Palkattoman työn tekeminen ehtona työmarkkinatuen saannille on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien työjärjestö ILO:n pakkotyön poistamista koskevan sopimuksen kanssa. Suomi on sitoutunut tässä sopimuksessa siihen, ettei se käytä pakkotyötä esimerkiksi työvoiman mobilisoimiseksi taikka työvoiman käyttämiseksi taloudellista kehitystä edistäviin tarkoituksiin.
Palkattoman työn tekeminen ehtona työmarkkinatuen saannille on ristiriidassa työsopimuslain 2 luvun 10 §:n kanssa, jonka mukaan työntekijälle on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkaton työ on myös ristiriidassa työsopimuslain 2 luvun 2 §:n kanssa, jotka edellyttää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että kaikille työntekijöille maksetaan palkkaa."
Palkattoman työn tekeminen ehtona työmarkkinatuen saannille on ristiriidassa työsopimuslain 2 luvun 10 §:n kanssa, jonka mukaan työntekijälle on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkaton työ on myös ristiriidassa työsopimuslain 2 luvun 2 §:n kanssa, jotka edellyttää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että kaikille työntekijöille maksetaan palkkaa."
Vastaukset 18
Vanhimmat
EU-raportti+antaa+karun+kuvan+Suomesta:+Euroopan+toiseksi+syrjivin+maa
Ei kannattaisi etsiä noita ristiriitoja työsopimuslain kanssa. Työsopimuslakia ei nimittäin sovelleta työsuorituksiin, joista säädetään erikseen lailla (1 luku, 2 §). Työmarkkinatuella työskentelystähän on erikseen säädetty, ks. esim. laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta.
ILO:n sopimus taas käsittelee pakkotyötä, josta nyt ei ole kyse, kun työstä saa kieltäytyä. Sehän on aivan vapaa valinta, haluaako nostella työmarkkinatukea valtion tarjoamin ehdoin vai ei.
Mitään palkattoman työn tekemistä ei edellytetä. Työkokeilussa, jota kai tarkoitat palkattomalla (?) työllä edellytetään paikalla käymistä, ei työntekoa. Paikalla käynnistä sai muistaakseni vähän lisää rahaa työttömyyskorvauksen lisäksi.
Kikki teetttäminen joka tapahtuu pakoitteen alla on teetettävää työtä,verhotan se sitten millaisen toimenpiteen aklle ja kun kysymykseen tulee viimeisen toimeen tulon leikkauksen uhka on kyse pakoitteesta ja kubn toimi teetetään pakoitteen alla on kyse orjuuttamisesta tai vähintäänkin henkilön alisteisen aseman häikäilemätömästä hyväksi käytöstä.Edellämainitusta syytä,kaikki toimenpiteet tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja sovinnolliseen sopimus periaateeseen, jossa molemmat osapuolet ovat yhtämieltä toimista ja niihin osallistumisesta.
Pakoiteet ja pakkotoimet eivät kuulu länsimaisiin vapaisiin demokraattisiin yhteiskuntiin.
Pakkotoimia kuuluu vaikka miten paljon länsimaisiin, vapaisiin ja demokraattisiin yhteiskuntiin. Niistä on esimerkiksi pakkokeinolaissa satamäärin pykäliä, katso vaikka.
Vapaaehtoisuus on silti tärkeä lähtökohta. Se on vain valtiollekin vapaaehtoista tarjota ilmaista rahaa enemmän kuin hengissä pysyminen välttämättä vaatii. Jokainen kansalainen saa sitten vapaasti päättää, ottaako rahaa valtion tarjoamilla ehdoilla vai ei.
Syy on palkoissa, ne ovat liian pienet. Toinen syy on liian korkeat verot. Kilpailukyvyn puute johtuu pienistä palkoista, joilla ei voi elää eikä näin saada systeemiä pyörimään. Menkääpä katsomaan netistä: maailman kilpailukykyisin maa on Sveitsi korkeiden palkkojensa kanssa. Ihmisillä on varaa kulttaa ja hyödyntää muitakin yrtyksiä, joiden palveluja on varaa maksaa. Luuletteko, että kahden euron tuntipalkalla saadaan seutu kukoistamaan.?
Kitsaat työnantajat eivät pääse vihreälle oksalle, ei myöskään uusien yritysten perustajat, joilta vaaditaan verot ennakkoon, ennen kuin on tienanut euroakaan.
Mikään maa ei ole menestynyt eikä menesty sillä, että palkat nostetaan suuriksi. Palkkataso on sivutuote siitä, talous menestyy. Esimerkiksi Sveitsissä ei ole todellakaan pakotettu palkkoja isoiksi, sillä vaikkapa minimipalkkaa ei ole maassa lainkaan.
Suuret palkat lähtevät siitä, että kyetään tekemään sellaista työtä, jota ei esimerkiksi osaamisvaatimusten, luonnonvarojen sijainnin tai markkinoiden sijainnin vuoksi voida siirtää sinne, missä edullista työvoimaa olisi runsaasti tarjolla. Siitä syntyvä vauraus sitten alkaa nostaa palkkoja ajan mittaan myös esimerkiksi julkisella sektorilla ja palvelualoilla .
Työttömiä syyllistäessä ja patistellessa unohtuu usein, että ”vapaan markkinatalouden” ideologisiin periaatteisiin kuuluu myös oikeus valita. Aivan kuten kenenkään ei tarvitse myydä huvilaansa tai autoaan alihintaan, ei kenelläkään voi olla moraalista velvollisuutta työskennellä huonoiksi katsomillaan työehdoilla. Jos yksilö ei löydä itselleen sopivaa työtä, hyvinvointivaltiossa hänellä oikeastaan tulee olla oikeus riittävään työttömyysturvaan. Utilitaristisesta näkökulmasta voisi jopa väittää, että jos yksilön työn tuottavuus on kovin heikko, on monesti yksinomaan järkevää, että hän ei uhraa aikaansa työelämässä vaan käyttää aikansa jollakin mielekkäämmällä tavalla. Onhan yleisesti tiedossa, että monesti työstä saatu palkka pienenee työn tympeyden kasvaessa.
Käytännössä työväenluokkaan kuuluvalle sopimusvapaus vapautena olla tekemättä työsopimusta jää kuitenkin pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi. Mahdollisuutta kieltäytyä palkkatöistä ei koeta oikeutena vaan julkeana loukkauksena porvarillisen yhteiskunnan moraalia vastaan. Samalla porvarillisen yhteiskunnan vallitseva ideologia pyrkii esittämään vieraantuneen palkkatyön ainoana legitiiminä työn muotona, vaikka kyseessä on vain työn historiallisesti spesifi muoto. Toisin kuin julkisessa keskustelussa yhä uudelleen esitetään, palkkatyö ei voi olla mielekkään elämän edellytys.
Porvarillinen yhteiskunta ei kuitenkaan ole olemassa ensisijaisesti ihmistä vaan pääoman arvonlisäystä varten. Porvarillisen yhteiskunnan juhlistama valinnanvapaus käy oikeistolle vain silloin kun kysymyksessä on työntekijän tosiasiallinen pakko valita huonotkin työehdot niukan toimeentulon turvaamiseksi. Samalla porvarillisen yhteiskunnan moraali on viime kädessä väline luokkaherruuden ylläpitoon. Tämän vuoksi porvariston luokkavaltaa ei voida voittaa tai edes merkittävästi heikentää yksinomaan moralistisilla argumenteilla. Tilannetta ei myöskään paranna se, että pääoman itselisäyksen ohjaamassa porvarillisessa yhteiskunnassa moralistiset argumentit on tuomittu häviämään mykän taloudellisen pakon sanelemille vaatimuksille.
Vai niin. Nykyään vaan ideologinen työttömyys ei oikein ole huudossa.
Jos olet valinnut työmarkkinatuella tai toimeentulotuella elämisen (mahdollisesti alennetulla), niin se on kai jonkinlaista valinnanvapautta. Kukin taaplaa tyylillään.
Mitä muutakaan siinä voi valita kun noilla tuloilla et saa lainaakaan mistään pillun reikä. Niillä rahoilla ei paikkakuntia vaihdella.
Olisi kai myrkkyä päästää aktiivimalli kellumaan entiseen tyyliin.
Mikään yritys ei palkkaa jos sillä on porukka jo täynnä. Talipäille tiedoksi. Muiden syytteleminen mistään ei auta tässä.
Kaiken kukkuraksi työministeri Jari Lindström itse totesi aktiivimallista:
”Tämä lakiesitys on huono ja johtaa syyttömien rankaisemiseen. Mutta me säädetään tämä laki kuitenkin, koska me halutaan kokeilla, millaisia seurauksia siitä tulee. Kokemusten perusteella voimme sitten tehdä korjausliikkeitä.”
Miksi hallitus ohitti perustuslakivaliokunnan lausunnon?
Miksi oikeuskansleri ei puuttunut asiaan?
Ja miksi presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti lain, jonka tiesi varsin hyvin tulleen hyväksytyksi ilman muun muassa perustuslakivaliokunnan perusteltuja korjauksia?
Mihin on unohdettu työttömien ihmisten ihmisarvo ja yksilön vapaus?
Perustuslakivaliokunta esitti: "Lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Ja niin käsiteltiin.
Oikeuskansleri ei tehnyt huomautusta, koska hän ei perustuslakivaliokunnan tapaan nähnyt perustuslaillista estettä.
Eikä presidentillä ollut syytä puuttua oikeudellisista syistä lakiin, jonka oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta olivat hyväksyneet.
Ei ole edes tarkoitus, että työttömän menevät tuon vaatimuksen mukaisiin töihin, vaan että tukea voidaan leikata. Sehän on laskettu valtion budjetiin lain tuomana säästönä. Joku jopa laski, että jos töissäolo toteutuisi, se tulisi valtiolle kalliimmaksi, kuin nykytilanne.
Niinpä jopa uskon, että lain puolesta äänestäneet tiesivät tarkkaan, mistä äänestivät. He puolsivat tukien leikkaamista. Kun ei leikkausta voitu tehdä, kuin tekosyiden varjolla, keksittiin ”aktiivimalli”.
Tämä muistuttaa edellisen hallituksen kotihoidontuen leikkausta. Siinäkin leikattiin siten, että vaadittiin isien jäämistä kotiin. Tietäen hyvin, etteivät jää, jos kerran oli työpaikka ja etenkään, ellei vaimolla ei ollut edes tietoa työpaikasta ja oli siksi kotona hoitamassa tuella lapsiaan. Kyllä kaikki vippaskonstit on valtion johdolla hallussaan. joskus tuntuu, että se on ainoa työ, mitä ministereillä onkaan. Keksiä kiertoilmaisuja virkamiesten aivopieruille, jotka eivät niiden oikeilla nimillä tulisi kuuloonkaan.
No 8 miljoonaa aktiivimallin on laskettu säästävän. Sen verran siinä on hyvää siltä puolelta katsottuna.
Säästävän, ootko koskaan ajatellu kuka noiden herrojen palkatkin maksaa pillupää. Vai otitko sinäkin pikavippejä hölmöyksissäsi. Mikä perkele niissäkin on että niihin pitää mennä.
Kyllä ilmainen raha useimpia kiinnostaa. Naurettava pelle on sellainen köyhä, joka ei pikavipeistä ole ottanut kaikkea iloa irti.