Hulluksi tulossa, eli vaihdevuodetko kyseessä?!

Hei, minulla alkoi ihan samalla tavalla. Olen 48 vuotta ja unihäiriöt ja ahdistuneisuus alkoivat vuosi sitten. Muitakin vaihdevuosi oireita vaikkei vielä kuumia aaltoja. Ahdistus ja epätoivo pahimmat, tätäkö tämä tulee olemaan. Kuukautiset vielä tulevat mutta kierto aluksi lyheni, nyt vähän pitempi. Siirtymävaihe alkaa kuulemma usein juuri unettomuudella. Yötä vasten otan nyt melatoniinia, magnesiumia ja valeriaana tippoja. Tässä vaiheessa nainen ei kaipaa mitään muuta niin paljon kuin vertaistukea ja rohkaisua että kyllä tämä joskus ohi menee ja enkä sekoa. Voimia sinulle!

Ja vielä lisäksi. Olen myös hoikka ja urheileva. Ilmeisesti hormonimuutoksille hyvin herkkä ja ehkä painoa saisi olla enemmänkin. Kokeilin hormoneja mutta sivuoireet vain pahensivat oloani.
Eli kyllä sinulla selvät vaihdevuosioireet on. Unilääkkeistä kannattaa pysyä erossa, mutta ymmärrän hyvin että jossakin vaiheessa ne voivat olla välttämättömiä, mutta jatkuvassa käytössä ne aiheuttavat riippuvuutta.
Ehkä sinulle sopisi hormonihoito?

Itse aloitin hormonihoidon puoli vuotta kärsittyäni, jonka jälkeen oireet loppuivat. Hikoilu oli pahinta ja juuri sen vuoksi yöheräilyt kerran tunnissa.

Vaimoni siirtyi hormonihoitoon, jolloin kuvaamasi tyypilliset ja kamalat oireet hävisivät. Pakota lääkäri määräämään sinulle hormonihoito. Jos ei määrää, vaihda lääkäriä. :)

Täällä yksi tänä vuonna 48 täyttävä vastaavalla tavalla oireileva.
Minulla on hormoonikierukka ja lisäksi käytän estrogeeniä. Nyt kuitenkin estrogeenin annos hakusessa ja ahdistus/paniikki sekä huonompi yöuni vaivaavat.
Mikä hoito sinulla minulla.näin on?

Siirtymävaiheessa estrogeenia on yleensä enemmän suhteessa keltarauhashormooniin. Keltarauhashormonia jotkut pitävät nimenomaan rauhoittavana ja unta parantavana. Hormonikierrukan keltarauhashormoni on kuitenkin synteettistä eikä kaikkien keho sitä ”hyväksy”. Minulle se teki rytmihäiriöitä ja estrogeeni taas lisäsi levottomuutta. Voi kun olisikin ihmepilleri.
Onko teillä vielä kiertoa eli kuukautiset? Usein kuulemma henkiset oireet pahimmillaan ennen kuukautisten loppumista.

Sitähän se, sitähä sen. Olen myös 48 ja minulla alkoi unettomuus vajaa pari vuotta sitten. Sitä ennen en ehtinyt painaa päätä tyynyyn kun jo olin unessa ja kevyesti vetelin 10 tuntia yössä. Empähän vetele enää. 4 tuntia kroppani mielestä riittää. Sekin repaleista, heräilyä ja koiran unta. Kauhea aivosumu koko ajan ja ahdistus eätoivoisine oloineen kaupan päälle. Minulla ollut Mirena kohta neljä vuotta ja niukkaa vuotoa tulee noin kerran kuussa.

Aikaisempien gyne- kokemusteni mukaan on aivan turha lähteä kyselemään onko minulla vaihdevuodet alkaneet, saisiko niihin kenties helpotusta tai jotain, koska lääkäreitä ei kiinnosta. Selitykset ovat: a) olet liian nuori, ei sinulla voi olla vaihdevuosia b) vaihdevuodet ovat luonnollinen asia, ei niitä nyt noin pidä demonisoida, unettomuutta/ahdistusta/hikoilua kuuluu kaikkiin ikäluokkiin c) jos onkin vaihdevuodet niin kyllä ne siitä helpottaa ihan ajan myötä. Ja hupsista kun olet 80 v. niin huomaat että ne eivät enää vaivaakaan d) kaikki hormoni ym. hoidot ovat saatanasta. Luomuna vaan läpi vaikka hammasta purren. Syöpä tulee ja vie muuten.

Moikka taas!
Sinulle rättiväsynytnainen, mene ihmeessä gynekologille ja kysy hoitoa. Sinulla on jo keltarauhashormoonia erittävä kierukka etkä ole siitä sivuvaikutuksia saanut. Siihen lisäksi vaan estrogeeni laastarina, geelinä tai pillerinä.
Minulla on myös kierukka, Kyleena merkkinen matalahormooninen, ja sen lisäksi estrogeeniä laastarina ja geelinä.
Kierukka on ollut 8kk ja hakeevielä paikkaansa samoin estrogeenin annos.
Kuten joku tuolla aiemmin mainitsikin, on vertaistuki tässä naisen iässä äärimmäisen tärkeää. Kukaan muu kuin toinen saman kokeva nainen ei voi ymmärtää.
Oireista sen verran että psyykkiset oireet ovat hyvin yleisiä ja niitä kuumia aaltoja ei edes kaikille tule. Minulla joskus kuumottaa, mutta suoranaisia hikiaaltoja ei ole juurikaan. Sen sijaan ahdistus/paniikki aaltoja tulee jos estrogeeni menee jostain syystä liian matalaksi.
Onko muilla pahoinvointia? Minulla on etenkin näin aamuisin, luulen että sellaista raskauspahoinvoinnin tyyppistä vaikkei raskauden aikana minulla sitä ollutkaan.

Tsemppiä kaikille kanssasiskoille <3

Hei . Minä sain tosi hyvän helpotuksen juuri siihen olotilaan, kun luulin, että olen tulossa hulluksi ja pää hajoaa. Wild Nutrition : BOTANICAL MENOPAUSE COMPLEX.

Vertaistuki on tosi tärkeää, vielä joku tabu kun niin vähän puhutaan varsinkin psyykkisistä oireista mitä vaihdevuosiin kuuluu. Meillä puhutaan myös hyvin vähän premenopaussi vaiheesta. Esim Facebookissa hyviä englanninkielisiä ryhmiä ja vertaistukea. Itselläni ei ystäväpiirissä ketään jolla näin hankalat oireet.
Itse ajattelin mennä luomuna mutta nyt ottaisin mitä vaan jos vain kävisi.

Ja vielä. Kyllä on pahoinvointia, kuin raskaana ollessa. Kaikkein kurjinta on että liikunta laukaisee minulle usein pahoinvoinnin. Liikunta josta aina ennen on saanut hyvän olon!

On olemassa naisille suunnattuja lääkärikeskuksia. Niissä on ainakin korvaushoitomyönteisiä lääkäreitä. Itse olen käynyt vain luennolla, mutta se oli myönteinen kokemus. Ostakaa biletti Helsinkiin, jos teidän paikkakunnalla ei osata hoitaa naisia asiallisesti.

Ihmettelen lääkärien näkemyksiä. Minun lääkäri on sitä mieltä, että rappeutumismuutokset ja ikääntyminen alkava näkyä vasta yli 50-vuotiaana. Kuitenkin esim. joissain urheiluartikkeleissa on sanottu, että monet asiat alkavat heikentyä jo esim. 35-vuotiaana. Yksilölliset (geneettiset ja hankitut) ominaisuudet vaihtelevat. Sanotaanhan kauneusjutuissakin, että iho alkaa vanheta 25-vuotiaana. Eli miksei vaihdevuosioireita voisi olla lähes 50-vuotiaana?

Vaihdevuodet ovat KESKIMÄÄRIN 50-vuotiaina. Eli joku saa ne alle 40-vuotiaana, joku toinen tulee raskaaksi lähes 60-vuotiaana. Yksilölliset erot ovat suuria. Itse olen herkkä, ja huomasin hormonien vähenemisoireet jo 10 vuotta sitten, olen nyt 43-vuotias, ja hämmästyksekseni vuodot ovat yhä melko säännölliset (moni suvussa on saanut vaihdevuodet tässä iässä).

Kun ihminen vanhenee, niin moni asia vaikuttaa samanaikaisesti. On geenit, sen lisäksi jo kohdussa olleessa on olosuhteet voineet aktivoida geenejä tietyllä tavalla (esim. niukasti syövän äidin lapsi ei kestä yltäkylläisyyttä, vaan sairastuu helposti esim. diabetekseen). Elämän aikana on ollut erilaisia ruumiillisia ja henkisiä tapahtumia. Ehkä voimat alkavat vähetä tai on jokin alkava sairaus tai geneettinen ominaisuus, joka on iän ohelle vaikeuttamassa oloa. Yllättäen esim. raudanpuutos on alidiagnosoitu ja se voidaan virheellisesti diagnosoida jopa kilpirauhasongelmiksi. Ruumillisia oireita diagnosoidaan psyykkisiksi oireistoiksi. Ja kaiken tämän päälle monella voi olla haasteita työssä, parisuhteessa ja ehkä murrosikäisissä lapsissa.

Itse sain vasta nyt diagnoosin yliliikkuvista nivelistä. Onnekseni pääsin ensimmäisenä fysiatrin tutkittavaksi. Kun sidekudoksen rakenne on poikkeava, niin varmasti vaihdevuosissakin saa helpommin niveloireita (ja tähän liittyy myös kohdunlaskeumat ym). Raudanpuutteesta ennätin kärsiä monta vuotta, oireet olivat ihan selvää paniikkia. Joka parani raudalla. Raudanpuutekin voi muuten herättää yöllä hapenpuutteen vuoksi. Hemoglobiini ei kerro totuutta, pitää mitata varastorauta eli ferritiini.

VAATIKAA TUTKIMUKSIA, EI VÄHÄTTELYÄ!