Juokse, juokse,
äläkä koskaan palaa.
Mutta älä juokse liian kauas.
Hän ei kuullut meitä,
hän juoksi, juoksi.
Pian hän oli vain varjo,
joka pakeni valoa ja onnea.
Mieli on jo kaukana.
Älä mene, odota.
Ajatukset uppoaa yhä
syvemmälle kantajaansa.
Hänen kalpeat ja sairaat kasvonsa
ovat vain muisto eilisestä.
Pienet ja valkoiset varpaansa
ovat likaiset ja kuolleet.
Hänestä on tullut
rikkinäinen ja käytetty tavara.
Hänen silmänsä tuijottavat tyhjyyteen,
suu sairaalloisessa hymyssä.
Missä olet, missä.
Hän ei kuule,
hän vain on.
Tule takaisin.
Mitä me teimmekään,
annoimme hänet pimeydelle.
Ehkä tämä on parasta panna päätökseen.
Älä pelkää.
äläkä koskaan palaa.
Mutta älä juokse liian kauas.
Hän ei kuullut meitä,
hän juoksi, juoksi.
Pian hän oli vain varjo,
joka pakeni valoa ja onnea.
Mieli on jo kaukana.
Älä mene, odota.
Ajatukset uppoaa yhä
syvemmälle kantajaansa.
Hänen kalpeat ja sairaat kasvonsa
ovat vain muisto eilisestä.
Pienet ja valkoiset varpaansa
ovat likaiset ja kuolleet.
Hänestä on tullut
rikkinäinen ja käytetty tavara.
Hänen silmänsä tuijottavat tyhjyyteen,
suu sairaalloisessa hymyssä.
Missä olet, missä.
Hän ei kuule,
hän vain on.
Tule takaisin.
Mitä me teimmekään,
annoimme hänet pimeydelle.
Ehkä tämä on parasta panna päätökseen.
Älä pelkää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toista
ei voi pelastaa
Vaan rinnalla kulkea voi
jos antaa anteeksi
unohtaa pahat teot
joita kaikki kai tekevät
Matka pimeästä metsästä
omalle rakkaalle polulle
on niin pitkä
Joskus mahdoton
Joskus
Ei
*katatoniakin on vain pakokeino*