Professorit, jotka tutkivat jo seitsemättä vuotta hyttysen takajalan kolmannen nivelen vaikutuksia, ovat mielestäni lakkautusuhan alla. Samoin kaikki muukin yliopistojen henkilökunta, joka ehtii työaikana lukea kaikki päivän lehdet ja lisäksi iltapäivälehdet.
Ei se määrä vaan laatu. Rakennukset ei opeta ketään. Sisältö opettaa ja vie Suomea eteenpäin. Jokaisen yliopiston pitää osoittaa kansainvälisen tason tarve ja oikeutus olla olemassa. Siihen on panostettava lisää resursseja. Piirikunnallisen tason yliopistot voi sulkea ja keskittää resurssit kunnolliseen. Pärmäkosken tyylinen toiminta, huippuja tuetaan.
Ei se määrä vaan laatu. Rakennukset ei opeta ketään. Sisältö opettaa ja vie Suomea eteenpäin. Jokaisen yliopiston pitää osoittaa kansainvälisen tason tarve ja oikeutus olla olemassa. Siihen on panostettava lisää resursseja. Piirikunnallisen tason yliopistot voi sulkea ja keskittää resurssit kunnolliseen. Pärmäkosken tyylinen toiminta, huippuja tuetaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Opetusministeriön budjetit 2010-luvulta näyttävät seuraavaa:
2010 6,2 mrd 2011 6,7 mrd 2012 6,6 mrd 2013 6,6 mrd 2014 6,6 mrd 2015 6,7 mrd 2016 6,8 mrd 2017 6,8 mrd 2018 6,6 mrd euroa.
Demareiden Jukka Gustafsson tuli opetusministeriksi 2011. Määrärahat eivät ole laskeneet demariajoilta.
Ilmeisesti nuo opetusministeriön rahat ovat menneet opetusministeriön oman byrokratian ja erilaisten toimikuntien pyörittämiseen ja virkamiesten ulkomaanmatkoihin, ainakaan yliopistoille lisärahat eivät ole tulleet.
Huomaan, ettet tiedä tutkimusmaailmasta kovin paljoa. Esim. Molekyylibiologian tai genetiikkan tutkimusta ei kovin helpolla vauhditeta, varsinkin jos tarvetta on eläinkokeille. Työ sisältää paljon pikkutarkkoja työvaiheita ja odottelua. Siinä ehtii hyvin ne päivän lehdetkin tuloksia odotellessa lukaista. Lisäksi tietysti taustatutkimusta ei suunnuttelua voisi tehdä loputtomiin. Ala pyörii suurelta osin ulkopuolisilla rahoituksilla ja kilpailu on erittäin kovaa. Mielestäni on suorastaan ihme, että Suomi pystyy millään tavalla tutkimuksessa kilpailemaan muiden valtioiden kanssa kun rahatilanne tutkimusalalla on mikä se nyt tällä hetkellä on. Tosin eiköhän se taso tästä hiljalleen ala laskea kun alan huiput alkavat muuttaa paremmille tutkimusmaille johonkin, missä heidän panostaan arvostetaan.
Kun osaajat yliopistosta hupenevat, niin hupenevat yliopistosta myös osaavat hakijat, kun sana yliopiston tasosta leviää. Näin lopulta päädytään surkeaakin surkeampaan yliopistoon, jonka tutkintopaperit kelpaavat vain saunanpesän sytykkeiksi.
Tutkitaan sitä Akatemian varoin tulikärpäsen vai oliko se kiiltomadon seksuaalista käyttäytymistäkin.
Ja kiitos siitä heille. Kiiltomato voi lajina kuolla ihmisen tuottaman valosaasteen vuoksi, joten ihmisen tuleekin tutkia sen lisääntymistä.