on niin suuri, että teelusikallinen sitä painaa miljoonia tonneja, sillä ytimet ovat aivan kiinni toisissaan, siis tavallisesta materiasta poiketen.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti.

Hiukkasella, kuten elektronilla, kuitenkin on sekä paikka että nopeus. Koska elektronit majailevat orbitaaleilla, niillä on oltava nopeus ja siten ytimen "kiertonopeus". Ei ole näyttöä siitä, että orbitaali kulkisi ytimen läpi, vaan mittavalla etäisyydellä ytimestä.

Osoituksena ytimen ja elektronien "valtavasta" etäisyydestä ovat neutronitähdet tai mustat aukot, joissa elektronit kuorineen ja orbitaaleineen romahtavat atomin ytimeen. Romahtaneessa (tähden) atomissa elektronien paikka on ytimessä, eikä kiertonopeutta ole, Neutronitähden tiheys on niin suuri, että teelusikallinen sitä painaa miljoonia tonneja, sillä ytimet ovat aivan kiinni toisissaan, siis tavallisesta materiasta poiketen.

Lue lisää

Eikös aaltofunktio ole nimenomaan se tilastollinen tapa hahmottaa elektronin paikkaa? Muutakaan tapaa kun ei ole olemassa sillä valokvantilla mittaus sotkee mittaustuloksen osuessaan elektroniin. Voit esim. syöttää atomille uv-valoa ja saada energiaa takaisin toisella aallonpituudella. UV-valossa on enemmän energiaa ja osa siitä absorboituu hetkeksi atomiin.

Ei Shrödingerin yhtälö sano, että elektronilla ei ole nopeutta.

Esim. vetyatomin yhtälössä elektroni kuvataan pistemäisenä massallisena hiukkasena, jolla on negatiivinen sähkövaraus ja protonilla positiivinen. Ajasta riippumaton yhtälö on aaltoyhtälön muotoa. Sen ominaisfuktioiden tulkitaan edustavan todennäköisyysamplitudeja ja niihin liittyvien ominaisarvojen elektronin energiaa ko. tilassa. Energiat saadaan yhtälöstä tarkasti. Todennäköisyysamplitudien neliö kuvaa todennäköisyyttä, jolla elektroni "majailee" tietyssä paikassa. Elektronin nopeudesta yhtälö ei kerro mitään. Maallikon intuitio kyllä puoltaa sitä, että nopeus on nollasta poikkeava.

Jos elektronin radan kuvitellaan kulkevan "ytimen läpi", sen suuremmalla varmuudella elektronilla on oltava mitattava nopeus. Vaikka puhutaankin orbitaalista tai verhosta, elektronin paikka ei ole yksi ja sama, vaan elektroni liikkuu (kiertää ydintä) nopeudella v.

Kuten jo sanottua, Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Elektronin mitattavissa oleva nopeus on yleisen tietämyksen mukaan 2200 km/s.

Anonyymi kirjoitti:

Jos elektronin radan kuvitellaan kulkevan "ytimen läpi", sen suuremmalla varmuudella elektronilla on oltava mitattava nopeus. Vaikka puhutaankin orbitaalista tai verhosta, elektronin paikka ei ole yksi ja sama, vaan elektroni liikkuu (kiertää ydintä) nopeudella v.

Kuten jo sanottua, Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Elektronin mitattavissa oleva nopeus on yleisen tietämyksen mukaan 2200 km/s.

Lue lisää

Lue mitä kvanttimekaniikan oppikirjassa kerrotaan elektronin aaltofunktiosta. Elektroni ei kierrä ydintä. Bohrin atomimalli on siltä osin kokonaan väärä.

Katso muiden kuin s-orbitaalien muotoja. Eivät ole pallosymmetrisiä vaan esimerkiksi rusetin muotoisia. Eivät siis vastaa minkäänlaista mahdollista kiertorataa.

Jos et usko etkä halua asiaa itse tarkistaa on se oma ongelmasi.

Anonyymi kirjoitti:

Lue mitä kvanttimekaniikan oppikirjassa kerrotaan elektronin aaltofunktiosta. Elektroni ei kierrä ydintä. Bohrin atomimalli on siltä osin kokonaan väärä.

Katso muiden kuin s-orbitaalien muotoja. Eivät ole pallosymmetrisiä vaan esimerkiksi rusetin muotoisia. Eivät siis vastaa minkäänlaista mahdollista kiertorataa.

Jos et usko etkä halua asiaa itse tarkistaa on se oma ongelmasi.

Lue lisää

Shrödingerin yhtälökin on aproksimaatio. Mitä tarkempi kvanttisähködynamiikka (QED) sanoo elektronin nopeudesta esim. vetyatomin tapauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Shrödingerin yhtälökin on aproksimaatio. Mitä tarkempi kvanttisähködynamiikka (QED) sanoo elektronin nopeudesta esim. vetyatomin tapauksessa.

Kun luet kvanttimekaniikan kirjasta kuvauksen elektronin alimmasta energiatilasta vetyatomin s-orbitaalilla niin huomaat tämän: Elektronin kulmaliikemäärä on nollassa. Miten voisi olla kiertoliikettä silloin, kun jopa kulmaliikemäärä ytimen suhteen on nolla?

QED ei pelasta vuodelta 1913 olevaa Bohrin atomimallia joka siis on kuollut ja kuopattu aikaa sitten. Sen korvasi kvanttimekaniikka jo vuonna 1925 eli 99 vuotta sitten. Vetyatomissa elektroni ei kierrä ydintä kvanttimekaniikan, relativistisen kvanttimekaniikan eikä QED:n mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun luet kvanttimekaniikan kirjasta kuvauksen elektronin alimmasta energiatilasta vetyatomin s-orbitaalilla niin huomaat tämän: Elektronin kulmaliikemäärä on nollassa. Miten voisi olla kiertoliikettä silloin, kun jopa kulmaliikemäärä ytimen suhteen on nolla?

QED ei pelasta vuodelta 1913 olevaa Bohrin atomimallia joka siis on kuollut ja kuopattu aikaa sitten. Sen korvasi kvanttimekaniikka jo vuonna 1925 eli 99 vuotta sitten. Vetyatomissa elektroni ei kierrä ydintä kvanttimekaniikan, relativistisen kvanttimekaniikan eikä QED:n mukaan.

Lue lisää

On vaikea uskoa, että elektronilla ei olisi nopeutta vetyatomissa. Rata on sitten toinen jutut.

Anonyymi kirjoitti:

On vaikea uskoa, että elektronilla ei olisi nopeutta vetyatomissa. Rata on sitten toinen jutut.

Klassisen teorian mukaan vetyatomia ei voisi olla edes olemassa. Richard Feynman on todennut, että kvanttimailman ilmiöitä ei voi arkijärjellä käsittää.

Anonyymi kirjoitti:

On vaikea uskoa, että elektronilla ei olisi nopeutta vetyatomissa. Rata on sitten toinen jutut.

Näin se vaan on. Ei vetyatomin elektronilla voi s-orbitaalin perustilassaan olla nopeutta ytimen ympäri. Jos olisi niin se heti näkyisi pyörimiseen liittyvänä rataliikkeen kulmaliikemääränä, jota sitäkin muissa tiloissa nähdään. Yksityiskohdat löytyvät kvanttimekaniikan oppikirjoista.

s-orbitaalin elektroni ei kierrä ydintä vaan on aaltofunktionsa mukaisesti
"todennäköisyyspilvenä" sen ympärillä ja myös sen sisällä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se vaan on. Ei vetyatomin elektronilla voi s-orbitaalin perustilassaan olla nopeutta ytimen ympäri. Jos olisi niin se heti näkyisi pyörimiseen liittyvänä rataliikkeen kulmaliikemääränä, jota sitäkin muissa tiloissa nähdään. Yksityiskohdat löytyvät kvanttimekaniikan oppikirjoista.

s-orbitaalin elektroni ei kierrä ydintä vaan on aaltofunktionsa mukaisesti
"todennäköisyyspilvenä" sen ympärillä ja myös sen sisällä.

Lue lisää

Tuoko sitten selittää, että vetyatomin elektroni ei menetä perustilassa energiaansa säteilemällä. Sähköopissahan on kerrottu, että kiihtyvässä liikkeessä oleva varaus säteilee. Kiertoliike aiheuttaisi kiihtyvyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos elektronin radan kuvitellaan kulkevan "ytimen läpi", sen suuremmalla varmuudella elektronilla on oltava mitattava nopeus. Vaikka puhutaankin orbitaalista tai verhosta, elektronin paikka ei ole yksi ja sama, vaan elektroni liikkuu (kiertää ydintä) nopeudella v.

Kuten jo sanottua, Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Elektronin mitattavissa oleva nopeus on yleisen tietämyksen mukaan 2200 km/s.

Lue lisää

1/137 valon nopeudesta on siis vetyatomia kiertävä elektroni. Mitä enemmän ytimessä on varausta, sitä suurempi on nopeus. Painavimmilla alkuaineille nopeus on yli puolet valon nopeudesta, jolloin yhtälöihin pitää ottaa mukaan suhteellisuusteorian mukainen korjaus.

Anonyymi kirjoitti:

Klassisen teorian mukaan vetyatomia ei voisi olla edes olemassa. Richard Feynman on todennut, että kvanttimailman ilmiöitä ei voi arkijärjellä käsittää.

Tuo Feynmanin kommentti on osuva, kun lukee tämän keskustelun. Kvanttimekaniikkahan ei käsittele sellaisia suureita kuin paikka tai nopeus, vaan x ja p. Näistä x muistuttaa klassisen mekaniikan sijaintia ja p liikemäärää. Näiden kommutaattori on aina suurempi kuin h/(4*pi).

Se, kiertääkö elektroni atomiydintä vai onko se vain todennäköisyyspilvi on aika lailla epärelevantti kysymys. Elektronilla on p, jolla voi olla vain rajattu määrä arvoja, koska sen H:ta määrittävällä yhtälöllä voi on tässä fysikaalisessa tilanteessa vain eigenvalue-ratkaisuja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Feynmanin kommentti on osuva, kun lukee tämän keskustelun. Kvanttimekaniikkahan ei käsittele sellaisia suureita kuin paikka tai nopeus, vaan x ja p. Näistä x muistuttaa klassisen mekaniikan sijaintia ja p liikemäärää. Näiden kommutaattori on aina suurempi kuin h/(4*pi).

Se, kiertääkö elektroni atomiydintä vai onko se vain todennäköisyyspilvi on aika lailla epärelevantti kysymys. Elektronilla on p, jolla voi olla vain rajattu määrä arvoja, koska sen H:ta määrittävällä yhtälöllä voi on tässä fysikaalisessa tilanteessa vain eigenvalue-ratkaisuja.

Lue lisää

P.stä taas voidaan laskea klassisen maailman nopeutta muistuttava luku, kun tiedetään elektronin massa.

Anonyymi kirjoitti:

P.stä taas voidaan laskea klassisen maailman nopeutta muistuttava luku, kun tiedetään elektronin massa.

... mutta tuo luku ei ole elektronin nopeus eikä sitä kannata nopeutena ajatella. Muuten menee metsään myöhemmät päättelyt joita "nopeuden" perusteella lähdetään tekemään.

Larmorin kaavan mukaan kiihtyvässä liikkeessä oleva varaus säteilee energiaa. Ympyräliike on kiihtyvää liikettä ja hiukkaskiihdyttimissä tuo vapaiden elektronien säteilemä energia voi olla hyvin suurta (synkrotronisäteily).

https://en.wikipedia.org/wiki/Larmor_formula

"One implication is that an electron orbiting around a nucleus, as in the Bohr model, should lose energy, fall to the nucleus and the atom should collapse. This puzzle was not solved until quantum theory was introduced. "

Eli edelleen toistetaan: Elektronin käyttäytyminen atomissa on käsiteltävä kvanttimekaniikan avulla. Elektroni ei atomissa kierrä ydintä millään nopeudella.

Olisi helppo vastata, että elektronilla ei ole nopeutta ytimen ympäri ja vedota tietenkin kvanttimekaniikan perussääntöihin.

Voimme helposti sopia, että elektronit eivät ”kierrä” ydintä. Elektronit ovat todella kaukana ytimestä, sillä mm. vetyatomissa elektronien keskimääräinen etäisyys ytimestä on 60 000 kertaa ytimen halkaisija. Tässä mielessä olisi järjetöntä ajatella, että vedyn elektroni "kykkisi" suhteessa ytimeen yhdessä ja samassa paikassa koko ajan. Suhteutettuna Maa-planeettaan - Maan ollessa ydin - elektroni nököttäisi 762 miljoonan kilometrin etäisyydellä Jupiterin kohdalla.

Siis jos Maa olisi atomin ydin, Jupiter olisi elektroni. Jupiterin voi sitten ajatella kököttävän kuin tatti samassa paikassa koko ajan. Sille kuitenkin sallitaan aaltoliike, jossa se saa vaihtaa paikkaa "orbitaalinsa" mihin tahansa toiselle äärilaidalle, vaikka sillä ei olekaan käytössään kuin s-orbitaali. Kvanttifysiikan mukaisesti Jupiter suhteessa Maahan saa s-orbitaalin ympyräratansa sisällä vaihtaa paikkaansa täysin vapaasti. Ilman potentiaalia, nopeutta tai liikerataa tämä olisi tietenkin mahdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi helppo vastata, että elektronilla ei ole nopeutta ytimen ympäri ja vedota tietenkin kvanttimekaniikan perussääntöihin.

Voimme helposti sopia, että elektronit eivät ”kierrä” ydintä. Elektronit ovat todella kaukana ytimestä, sillä mm. vetyatomissa elektronien keskimääräinen etäisyys ytimestä on 60 000 kertaa ytimen halkaisija. Tässä mielessä olisi järjetöntä ajatella, että vedyn elektroni "kykkisi" suhteessa ytimeen yhdessä ja samassa paikassa koko ajan. Suhteutettuna Maa-planeettaan - Maan ollessa ydin - elektroni nököttäisi 762 miljoonan kilometrin etäisyydellä Jupiterin kohdalla.

Siis jos Maa olisi atomin ydin, Jupiter olisi elektroni. Jupiterin voi sitten ajatella kököttävän kuin tatti samassa paikassa koko ajan. Sille kuitenkin sallitaan aaltoliike, jossa se saa vaihtaa paikkaa "orbitaalinsa" mihin tahansa toiselle äärilaidalle, vaikka sillä ei olekaan käytössään kuin s-orbitaali. Kvanttifysiikan mukaisesti Jupiter suhteessa Maahan saa s-orbitaalin ympyräratansa sisällä vaihtaa paikkaansa täysin vapaasti. Ilman potentiaalia, nopeutta tai liikerataa tämä olisi tietenkin mahdotonta.

Lue lisää

Mitä siinä 60 000 kertaa ytimen halkaisijan mittaisessa tilassa on, siis ytimen ja elektronin välissä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä siinä 60 000 kertaa ytimen halkaisijan mittaisessa tilassa on, siis ytimen ja elektronin välissä?

Suurimman osan ajasta tila on tyhjää täynnä. Koko tyhjä tila on varattuna yhdelle ainoalle elektronille, josta se ottaa haluamansa orbitaalin rajoittaman paikan kullakin hetkellä, keskimäärin kuitenkin siis 60 000 kertaa ytimen halkaisijan etäisyydellä.

Vety-atomin ytimen massa on noin 3600 kertaa sitä kiertävän elektronin massa. Atomi on siis käytännössä tyhjää höttöä, jossa elektronin massa on noin 1/3600 -osa koko atomista ja toooodella kaukana ytimestä. Myös rauta, teräs tai lyijy ovat tässä mielessä "höttöä" koska edelleen elektronien itselleen tarvitsema tila on valtava. Neutronitähdessä elektronit pakotetaan kiinni ytimeen, jolloin koko hoito on täynnä - ei elektroneja ja protoneja vaan - neutroneja. Se on täyttä tavaraa.

Sellaista on vahva vuorovaikutus ja SM-vuorovaikutus.

Anonyymi kirjoitti:

Suurimman osan ajasta tila on tyhjää täynnä. Koko tyhjä tila on varattuna yhdelle ainoalle elektronille, josta se ottaa haluamansa orbitaalin rajoittaman paikan kullakin hetkellä, keskimäärin kuitenkin siis 60 000 kertaa ytimen halkaisijan etäisyydellä.

Vety-atomin ytimen massa on noin 3600 kertaa sitä kiertävän elektronin massa. Atomi on siis käytännössä tyhjää höttöä, jossa elektronin massa on noin 1/3600 -osa koko atomista ja toooodella kaukana ytimestä. Myös rauta, teräs tai lyijy ovat tässä mielessä "höttöä" koska edelleen elektronien itselleen tarvitsema tila on valtava. Neutronitähdessä elektronit pakotetaan kiinni ytimeen, jolloin koko hoito on täynnä - ei elektroneja ja protoneja vaan - neutroneja. Se on täyttä tavaraa.

Sellaista on vahva vuorovaikutus ja SM-vuorovaikutus.

Lue lisää

1800 kertaa

Anonyymi kirjoitti:

1800 kertaa

Paljonko siis neutroni ja protoni yhdessä painavat?

Anonyymi kirjoitti:

Olisi helppo vastata, että elektronilla ei ole nopeutta ytimen ympäri ja vedota tietenkin kvanttimekaniikan perussääntöihin.

Voimme helposti sopia, että elektronit eivät ”kierrä” ydintä. Elektronit ovat todella kaukana ytimestä, sillä mm. vetyatomissa elektronien keskimääräinen etäisyys ytimestä on 60 000 kertaa ytimen halkaisija. Tässä mielessä olisi järjetöntä ajatella, että vedyn elektroni "kykkisi" suhteessa ytimeen yhdessä ja samassa paikassa koko ajan. Suhteutettuna Maa-planeettaan - Maan ollessa ydin - elektroni nököttäisi 762 miljoonan kilometrin etäisyydellä Jupiterin kohdalla.

Siis jos Maa olisi atomin ydin, Jupiter olisi elektroni. Jupiterin voi sitten ajatella kököttävän kuin tatti samassa paikassa koko ajan. Sille kuitenkin sallitaan aaltoliike, jossa se saa vaihtaa paikkaa "orbitaalinsa" mihin tahansa toiselle äärilaidalle, vaikka sillä ei olekaan käytössään kuin s-orbitaali. Kvanttifysiikan mukaisesti Jupiter suhteessa Maahan saa s-orbitaalin ympyräratansa sisällä vaihtaa paikkaansa täysin vapaasti. Ilman potentiaalia, nopeutta tai liikerataa tämä olisi tietenkin mahdotonta.

Lue lisää

Ymmärrät väärin. Elektroni ei "vaihda paikkaansa" ollessaan s-orbitaalilla. Sillä ei vaan ole hyvin määriteltyä sijaintia vaan ainoastaan todennäköisyys sijainneille joten sillä ei myöskään ole hyvin määriteltyä nopeutta.

Syyt löytyvät edelleenkin kvanttimekaniikasta. Aaltofunktiot nyt vaan ovat tuollaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrät väärin. Elektroni ei "vaihda paikkaansa" ollessaan s-orbitaalilla. Sillä ei vaan ole hyvin määriteltyä sijaintia vaan ainoastaan todennäköisyys sijainneille joten sillä ei myöskään ole hyvin määriteltyä nopeutta.

Syyt löytyvät edelleenkin kvanttimekaniikasta. Aaltofunktiot nyt vaan ovat tuollaisia.

Lue lisää

Elektroni ei ole yhdessä paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Elektroni ei ole yhdessä paikassa.

... josta syystä johtuen sillä ei myöskään ole nopeutta.

Anonyymi kirjoitti:

Elektroni ei ole yhdessä paikassa.

Ai se ikään kuin yrittää ehtiä olla sen tyhjän ja valtavan suuren pallon muotoisen tilan pinnan jokaisessa kohdassa yhtaikaa, liikkuen sillä pallopinnalla epäsäännöllisen nopeasti?

Anonyymi kirjoitti:

Ai se ikään kuin yrittää ehtiä olla sen tyhjän ja valtavan suuren pallon muotoisen tilan pinnan jokaisessa kohdassa yhtaikaa, liikkuen sillä pallopinnalla epäsäännöllisen nopeasti?

Lue lisää

Ei vaan elektronin aaltofunktio on jakautunut siten että suurin osa siitä sijaitsee tuolla alueella. Aloita tutustumalla "moderinin fysiikan" perusteisiin, jossa "moderni" tarkoittaa oikeasti yli 50 vuotta vanhaa materiaalia.

https://www.youtube.com/watch?v=3lTQqEehEhI

Tuossa on kerätty 12h luentoja modernin fysiikan perusteista. Kvanttimekaniikka alkaa jostakin 7h paikkeilta.

Esimerkki: Jos elektronisuihkun tielle laittaa kahdesta raosta koostuvan esteen niin tuon esteen takana näkyy elektronin aaltoluoteen vuoksi diffraktiokuvio. Kuvio muodostuu vaikka elektronisuihku olisi niin himmeä että kaksoisraon kohdalla olisi kerrallaan aina vain yksi elektroni. Eli siis yksi ja sama elektroni menee samanaikaisesti molemmista raoista lävitse ja vuorovaikuttaa itsensä kanssa tuottaen diffraktiokuvion.

Hakusana: electron double slit diffraction

Elektroni ei tuossa liiku vuoronperään kahdessa vierekkäisessä raossa vaan sen aaltofunktio menee molemmista läpi samanaikaisesti. Klassisen mekaniikan avulla tuota ei voi kuvata vaan tapahtunut selittyy kvanttimekaniikalla.

Library genesis - palvelun kautta löytyy vaikka kuinka monta modernin fysiikan perusteiden oppikirjaa. Valitse yksi ja opiskele.

Anonyymi kirjoitti:

Paljonko siis neutroni ja protoni yhdessä painavat?

Perusvetyatomin ytimessä on vain protoni.

Anonyymi kirjoitti:

Perusvetyatomin ytimessä on vain protoni.

Totta, protium on aina protium.

Vetyatomille ajasta riippumattoman kvanttiyhtälön ratkaisuna saadaan elektronin energiatilat ja niitä vastaavat aaltofunktiot. Energia edustaa liike-energiaa ja potentiaalienergiaa. Aaltofunktiot tulkitaan todennäköisyysamplitudeiksi, joiden neliö antaa todennäköisyyden, että mitattaessa elektroni löytyy tietystä paikasta.

>>> Elektroni ei kierrä ydintä atomissa...... Elektroni "oleilee" ytimen ympäristössä aaltofunktiona. "

Orbitaalin synonyymi on kuitenkin suomeksi kiertorata. Koska elektroni on orbitaalilla energiansa mukaisesti, se on myös kiertoradalla ja koska se on kiertoradalla, sillä on nopeus suhteessa ytimeen. Orbitaalin ja siten elektronin liike sisältää elektronin sekä hiukkaus- että aaltoluonteen.

Älä siis sotke klassista kiertorataa ja orbitaalia toisiinsa, vaikka s-orbitaali onkin sattuneista syistä pallon pinnan muotoinen.

Edelleen kompetenssisi on kaikille meille muille tuntematon, mutta käskytät silti muita opiskelemaan lisää. Todella typerää! Osoittaaksesi osaamisesi voit silti poimia virheet edellisessä lauseessani: "Elektronilla on hiukkas- ja aaltoluonnetta ja sillä on kiertorata, joten elektronilla on myös nopeutta ytimen ympäri. Vetyatomin orbitaali on todennäköisyydeltään pallon pinnan muotoinen, joten sen nopeus on helppo ymmärtää: elektroni kiertää ytimensä ympäri on 2200 km/s."

Missä on siis edellisen väitteen pahimmat virheet ja anna se linkki, josta virhe vs. oikea vastaus löytyvät. Lupaan mennä sinne opiskelemaan lisää.

Vastaavalla tavalla kuin s-orbitaali on pallon pinnan muotoinen, muut orbitaalit (kuten pz, px ja py) ovat aaltofunktioita, joista muodostuu todennäkäisyyskuvio elektronin sijainnille elektronikuorella. Elektroni ei ole koskaan valitse eikä sen anneta valita vain yhtä paikkaa ja pistettä orbitaalillaan, vaan kyseessä on nimenomaisesti kiertorata, joka ei ole vakioitu.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Elektroni ei kierrä ydintä atomissa...... Elektroni "oleilee" ytimen ympäristössä aaltofunktiona. "

Orbitaalin synonyymi on kuitenkin suomeksi kiertorata. Koska elektroni on orbitaalilla energiansa mukaisesti, se on myös kiertoradalla ja koska se on kiertoradalla, sillä on nopeus suhteessa ytimeen. Orbitaalin ja siten elektronin liike sisältää elektronin sekä hiukkaus- että aaltoluonteen.

Älä siis sotke klassista kiertorataa ja orbitaalia toisiinsa, vaikka s-orbitaali onkin sattuneista syistä pallon pinnan muotoinen.

Edelleen kompetenssisi on kaikille meille muille tuntematon, mutta käskytät silti muita opiskelemaan lisää. Todella typerää! Osoittaaksesi osaamisesi voit silti poimia virheet edellisessä lauseessani: "Elektronilla on hiukkas- ja aaltoluonnetta ja sillä on kiertorata, joten elektronilla on myös nopeutta ytimen ympäri. Vetyatomin orbitaali on todennäköisyydeltään pallon pinnan muotoinen, joten sen nopeus on helppo ymmärtää: elektroni kiertää ytimensä ympäri on 2200 km/s."

Missä on siis edellisen väitteen pahimmat virheet ja anna se linkki, josta virhe vs. oikea vastaus löytyvät. Lupaan mennä sinne opiskelemaan lisää.

Vastaavalla tavalla kuin s-orbitaali on pallon pinnan muotoinen, muut orbitaalit (kuten pz, px ja py) ovat aaltofunktioita, joista muodostuu todennäkäisyyskuvio elektronin sijainnille elektronikuorella. Elektroni ei ole koskaan valitse eikä sen anneta valita vain yhtä paikkaa ja pistettä orbitaalillaan, vaan kyseessä on nimenomaisesti kiertorata, joka ei ole vakioitu.

Lue lisää

Minulla on impotenssia vastata vaikka mihin kysymykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on impotenssia vastata vaikka mihin kysymykseen.

Sininen pilleri pelastaa ihmiskunnan.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Elektroni ei kierrä ydintä atomissa...... Elektroni "oleilee" ytimen ympäristössä aaltofunktiona. "

Orbitaalin synonyymi on kuitenkin suomeksi kiertorata. Koska elektroni on orbitaalilla energiansa mukaisesti, se on myös kiertoradalla ja koska se on kiertoradalla, sillä on nopeus suhteessa ytimeen. Orbitaalin ja siten elektronin liike sisältää elektronin sekä hiukkaus- että aaltoluonteen.

Älä siis sotke klassista kiertorataa ja orbitaalia toisiinsa, vaikka s-orbitaali onkin sattuneista syistä pallon pinnan muotoinen.

Edelleen kompetenssisi on kaikille meille muille tuntematon, mutta käskytät silti muita opiskelemaan lisää. Todella typerää! Osoittaaksesi osaamisesi voit silti poimia virheet edellisessä lauseessani: "Elektronilla on hiukkas- ja aaltoluonnetta ja sillä on kiertorata, joten elektronilla on myös nopeutta ytimen ympäri. Vetyatomin orbitaali on todennäköisyydeltään pallon pinnan muotoinen, joten sen nopeus on helppo ymmärtää: elektroni kiertää ytimensä ympäri on 2200 km/s."

Missä on siis edellisen väitteen pahimmat virheet ja anna se linkki, josta virhe vs. oikea vastaus löytyvät. Lupaan mennä sinne opiskelemaan lisää.

Vastaavalla tavalla kuin s-orbitaali on pallon pinnan muotoinen, muut orbitaalit (kuten pz, px ja py) ovat aaltofunktioita, joista muodostuu todennäkäisyyskuvio elektronin sijainnille elektronikuorella. Elektroni ei ole koskaan valitse eikä sen anneta valita vain yhtä paikkaa ja pistettä orbitaalillaan, vaan kyseessä on nimenomaisesti kiertorata, joka ei ole vakioitu.

Lue lisää

Ei ole mitään oritaaleja kuin niissä pedagogisissa yksinkertaistuiksissa. Todellisuudessa elektroni väreilee sähkömagneettisessa kentässä "häiriönä". Atomiytimen kvarkit "vispaavat" vallan hurjasti keskenään ytimessä vahvavoimakentässä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään oritaaleja kuin niissä pedagogisissa yksinkertaistuiksissa. Todellisuudessa elektroni väreilee sähkömagneettisessa kentässä "häiriönä". Atomiytimen kvarkit "vispaavat" vallan hurjasti keskenään ytimessä vahvavoimakentässä.

Lue lisää

Oppikirjoissa elektronia pidetään jakamattomana alkeishiukkasena. Ja sekö onkin "vain" sähkömagneettisen kentän värähtelyhäiriö.

Anonyymi kirjoitti:

Oppikirjoissa elektronia pidetään jakamattomana alkeishiukkasena. Ja sekö onkin "vain" sähkömagneettisen kentän värähtelyhäiriö.

Suattaapi ollakin. Kun e ja sen antihiukkanen positroni kohtaavat, tapahtuu annihilaatio, josta lähtee kaksi massatonta gammakvanttia vastakkaisiin suuntiin. Kummankin kvantin energia on sama kuin elektronin tai positronin massaenergia eli lepoenergia massana ilmaistuna ( m=E/c^2).

Anonyymi kirjoitti:

Oppikirjoissa elektronia pidetään jakamattomana alkeishiukkasena. Ja sekö onkin "vain" sähkömagneettisen kentän värähtelyhäiriö.

Kukaan ei ole pystynyt jakamaan elektronia mihinkään osiin, mutta ehdotonta todistusta jakamattomuudesta ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Elektroni ei kierrä ydintä atomissa...... Elektroni "oleilee" ytimen ympäristössä aaltofunktiona. "

Orbitaalin synonyymi on kuitenkin suomeksi kiertorata. Koska elektroni on orbitaalilla energiansa mukaisesti, se on myös kiertoradalla ja koska se on kiertoradalla, sillä on nopeus suhteessa ytimeen. Orbitaalin ja siten elektronin liike sisältää elektronin sekä hiukkaus- että aaltoluonteen.

Älä siis sotke klassista kiertorataa ja orbitaalia toisiinsa, vaikka s-orbitaali onkin sattuneista syistä pallon pinnan muotoinen.

Edelleen kompetenssisi on kaikille meille muille tuntematon, mutta käskytät silti muita opiskelemaan lisää. Todella typerää! Osoittaaksesi osaamisesi voit silti poimia virheet edellisessä lauseessani: "Elektronilla on hiukkas- ja aaltoluonnetta ja sillä on kiertorata, joten elektronilla on myös nopeutta ytimen ympäri. Vetyatomin orbitaali on todennäköisyydeltään pallon pinnan muotoinen, joten sen nopeus on helppo ymmärtää: elektroni kiertää ytimensä ympäri on 2200 km/s."

Missä on siis edellisen väitteen pahimmat virheet ja anna se linkki, josta virhe vs. oikea vastaus löytyvät. Lupaan mennä sinne opiskelemaan lisää.

Vastaavalla tavalla kuin s-orbitaali on pallon pinnan muotoinen, muut orbitaalit (kuten pz, px ja py) ovat aaltofunktioita, joista muodostuu todennäkäisyyskuvio elektronin sijainnille elektronikuorella. Elektroni ei ole koskaan valitse eikä sen anneta valita vain yhtä paikkaa ja pistettä orbitaalillaan, vaan kyseessä on nimenomaisesti kiertorata, joka ei ole vakioitu.

Lue lisää

Aloita vaikka tästä:

Jeremy I. Pfeffer, Shlomo Nir
Modern Physics: An Introductory Text (2001)

Latauslinkit löytyvöt Library Genesis palvelun kautta. Äsken toimi tämä ja sieltä Cluodflare tai IPFS.io

http://library.lol/main/982A95EF3551437C3B75E82891CF57F5

Kvanttimekaniikka alkaa sivulta 93 ja atomin rakenne käsitellään sivulta 183 alkaen historiallisessa järjestyksessä (Thompsonin rusinapulla, Bohrin elektroniradat, kvanttimekaniikan kuvaama atomi).

Itse opiskelin aikanaan Alonso-Finn: Fundamental University Physics 3 mukaisessa järjestyksessä. Löytyy varmaan Library Genesis palvelusta ja esimerkiksi täältä:

https://www.if.ufrj.br/~rrds/cursos/fisica3/Alonso_ Finn-Fundamental_University_Physics-Vol_III.pdf

lyhytlinkkinä jos tuo hajosi https://urly.fi/3x2A

Anonyymi kirjoitti:

Aloita vaikka tästä:

Jeremy I. Pfeffer, Shlomo Nir
Modern Physics: An Introductory Text (2001)

Latauslinkit löytyvöt Library Genesis palvelun kautta. Äsken toimi tämä ja sieltä Cluodflare tai IPFS.io

http://library.lol/main/982A95EF3551437C3B75E82891CF57F5

Kvanttimekaniikka alkaa sivulta 93 ja atomin rakenne käsitellään sivulta 183 alkaen historiallisessa järjestyksessä (Thompsonin rusinapulla, Bohrin elektroniradat, kvanttimekaniikan kuvaama atomi).

Itse opiskelin aikanaan Alonso-Finn: Fundamental University Physics 3 mukaisessa järjestyksessä. Löytyy varmaan Library Genesis palvelusta ja esimerkiksi täältä:

https://www.if.ufrj.br/~rrds/cursos/fisica3/Alonso_ Finn-Fundamental_University_Physics-Vol_III.pdf

lyhytlinkkinä jos tuo hajosi https://urly.fi/3x2A

Lue lisää

Olen lukenut samat kirjat.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Elektroni ei kierrä ydintä atomissa...... Elektroni "oleilee" ytimen ympäristössä aaltofunktiona. "

Orbitaalin synonyymi on kuitenkin suomeksi kiertorata. Koska elektroni on orbitaalilla energiansa mukaisesti, se on myös kiertoradalla ja koska se on kiertoradalla, sillä on nopeus suhteessa ytimeen. Orbitaalin ja siten elektronin liike sisältää elektronin sekä hiukkaus- että aaltoluonteen.

Älä siis sotke klassista kiertorataa ja orbitaalia toisiinsa, vaikka s-orbitaali onkin sattuneista syistä pallon pinnan muotoinen.

Edelleen kompetenssisi on kaikille meille muille tuntematon, mutta käskytät silti muita opiskelemaan lisää. Todella typerää! Osoittaaksesi osaamisesi voit silti poimia virheet edellisessä lauseessani: "Elektronilla on hiukkas- ja aaltoluonnetta ja sillä on kiertorata, joten elektronilla on myös nopeutta ytimen ympäri. Vetyatomin orbitaali on todennäköisyydeltään pallon pinnan muotoinen, joten sen nopeus on helppo ymmärtää: elektroni kiertää ytimensä ympäri on 2200 km/s."

Missä on siis edellisen väitteen pahimmat virheet ja anna se linkki, josta virhe vs. oikea vastaus löytyvät. Lupaan mennä sinne opiskelemaan lisää.

Vastaavalla tavalla kuin s-orbitaali on pallon pinnan muotoinen, muut orbitaalit (kuten pz, px ja py) ovat aaltofunktioita, joista muodostuu todennäkäisyyskuvio elektronin sijainnille elektronikuorella. Elektroni ei ole koskaan valitse eikä sen anneta valita vain yhtä paikkaa ja pistettä orbitaalillaan, vaan kyseessä on nimenomaisesti kiertorata, joka ei ole vakioitu.

Lue lisää

"Elektronilla on hiukkas- ja aaltoluonnetta ja sillä on kiertorata, joten elektronilla on myös nopeutta ytimen ympäri."

Ensimmäinen virhe: Elektronilla ei ole kiertorataa sillä sillä ei ole tarkkaa sijaintia vaan ainoastaan Schrödingerin yhtälön ratkaisuna saadusta aaltofunktiosta laskettavissa oleva sijainnin todennäköisyysjakauma. Kun elektronin kulmaliikemäärä s-orbitaalin alimmalla energiatasolla on nolla se ei voi kiertää ydintä, sillä kiertoliikkeestä automaattisesti seuraisi kulmaliikemäärää (joka sekin on kvantittunut).

"Vetyatomin orbitaali on todennäköisyydeltään pallon pinnan muotoinen"

Ei näin. Vetyatomin elektronin perustila s-orbitaalilla on todennäköisyysjakaumaltaan sellainen, että se täyttää pallomaisen tilavuuden, jolla ei ole hyvin määriteltyä maksimisädettä ja "ulkopintaa". Elektronin aaltofunktiota löytyy tuosta koko TILAVUUDESTA keskipisteestä lähtien eikä sen PINTA ole mitenkään erityisasemassa. Elektroni ei siis kierrä atomia s-orbitaalin "ulkopinnan" etäisyydellä ytimestä.

"joten sen nopeus on helppo ymmärtää: elektroni kiertää ytimensä ympäri on 2200 km/s."

Elektroni ei kierrä ydintä eikä sillä ole hyvin määriteltyä nopeutta.

Tuossa muutama virhe noukittuna. Vertaa kuvaustasi siihen mitä modernin fysiikan oppikirjassa kerrotaan kvanttimekaanisesta atomimallista. Kerro omin sanoin missä kohdassa sinun mielestäsi esittämäsi väitteet löytyvät kvanttimekaanisen atomimallin mukaisesta vetyatomin kuvauksesta.

Keskustelun jatkamisessa tuosta eteenpäin ei oikein ole hyötyä ennen kuin olet opiskellut modernin fysiikan perusteet ja päässyt kvanttimekaniikan perusteista kvanttimekaaniseen atomimalliin.

Anonyymi kirjoitti:

"Elektronilla on hiukkas- ja aaltoluonnetta ja sillä on kiertorata, joten elektronilla on myös nopeutta ytimen ympäri."

Ensimmäinen virhe: Elektronilla ei ole kiertorataa sillä sillä ei ole tarkkaa sijaintia vaan ainoastaan Schrödingerin yhtälön ratkaisuna saadusta aaltofunktiosta laskettavissa oleva sijainnin todennäköisyysjakauma. Kun elektronin kulmaliikemäärä s-orbitaalin alimmalla energiatasolla on nolla se ei voi kiertää ydintä, sillä kiertoliikkeestä automaattisesti seuraisi kulmaliikemäärää (joka sekin on kvantittunut).

"Vetyatomin orbitaali on todennäköisyydeltään pallon pinnan muotoinen"

Ei näin. Vetyatomin elektronin perustila s-orbitaalilla on todennäköisyysjakaumaltaan sellainen, että se täyttää pallomaisen tilavuuden, jolla ei ole hyvin määriteltyä maksimisädettä ja "ulkopintaa". Elektronin aaltofunktiota löytyy tuosta koko TILAVUUDESTA keskipisteestä lähtien eikä sen PINTA ole mitenkään erityisasemassa. Elektroni ei siis kierrä atomia s-orbitaalin "ulkopinnan" etäisyydellä ytimestä.

"joten sen nopeus on helppo ymmärtää: elektroni kiertää ytimensä ympäri on 2200 km/s."

Elektroni ei kierrä ydintä eikä sillä ole hyvin määriteltyä nopeutta.

Tuossa muutama virhe noukittuna. Vertaa kuvaustasi siihen mitä modernin fysiikan oppikirjassa kerrotaan kvanttimekaanisesta atomimallista. Kerro omin sanoin missä kohdassa sinun mielestäsi esittämäsi väitteet löytyvät kvanttimekaanisen atomimallin mukaisesta vetyatomin kuvauksesta.

Keskustelun jatkamisessa tuosta eteenpäin ei oikein ole hyötyä ennen kuin olet opiskellut modernin fysiikan perusteet ja päässyt kvanttimekaniikan perusteista kvanttimekaaniseen atomimalliin.

Lue lisää

" Kun elektronin kulmaliikemäärä s-orbitaalin alimmalla energiatasolla on nolla"

Missä opuksessa tuollainen väite on esitetty.

Anonyymi kirjoitti:

" Kun elektronin kulmaliikemäärä s-orbitaalin alimmalla energiatasolla on nolla"

Missä opuksessa tuollainen väite on esitetty.

Kokeilepa googlettaa s-orbital electron angular momentum.

Elektronilla itsellään on fermionina tietenkin oma spin josta tulee + tai -1/2 mutta se "orbit" osa kulmaliikemäärästä saa kvanttiluvut alkaen nollasta. Vetyatomin perustilassa s-orbitaalilla "rataliikkeeseen" liittyvä kvanttiluku l on nolla eli vain elektronin oma (itseis)spin näkyy.

Jos haluat katsoa asian kirjasta niin tuossa aiemmin annettiin linkki josta löytyy opus
Jeremy I. Pfeffer, Shlomo Nir
Modern Physics: An Introductory Text (2001)

Kyseisen kirjan sivulla 219 ollaan kappaleessa Ch 3.3 The Quantum Mechanical Model of the Atom ja yhtälön (3.48) alla on tämä teksti:

"l is called the orbital quantum number. It follows, that in its ground state, n = 1 , the
orbital quantum number of the electron in atomic hydrogen is zero: I = 0. Thus, its
angular momentum in this state is also equal to zero. This and not the value ℏ, given by the Bohr model, is the one borne out by experiment."

Bohrin atomimalli ennusti siis väärän tuloksen vetyatomin elektronin "rataliikkeeseen" liittyvälle kulmaliikemäärälle.

Anonyymi kirjoitti:

Kokeilepa googlettaa s-orbital electron angular momentum.

Elektronilla itsellään on fermionina tietenkin oma spin josta tulee tai -1/2 mutta se "orbit" osa kulmaliikemäärästä saa kvanttiluvut alkaen nollasta. Vetyatomin perustilassa s-orbitaalilla "rataliikkeeseen" liittyvä kvanttiluku l on nolla eli vain elektronin oma (itseis)spin näkyy.

Jos haluat katsoa asian kirjasta niin tuossa aiemmin annettiin linkki josta löytyy opus
Jeremy I. Pfeffer, Shlomo Nir
Modern Physics: An Introductory Text (2001)

Kyseisen kirjan sivulla 219 ollaan kappaleessa Ch 3.3 The Quantum Mechanical Model of the Atom ja yhtälön (3.48) alla on tämä teksti:

"l is called the orbital quantum number. It follows, that in its ground state, n = 1 , the
orbital quantum number of the electron in atomic hydrogen is zero: I = 0. Thus, its
angular momentum in this state is also equal to zero. This and not the value ℏ, given by the Bohr model, is the one borne out by experiment."

Bohrin atomimalli ennusti siis väärän tuloksen vetyatomin elektronin "rataliikkeeseen" liittyvälle kulmaliikemäärälle.

Lue lisää

Minun opuksen mukaan vetyatomille 'angular momentum magnitude' on sqrt( l ( l+1 )) ℏ. Kun kvanttiluku l = 0, niin jää ℏ. Mutta z-komponentti voi olla nolla.

Anonyymi kirjoitti:

Minun opuksen mukaan vetyatomille 'angular momentum magnitude' on sqrt( l ( l 1 )) ℏ. Kun kvanttiluku l = 0, niin jää ℏ. Mutta z-komponentti voi olla nolla.

Tuossa yllä mainitussa kirjassa yhtälö (3.48) kertoo, että suureen 'angular momentum magnitude' L² ominaisarvoille (eigenvalues) pätee

L² = l(l+1)ℏ²,
jossa l saa arvot 0, 1, 2,...,(n-1).

Kun perustilassa on pääkvanttiluku n=1
niin l=0 ja siten L² = 0*(0+1)ℏ²
eli sekin on nollassa.

Saatan toki olla väärässä kun itse nämä opiskelin joskus 1980 - luvun puolella.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa yllä mainitussa kirjassa yhtälö (3.48) kertoo, että suureen 'angular momentum magnitude' L² ominaisarvoille (eigenvalues) pätee

L² = l(l 1)ℏ²,
jossa l saa arvot 0, 1, 2,...,(n-1).

Kun perustilassa on pääkvanttiluku n=1
niin l=0 ja siten L² = 0*(0 1)ℏ²
eli sekin on nollassa.

Saatan toki olla väärässä kun itse nämä opiskelin joskus 1980 - luvun puolella.

Lue lisää

Ok. Näinhän se on tietenkin.

Eletroni ei kierrä atomiydintä, mutta ei se ole [tietenkään] paikaallaankaan. Elektroni "oleilee" jossakin ytimen ympäristössä aaltofunktion osoittamalla todennäköisyydellä.

"Normaali" järjenkäytöllä asiaa ei voi ymmärtää. :)

Toistelet edelleen samoja väärinkäsityksiäsi vaikka asiaa on sinulle useasti selitetty. Bohrin atomimali osoittautui virheelliseksi aika tarkkaan sata vuotta sitten ja kvanttimekaaninen atomimalli tuli sen tilalle. Siinä atomiin sidotulla elektronilla ei ole määritettävissä olevaa liikerataa vaan sijaintien ja liikemäärien kolmiulotteisia todennköisyysjakaumia joita orbitaaleiksi kutsutaan.

Lue ensin mitä asiasta modernin fysiikan oppikirjassa kerrotaan (linkki kirjaan ylempänä) ja kysy sitten jos jotakin jäi epäselväksi. Sitä ennen on vastaileminen sinulle meidän molempien ajan tuhlaamista.

Jatketaan aiheesta sitten kun olet tehnyt kotitehtäväsi ja opiskellut kvanttimekaniikan perusteiden alkeet.

Anonyymi kirjoitti:

Toistelet edelleen samoja väärinkäsityksiäsi vaikka asiaa on sinulle useasti selitetty. Bohrin atomimali osoittautui virheelliseksi aika tarkkaan sata vuotta sitten ja kvanttimekaaninen atomimalli tuli sen tilalle. Siinä atomiin sidotulla elektronilla ei ole määritettävissä olevaa liikerataa vaan sijaintien ja liikemäärien kolmiulotteisia todennköisyysjakaumia joita orbitaaleiksi kutsutaan.

Lue ensin mitä asiasta modernin fysiikan oppikirjassa kerrotaan (linkki kirjaan ylempänä) ja kysy sitten jos jotakin jäi epäselväksi. Sitä ennen on vastaileminen sinulle meidän molempien ajan tuhlaamista.

Jatketaan aiheesta sitten kun olet tehnyt kotitehtäväsi ja opiskellut kvanttimekaniikan perusteiden alkeet.

Lue lisää

Koska et ymmärrä asiaa, tai et halua ymmärtää asiaa, sinun kanssasi todellakin on turha keskustella. Käy aluksi yliopiston perustutkinto alalta, ja tule sen jälkeen neuvomaan muita. Kukaan ja varsinkaan minä en odota sinulta mitään vastausta.

Toteaminen siitä, että elektroni ei liiku, ei riitä. Pätemisen tarpeesi on vain niin kova, että haluaisit saada viimeisen sanan. Faktat eivät sinun muuttaminasi muuksi muutu, asia on kuten sen edellä totesin. En ole ilman perusteita valmis muuttamaan sanaakaan.

Vastaustasi mihinkään ei odoteta.

Anonyymi kirjoitti:

Koska et ymmärrä asiaa, tai et halua ymmärtää asiaa, sinun kanssasi todellakin on turha keskustella. Käy aluksi yliopiston perustutkinto alalta, ja tule sen jälkeen neuvomaan muita. Kukaan ja varsinkaan minä en odota sinulta mitään vastausta.

Toteaminen siitä, että elektroni ei liiku, ei riitä. Pätemisen tarpeesi on vain niin kova, että haluaisit saada viimeisen sanan. Faktat eivät sinun muuttaminasi muuksi muutu, asia on kuten sen edellä totesin. En ole ilman perusteita valmis muuttamaan sanaakaan.

Vastaustasi mihinkään ei odoteta.

Lue lisää

Sopii hyvin minulle. Et ole ensimmäinen palstalla vänkääjä joka päättää olla tekemättä kotiläksynsä kun hän sen seurauksena joutuisi muuttamaan omaa mielipidettään. En saa palkkaa sinun opettamisestasi joten se on sinun oma ongelmasi.

Noudatan edelleen tätä periaatetta jonka kerroin vuonna 2020:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-104708668

"Minä olen joskus karsinut vastailuani vaatimalla kysymysiä esittävää tekemään itsekin työtä eli lukemaan läksynsä. Jos tai siis kun hän ei osoita tutustuneensa edellisessä vastauksessa annettuun materiaaliin niin en jatka vastailua hänen esittämiinsä kysymyksiin. [...]"

... ja vältän edelleen jäämästä SIWOTI - oireyhtymän uhriksi (2022):

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282153/joku-on-vaarassa-internetissa-eli-siwoti---oireyhtyma

"Varo ettet jää tuhoisan SIWOTI - oireyhtymän uhriksi tuhlaten elämääsi yrittämällä vastailemalla korjata usein korjaus­kelvottomia ja nimenomaan korjautumis­haluttomia kirjoittajia net­tipalstoilla heidän toistuvasti tekemiensä virheiden vuoksi"

Anonyymi kirjoitti:

Sopii hyvin minulle. Et ole ensimmäinen palstalla vänkääjä joka päättää olla tekemättä kotiläksynsä kun hän sen seurauksena joutuisi muuttamaan omaa mielipidettään. En saa palkkaa sinun opettamisestasi joten se on sinun oma ongelmasi.

Noudatan edelleen tätä periaatetta jonka kerroin vuonna 2020:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-104708668

"Minä olen joskus karsinut vastailuani vaatimalla kysymysiä esittävää tekemään itsekin työtä eli lukemaan läksynsä. Jos tai siis kun hän ei osoita tutustuneensa edellisessä vastauksessa annettuun materiaaliin niin en jatka vastailua hänen esittämiinsä kysymyksiin. [...]"

... ja vältän edelleen jäämästä SIWOTI - oireyhtymän uhriksi (2022):

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282153/joku-on-vaarassa-internetissa-eli-siwoti---oireyhtyma

"Varo ettet jää tuhoisan SIWOTI - oireyhtymän uhriksi tuhlaten elämääsi yrittämällä vastailemalla korjata usein korjaus­kelvottomia ja nimenomaan korjautumis­haluttomia kirjoittajia net­tipalstoilla heidän toistuvasti tekemiensä virheiden vuoksi"

Lue lisää

"Käy aluksi yliopiston perustutkinto alalta, ja tule sen jälkeen neuvomaan muita. Kukaan ja varsinkaan minä en odota sinulta mitään vastausta."

Tuohon on turha lisätä mitään. Suuret luulot eivät suuta halkaise.

Minkä puppugeneraatorin tekstistä tuo on kopattu.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä puppugeneraatorin tekstistä tuo on kopattu.

Se on yläkoulun fysiikan oppikirjasta.

Vaikuttaa jonkun keskustelupalstojen teksteillä koulutetun tekoälyn tuotokselta.

Ei pysty. Kuten aiemmin on mainittu niin selitys löytyy kvanttimekaniikasta ja tarkempi vaikkakin alkeellinen kuvaus yllä mainitusta modernin fysiikan oppikirjasta.

Kvanttimekaniikan kuvauksessa tilanteesta elektroni ei kierrä protonia eikä siksi säteile Larmorin kaavan mukaisesti sykrotronisäteilynä energiaansa pois.

Ei kukaan täällä ole väittänyt, että elektroni olisi kiihtyvässä liikkeessa. Jos nopeus muuttuu, on kyseessä kiihtyvä liike.

Täällä kukaan ei ole vedonnut Rutherfordin malliin tai planeettamalliin, vaan on väitetty, että elektroni on liikkeessä suhteessa ytimeen. Atomeille kvanttimekaniikka antaa täsmälleen samat energiat stationaarisille tiloille kuin Bohrin teoria, ja mm. vedylle Bohrin malli on erinomaisen kuvaava.

Kaikille lienee jo selvää, että Bohrin malli on erinomaisen havainnollinen mutta epätäydellinen semikavanttimekaaninen malli jota on täydennetty kvanttimekaanisella atomimallilla, joka toimii merkittävästi paremmin monielektronisysteemeille. Aivan erikseen pitäisi tarkastella valosähköistä ilmiötä, absorptiota ja emissiota, ja siitähän nyt ei ole kyse.

Vastasitkin jo ihan itse alla jo omaan kysymykseesi, eli et malta pysyä poissa keskustelusta, koska pätemisen tarpeesi on niin kova. Et vain suostu myöntämään sitä, että kvanttiluvut, pääkvanttiluku, elektronikuoret, elektroniverhot, orbitaalit ja radat sekä kiertoradat ovat vain erilaisia tapoja kuvata teoreettisesti tapahtumia.

Kukaan ei ole väittänyt että elektronien kiertorata on tasan ympyrän muotoinen. Itse olen muiden muassa väittänyt, että elektroneilla on nopeus suhteessa ytimeen. Vedyn ainoalle elektronille voidaan laskea nopeus ytimen ympäri, koska s-orbitaali on pallon mallinen, eivätkä ulompien elektronikuorten elektronit vaikuta asiaan häiritsevästi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kukaan täällä ole väittänyt, että elektroni olisi kiihtyvässä liikkeessa. Jos nopeus muuttuu, on kyseessä kiihtyvä liike.

Täällä kukaan ei ole vedonnut Rutherfordin malliin tai planeettamalliin, vaan on väitetty, että elektroni on liikkeessä suhteessa ytimeen. Atomeille kvanttimekaniikka antaa täsmälleen samat energiat stationaarisille tiloille kuin Bohrin teoria, ja mm. vedylle Bohrin malli on erinomaisen kuvaava.

Kaikille lienee jo selvää, että Bohrin malli on erinomaisen havainnollinen mutta epätäydellinen semikavanttimekaaninen malli jota on täydennetty kvanttimekaanisella atomimallilla, joka toimii merkittävästi paremmin monielektronisysteemeille. Aivan erikseen pitäisi tarkastella valosähköistä ilmiötä, absorptiota ja emissiota, ja siitähän nyt ei ole kyse.

Vastasitkin jo ihan itse alla jo omaan kysymykseesi, eli et malta pysyä poissa keskustelusta, koska pätemisen tarpeesi on niin kova. Et vain suostu myöntämään sitä, että kvanttiluvut, pääkvanttiluku, elektronikuoret, elektroniverhot, orbitaalit ja radat sekä kiertoradat ovat vain erilaisia tapoja kuvata teoreettisesti tapahtumia.

Kukaan ei ole väittänyt että elektronien kiertorata on tasan ympyrän muotoinen. Itse olen muiden muassa väittänyt, että elektroneilla on nopeus suhteessa ytimeen. Vedyn ainoalle elektronille voidaan laskea nopeus ytimen ympäri, koska s-orbitaali on pallon mallinen, eivätkä ulompien elektronikuorten elektronit vaikuta asiaan häiritsevästi.

Lue lisää

Ympyrä- tai ellipsirataa kiertävällä hiukkasella on kiihtyvyyttä.

Ei kannata yrittää kommentoida, jos ei tuotakaan tajua.

Anonyymi kirjoitti:

Ympyrä- tai ellipsirataa kiertävällä hiukkasella on kiihtyvyyttä.

Ei kannata yrittää kommentoida, jos ei tuotakaan tajua.

Mitä selität? Kukaan ei ole väittänyt elektronin (a) olevan kiihtyvässä liikkeessä (b) symmetrisellä ympyräradalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ympyrä- tai ellipsirataa kiertävällä hiukkasella on kiihtyvyyttä.

Ei kannata yrittää kommentoida, jos ei tuotakaan tajua.

Aiheuttaako painovoima sinulle nyt liikaa kiihtyvyyttä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä selität? Kukaan ei ole väittänyt elektronin (a) olevan kiihtyvässä liikkeessä (b) symmetrisellä ympyräradalla.

Kiihtyvyys on nopeuden v̄ muutos ajan suhteen eli nopeuden aikaderivaatta dv̄/dt.
Nopeus on v̄ vektorisuure eli sillä on sekä suuruus (vauhti) että suunta.

Kiihtyvyyttä on sekä nopeuden suuruuden että nopeuden suunnan muutokset.

Jos elektroni radallaan muuttaa suuntaansa niin se säteilee sähkömagneettista säteilyä Larmorin kaavan mukaisesti. Mitä jyrkempi suunnan muutos sitä voimakkaampi säteily ja sitä nopeammin elektroni menettää liike-energiansa.

Astronomian kannalta mielenkiintoista on vapaiden elektronien säteily niiden radan taipuessa kun ne edes kulkevat ohitse positiivisesti varatusta atominytimestä.

https://www.astro.utu.fi/~cflynn/astroII/l3.html

Tuosta kohta 2 Bremsstrahlung from an electron passing a charged particle

Ilmiö aiheuttaa plasman jäähtymistä elektronien ja positiivisten ionien ohituksista aiheutuvan säteilyn vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Aiheuttaako painovoima sinulle nyt liikaa kiihtyvyyttä?

Mikä on todennäköisyys sille, että palstalta löytyy kirjoittaja, joka ymmärtää kvanttimekaniikasta enemmän kuin Schrödingerin kissa.

Esim. vetyatomin perusyhtälössä aaltofunktio riippuu sekä paikasta että ajasta. Kun aaltofunktio esitetään paikasta ja ajasta riippuvien funktioiden tulona, saadaan aaltoyhtälön muotoa oleva ominaisarvoyhtälö paikasta riippuvan osan ratkaisemiseksi.

Elektronilla on sekä hiukkas- että aaltoluonne. Vetyatomin mittakaavassa aaltoluonne korostuu. Kun käytetään aaltoluonteen mukaista kuvausta (Schrödingerin yhtälö), niin mm. vetyatomin olemassaolo selittyy.

Ratkaisuna saatavaa aaltofunktiota kutsutaan todennäköisyysamplitudiksi. Sen neliö antaa todennäköisyyden, että elektroni löytyy tietystä paikasta.

Todennäköisyys on vain numero, ei muuta. Lantinheitossa kruunun todennäköisyys on 0.50. Tulos tiedetään vasta sitten, kun lantti on heitetty. Vasta mittauksen jälkeen tiedetään, oliko tietyssä paikassa elektroni vaiko ei. Aaltofunktion neliöstä voidaan päätellä, mitä on odotettavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ratkaisuna saatavaa aaltofunktiota kutsutaan todennäköisyysamplitudiksi. Sen neliö antaa todennäköisyyden, että elektroni löytyy tietystä paikasta.

Ratkaisuna sadaan myös vetyatomin elektronin sallitut kvantittuneet energiatilat, jotka vastaavat hyvin mittauksia.