Pudasjärvellä on toteutettu todella iso Kontion tekemänä toteutettu ja paikkakunnan hirsistä rakennettu suur-koulu. Kuhmossa myös massiivinen puukoulu jota käydään katsomassa ympäri maaiilmaa. Linkkiä Kuhmon kouluun en voi laittaa koska tämän palstan moderaattori ei sitä hyväksy. Se olisi Honkaa vastaan tehty agitio.
Ongelma on siinä, koska Honka ei voi toteuttaa isoa hirsistä tehtyä rakennusta. Kunta päätti tehdä Laaksolan pellolle yhden ison kokonaisuuden joka ei sovi Hongan soveltamiin normeihin. Siksi osa päättäjistä haluaa nyt jälkeenpäin hajauttaa prosessin jossa päiväkoti tulisi Tippamäelle jne. Varmaan joku Hongan ja hirsialan expertti osaa selvittää miksi Hohka liputtaa hajautetun puolesta vielä päätöksen jälkeenkin.
Ongelma on siinä, koska Honka ei voi toteuttaa isoa hirsistä tehtyä rakennusta. Kunta päätti tehdä Laaksolan pellolle yhden ison kokonaisuuden joka ei sovi Hongan soveltamiin normeihin. Siksi osa päättäjistä haluaa nyt jälkeenpäin hajauttaa prosessin jossa päiväkoti tulisi Tippamäelle jne. Varmaan joku Hongan ja hirsialan expertti osaa selvittää miksi Hohka liputtaa hajautetun puolesta vielä päätöksen jälkeenkin.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Laitan alas linkeillä esittelyn puukouluista. Jos ne poistetaan niin jälkiä jää "poistettu sääntöjen vastaisina". Yritetää kuitenkin.
Tässä iso puukoulu Kuhmossa jota kelpaa esitellä ja olla siitä paikkakunnalla ylpeä.
https://yle.fi/uutiset/3-10096922?origin=rss
Pudasjärven hirsinen koulukamppus.
Tämä on toteutettu Kontion tekona. Pudasjärven koulukampus on maailman suurin hirsinen koulurakennus, pinta-alaltaan 9 737 m2 ja tilavuudeltaan 46 572 m3. Se on esimerkki ekologisen ja energiatehokkaan puurakentamisen huippuosaamisesta.
Kokonainen kampus hirrestä
“Hirsi on meille taloteknisestä näkökulmasta tuttu materiaali. Yhteistyökumppanimme Green Building Partners ohjasi kohteen suunnittelussa LEED-ympäristöluokituksen mukaiseksi”, kertoo sähkön toimialapäällikkö Sauli Komulainen Are Oy:stä.
Hirsikampuksen sisätyöt aloitettiin maaliskuussa 2015. Yhtenä haasteena oli kaapeleiden ja johtojen piilottaminen hirren sisään.
“Vaakahirren sisälle porattiin pystysuuntainen reikä hirsitehtaalla. Reiät ovat pystysuuntaiset nimenomaan hirren elämisen takia. Hankalissa paikoissa voidaan käyttää yksittäisiä pistorasioita ja alumiinikouruja”, Komulainen selvittää.
Kampukselle on asennettu Nylund Talotekniikan toimittama INFRALAN luokka EA Cat6A yleiskaapelointijärjestelmä. Lemminkäinen rakentaa hirsikampuksen elinkaarimallilla ja vastaa rakennusten huoltamisesta vuoteen 2041 saakka. Jätän linkin varulta pois. Googlaa Pudasjärven hirsinen koulukamppus.
Tässä linkki edelliseen.
http://www.rakennusfakta.fi/pudasjarven-hirsinen-koulu-kuusamontie/project.html
Miksi ei voi tehdä isoa rakennusta hirrestä?
Niitä on tehty paljon isompiakin.
Höpö-höpö-juttuja
Miksi sitten "kirveen kanssa" halutaan hajautettua jo kuopattua mallia nostaa vielä esille?
Kukaan ei ole vielä huomannut Hongan pyrkivän rakentamaan hirsistään iso kamppusta Laaksolan alueelle.
Mutta voidaanhan kuitenkin tehdä Laaksolan kampukselle hirsinen porstua eteiseksi. Sillä pärjätään.
Tehtävä CLT-elementeistä, jos eivät hirrestä osaa tehdä.
Alajärveltä löytyy osaamista.
http://www.hoisko.fi/fi/clt-rakentamisen-kumppani/
Kilpailutettava on tehdään vaikka pahvista. Honka on jokatapauksessa kaikkein kallein siitäkin huolimatta että on lähellä.
Jos kunnan oma suorahankinnan (tapaus Multia) raja ois vaikka 10 000€ ni sillä vois rakentaa 5m2 tönön ja jos Hilma-raja on 150 000€ sais sillä rakennettuu 75m2 tönön kahentonnin neliöhinnalla.
Miljoonalla sais tehtyä 500m2 rakennuksen ja se alkais jo olemaan paikallisten yritysten kipurajan tienoilla . . .
Mainittakoon, että Pudasjärven hirsinen koulukampus maksoi 4000 euroa/ neliö. Karstulassa kunta on arvioinut hinnaksi vain reilut 2000 euroa / neliö.
Ompa hirmuinen neliöhinta,kyllä alle 2000e/ neliö pitää saada.
Kyllä hirsi on poissa kuvioista.
Ei hirsistä koulua voi tehdä se työllistäis Karstusia liikaa . Mielummin vaikka ulkomailta uusi homekoulu elementeistä vaikka maksaisi paljon. Näin viisaita päätöksiä tehdään Karstulassa.
Kyllä hirsirakennus on aivan liian kallis jos neliöhinnat on noin 4000 e neliö.
Jospa Honka tai joku nuu toimittaja pystyy myymään 2000e neliö niin asiahan on ok.
Pudasjärven koulu on iso ja tiedetään mitä se maksaa. Siksihän Karstulan koulua on koko ajan pienennetty 8900 neliöstä alaspäin Hongan raameihin sopivaksi. Viimeinen keino on hajoittaa koulu ja päiväkoti. Halutaan hongan koulu hinnasta piittaamatta.
Mainittakoon, että Pudasjärven koulun lattia on homeessa
Ei ole homeessa, vaan kyseessä on lattiapinnoitteesta erittyvä aine, joka asia ei taas liity itse hirsirakenteeseen mitenkään.
Toisekseen taitaa olla kyse eri rakennuksestakin, joku toimisto / hotellirakennus.
Eli Suomessa on jostain syystä jo 80-luvulta asti käytetty lattiapinnotteita ja muovimattoja, jotka ajan kanssa muuttuvat lievästi myrkyllisiksi. Ei siis kaikki, vaan osa.
Asiaa on paljon tutkittu ja näitä on myös paljon korjattu.
Matoissa tai liimoissa olevien aineiden on uskottu reagoivan alla olevan betonin kanssa.
Jos lattian ontelolaatta on märkä tai ontelon sisällä on jopa vettä, niin kyllä silloin jopa laatta tai pinnoite materiaalista riippumatta homehtuu. Silloin laatan ei ole annettu kuivua tarpeeksi kauan tai on ollut väärä rakennustapa tai elementtejä on säilytetty sateessa. Sääsuoja on unohdettu. Turha kiire tänä päivänä on suurin syy, ei varata aikaa betonin kuivumiseen. Tykkänään toinen asia on muovimaton liima tai jopa materiaali, joka muuttuu ajan saatossa myrkylliseksi. Kosteus avittaa tätäkin. Mielenkiintoista on tämä, että hirsirakenne poistaa kosteusvauriot. Ei se niitä poista, koska ruurimmat virheet tehdään alapohjissaja yläpohjissa. Hirsirakenteissa on myös nurkkaliitokset riskirakenteita useampikerroksisissa rakennuksissa, kun räystäiden suojausvaikutus heikkenee. Kyllä tästä pudasjärven koulurakennuksesta on paljon artikkeleita alan lehdissä. Koulu on varsin uusi ja muistaanseni Kontio firman tekemä.
Niimpä niin,kannattaanaksaa 4000e neliö.
Nythän näyttää siltä, että Alajärveläisten CLT - elementit ovat alkaneet kilpailemaan puurakenteisista kouluista. Mitä isompi rakennus, sen heikompi on hirsirakenteen kilpailukyky CLT-elementteihin verrattuna. Varsinkin avarat korkeat tilat maksaa hirsirakenteisina. Nurkkia pitää vahvistaa. Onkohan näin, että yritetään suunnittelulla ja rakennuksen koolla löytää kilpailukykyinen malli hirsirakenteelle. Vaikea yhtälö, väliseinätkin maksaa hirrestä enempi kuin CLT- elementeistä, jotka alkaa olla betonin hinnoissa. Hintaero voi olla rajukin. Alkaa homma hiukan haiskahtamaan. Neliöero saattaa olla jopa 1000 euron luokkaa.
Ei muuta kuin CLT:stä tarjous sisään, jos on kilpailukykyinen se on silloin valittava. Kyseessä on julkinen hanke, joka on kilpailutettava hyväksyttävällä tavalla.
Olisihan se hieno referenssikohde Karstulassa, sitä voisi esitelläi han malliratkaisuna muillekin kunnille. Veronmaksajatkin olisivat tyytyväisiä.
Honkahan voi tehdä luutarjouksen koska on vuosien saatossa saanut yhteiskunnalta mittavat tuet ja avustukste eri muodoissa.
Kannattaa pitää huoli siitä, että kaikki potentiaaliset valmistajat pääsevät tekemään kunnon tarjouksen.
Siihen pitää kuulua myös CLT-rakenteiden valmistajia.
Aidossa kilpailussa saadaan parhaimmillaan kovat säästöt veronmaksajille.
Kyllä Honka pärjää kisassa, jos tosissaan haluaa.
Nythän on otettu uudelleen esille hajautettu malli, päiväkoti tippamäelle ja koulu lakselaan. Tätähän honka ja honkaa lähellä olevat valtuutetut liputtavat, koska ovat jo honanneet, ettei honka pysty tekemään hirsistä kokonaisuutta edes lähellekään järkevään hintaan. Hintaero on niin suuri, ettei edes junailu auttaisi. Varmistetaan hajautetulla systeemillä se, että saadaan edes hirsinen päiväkoti. Tällä hajautetulla mallilla tosin aiheutetaan miljoonien lisäkustannukset ajan saatossa kunnalle. Nyt kannattaa seurata päätöksiä tarkkaan ja valittaa päätöksistä.
Juuri näin,ylihintaa Karstulan ei ole varaa maksaa kun miljoonia on hukattu ties minne järjettömään,( jospa sekin asia vielä selviää)kylmä peli,nyt on ostajan markkinat ja edullisin voittakoot.
Kyllä pisti Sepon tytär Viispiikkisen pahan. Antaa kyllä tulla perusteltua tekstiä "Karstulan kouluhanke puhuttaa" mielipide kirjoituksellaan. Paikkakunnan aluearkkitehti ei kuvia näköjään halua kumarrella. Noin sitä pitää kun sen osaa. Hyvä ja selventävä kirjoitus miksi koulusuunnittelu yskii.
Hirsrakennus on kylymä. Ylläksellä kaverin peräpukamat jääty nukkuessa seinään kiinni. Piti lämmittääkoko seinä ulukoapäin, jotta saivat miehen irti seinästä.
Koulua ei halutakaan tehdä. Halutaan vaan että väistötiloja vuokrataan sieltä sun täältä ja joku repii hyvät rahat. Istutaan kokouspalkkioiden toivossa kokouksissa, joissa päätetään yhtä ja seuraavassa kokouksessa perutaan. Tällä sortilla sitä omaa kuntaa työllistetään eniten. Kun vielä muistaisivat valittaa joka päätetystä asiasta niin väistötilojen tarve pitkittyy.
Oman kunnan yritykset tuskin pystyy kilpailemaan tulevan hankkeen kanssa vaikka pilkottaisiin kuinka murusiin. Paikalliset putki- ja sähköfirmat on niin työllistettyjä, että monta vuotta ja monta pyyntöä saa tehdä ennen kun tulevat paikalle.
Eniten kuntaan saadaan veromarkkoja kun rakennetaan nopeasti hyvä koulu. Paluumuuttajiakin voisi saada kun olisi edes kunnon terveet koulutilat.
Kirjoitat asiaa!
Mitä ne kysymykseen tulevat paikalliset yritykset muuten olisivat (nimiä)?
Putki- ja sähköfirmoja ei tosiaan saa edes hanan vaihtoon muutamaan vuoteen, nimimerkki "kokemusta on".
Honka on mainostanut iät ja ajat olevansa "maailman suurin hirsitalotehdas". Nyt on näytön paikka osallistumalla reilusti yhden rakennuksen mallin tarjouskilpailuun. Vai onko sittenkin todellisuudessa kysymyksessä "nyrkkipaja" (pienyrityksiä väheksymättä)?
Sotehan vie puolet kunnan työvoimasta muualle. Himmelistä löytyy tilaa koululle ja päiväkodille.
Himmelissä on tilaa koko kunnan kersoille.
Miksi Honka ei tarjoa yhtenäiskoulua kokonaisurakkana Laaksolan pellolle rakennettuna?
Sitä sopii ihmetellä, koska Honkaa kiinnostaa vain erilliset kalliimmiksi tulevat hajallaan olevat pilkotut projektit.
Varmaan löytyisi kumppani esim. SRV hirsistä koulukompleksia rakentamaan. Honka on maailman suurin tekijä alallaan. Toteutti Ukrainaan sen entiselle duktaattori Janukovitshille muhkean kompleksin. Miksi me emme saa Hongan valmistamaa hirsikoulua?
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000720196.html