Onko B&G uusi standardi

Kun nyt ollaa purjevenepalstalla tarkka tuulimittaus, kunnollinen kalibrointi jne. ovat paljon oleellisempia asioita kuin tutka, joka on kuitenkin harvinaisuus purjeveneissä eikä sen edes ole tarpeen olla yhteydessä mittaristoon kompassia ja GPS:ää lukuunottamatta.

Uutta kai on se, että B&G on viime vuosina tuonnut markkinoille kohtuuhintaisia tuotteita ja myös plottereita monitoiminnallisuudella, luultavasti Simradin ansiosta. Raymarine ei ole koskaan ollut vaihtoehto niille, jotka kaipaavat kunnollista dataa tuulikulmista, tosituulesta, puhumattakaan targeteista. B&G on aina ollut se paras vaihtoehto, jos hinta ei ole esteenä. Hiukan köyhemmille oli sitten NKE ja Nexus. Garmin enemmän tai vähemmän tuhosi Nexuksen ja NKE ei koskaan ole ollut merkittävä tekijä Ranskan ulkopuolella. Tacktick oli ehkä Raymarinen ja NKE/Nexuksen välimaastossa ja Raymarinehan osti sen.

Nythän B&G:n halvin peruspaketti on jo halvempi kuin Raymarinen yleensä purjeveneissä käytetty i60. 10 vuotta sitten halvin B&G oli varmasti tuplasti kalliimpi eli ei ollut vaihtoehto kohtuuhintaista etsivälle.

Joakim1 kirjoitti:

Kun nyt ollaa purjevenepalstalla tarkka tuulimittaus, kunnollinen kalibrointi jne. ovat paljon oleellisempia asioita kuin tutka, joka on kuitenkin harvinaisuus purjeveneissä eikä sen edes ole tarpeen olla yhteydessä mittaristoon kompassia ja GPS:ää lukuunottamatta.

Uutta kai on se, että B&G on viime vuosina tuonnut markkinoille kohtuuhintaisia tuotteita ja myös plottereita monitoiminnallisuudella, luultavasti Simradin ansiosta. Raymarine ei ole koskaan ollut vaihtoehto niille, jotka kaipaavat kunnollista dataa tuulikulmista, tosituulesta, puhumattakaan targeteista. B&G on aina ollut se paras vaihtoehto, jos hinta ei ole esteenä. Hiukan köyhemmille oli sitten NKE ja Nexus. Garmin enemmän tai vähemmän tuhosi Nexuksen ja NKE ei koskaan ole ollut merkittävä tekijä Ranskan ulkopuolella. Tacktick oli ehkä Raymarinen ja NKE/Nexuksen välimaastossa ja Raymarinehan osti sen.

Nythän B&G:n halvin peruspaketti on jo halvempi kuin Raymarinen yleensä purjeveneissä käytetty i60. 10 vuotta sitten halvin B&G oli varmasti tuplasti kalliimpi eli ei ollut vaihtoehto kohtuuhintaista etsivälle.

Lue lisää

Miten Garmin on tuhonnut Nexuksen? Olen kylä siellä sun täällä kuullut siitä valitettavan, mutta en ole itse tarkemmin tutustunut asiaan.

"Sittemmin kun Furuno ja B&G ryhtyivät syvällisempään yhteistyöhön ja portfolio saatiin . "

Eikös B&G ole Simradin (Lowrancen) merkki. Furuno lienee edelleen kilpailija (tavallaan).

wertyui123456 kirjoitti:

Miten Garmin on tuhonnut Nexuksen? Olen kylä siellä sun täällä kuullut siitä valitettavan, mutta en ole itse tarkemmin tutustunut asiaan.

Nexuksen NX-sarjan toiminnallisuus on kutakuinkin säilytetty, mutta vaativampaan käyttöön tarkoitetut NX2 ja NXR on hylätty. NX-sarjahan tuli NX2:n jälkeen ja oli riisuttu versio siitä. Kaikkea ei voinut siinä näyttää ja kalibrointimahdollisuudet olivat paljon rajatummat.

Esimerkkeinä NX2:ssa pystyi kalibroimaan nopeusanturille sekä offsetin että kertoimen, mitattua tuulennopeutta pystyi korjaamaan myötätuulikorjauksella (purjeiden aiheuttama tuulen kiihtyminen), kryssillä mitattua tuulen suuntaa pystyi korjaamaan upwash-korjauksella, mittaristoon pystyi kytkemään tietokoneen, jonka kautta mittaristoon pystyi syöttämään targetit sekä tallentamaan kaiken mittaridatan jne. NX2:ssa oli myös harvinaisempia ominaisuuksia, kuten mahdollisuus korjata tuulimittaus maston pyörimisen funktiona (lähinnä monirunkoisten siipimastot).

Kaikki tämä on karsittu pois Garmineista. Ne eivät siis enää edes pyri C/R- ja R-markkinoille, vaan bulkkituotteeksi.

Joakim1 kirjoitti:

Nexuksen NX-sarjan toiminnallisuus on kutakuinkin säilytetty, mutta vaativampaan käyttöön tarkoitetut NX2 ja NXR on hylätty. NX-sarjahan tuli NX2:n jälkeen ja oli riisuttu versio siitä. Kaikkea ei voinut siinä näyttää ja kalibrointimahdollisuudet olivat paljon rajatummat.

Esimerkkeinä NX2:ssa pystyi kalibroimaan nopeusanturille sekä offsetin että kertoimen, mitattua tuulennopeutta pystyi korjaamaan myötätuulikorjauksella (purjeiden aiheuttama tuulen kiihtyminen), kryssillä mitattua tuulen suuntaa pystyi korjaamaan upwash-korjauksella, mittaristoon pystyi kytkemään tietokoneen, jonka kautta mittaristoon pystyi syöttämään targetit sekä tallentamaan kaiken mittaridatan jne. NX2:ssa oli myös harvinaisempia ominaisuuksia, kuten mahdollisuus korjata tuulimittaus maston pyörimisen funktiona (lähinnä monirunkoisten siipimastot).

Kaikki tämä on karsittu pois Garmineista. Ne eivät siis enää edes pyri C/R- ja R-markkinoille, vaan bulkkituotteeksi.

Lue lisää

Puhumattakaan siitä, että kohtalaisen laajasta tuotevalikoimasta ei jäljelle ole jäänyt paljoa muuta kuin tuulianturit. Mitään Nexus-väylään (=RS-485) liitettäviä komponentteja ei enää ole tuotannossa.

tämäkin.vielä kirjoitti:

Puhumattakaan siitä, että kohtalaisen laajasta tuotevalikoimasta ei jäljelle ole jäänyt paljoa muuta kuin tuulianturit. Mitään Nexus-väylään (=RS-485) liitettäviä komponentteja ei enää ole tuotannossa.

Lue lisää

Tuo nykyinen tuotepaketti on aika sekava. Langallinen tuulianturi vaatii aina GND 10 -muuntimen, joka yhdistää NMEA 2000 ja Nexus-väylät. Langaton tuulianturi toimii jo sentään suoraan näyttöjen kanssa. Vanha NX Wind -näyttö on siis muutettu GNX:ksi, joka sisältää myös langattoman yhteyden ja NMEA 2000 väylän, mutta ei enää Nexus-väylää.

tämäkin.vielä kirjoitti:

Puhumattakaan siitä, että kohtalaisen laajasta tuotevalikoimasta ei jäljelle ole jäänyt paljoa muuta kuin tuulianturit. Mitään Nexus-väylään (=RS-485) liitettäviä komponentteja ei enää ole tuotannossa.

Lue lisää

Tuo pätee lähes kaikkiin valmistajiin eli vanhaan omaan väylään ei enää saa komponentteja, vaan kaikki on NMEA 2000. Hyvä niille, jotka ovat siirtyneet NMEA 2000 väylään, sillä valikoimaa on runsaasti ja eri merkkejä voi sekoittaa kohtuu hyvin. Huono niille, jotka eivät olisi halukkaita päivittämään koko systeemiä. Myös NMEA 0183 on kovaa vauhtia katoamassa, vaikka monissa veneissä siihen on ostettu aika hiljattain mm. AISeja ja DSC VHF:iä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo pätee lähes kaikkiin valmistajiin eli vanhaan omaan väylään ei enää saa komponentteja, vaan kaikki on NMEA 2000. Hyvä niille, jotka ovat siirtyneet NMEA 2000 väylään, sillä valikoimaa on runsaasti ja eri merkkejä voi sekoittaa kohtuu hyvin. Huono niille, jotka eivät olisi halukkaita päivittämään koko systeemiä. Myös NMEA 0183 on kovaa vauhtia katoamassa, vaikka monissa veneissä siihen on ostettu aika hiljattain mm. AISeja ja DSC VHF:iä.

Lue lisää

Eikös sitä plotterilla (monitoiminäytöll) voi tehdä tavallaan NMEA2000 / NMEA0183 muunnoksen. VHF / DSC ja AIS kytketään NMEA0183 liittimeen ja loput anturit yms NMEA2000:seen. Ainakin B&G:llä pitäisi onnistua.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo pätee lähes kaikkiin valmistajiin eli vanhaan omaan väylään ei enää saa komponentteja, vaan kaikki on NMEA 2000. Hyvä niille, jotka ovat siirtyneet NMEA 2000 väylään, sillä valikoimaa on runsaasti ja eri merkkejä voi sekoittaa kohtuu hyvin. Huono niille, jotka eivät olisi halukkaita päivittämään koko systeemiä. Myös NMEA 0183 on kovaa vauhtia katoamassa, vaikka monissa veneissä siihen on ostettu aika hiljattain mm. AISeja ja DSC VHF:iä.

Lue lisää

Simradin vanhat Seatalk ja Simnet väylät ovat NMEA2000 väyliä ihan suoraan, niissä on vain erilaiset liittimet kaapelissa. Kaupasta saa erilaisia muunnoskaapeleita eri väylien toimilaitteiden kytkemiseksi ristiin, tai jos niitä ei raski ostaa, niin kaapelin katkaisemalla ja johdot juottamalla saa ihan toimivan systeemin. Eri kaapeleiden johtimissa on samat väritkin joten mitään ei välttämättä tarvitse ymmärtää, mutta väyläjohtimet tietenkin kannattaa liitoskohdassa häiriösuojata erikseen alumiinifoliolla. Jos yhdistää kaksi kokonaista väylää liittimillä tai johtoja koplailemalla, täytyy tietenkin ymmärtää sen verra että poistaa ylimääräiset väylän ylösvetovastukset välistä.

Ensinnäkin ensimmäisen sukupolven simnet väylät ei ole yhteensopivia NMEA2000 väylän kanssa. eikä edes uusien B&G instrumenttien kanssa. Koin sen karvaasti yhdellä asennuskeikalla, jonka piti olla "yhteensopiva" ei muuten sitten ollut. Taas meni aikaa ja rahaa mopsin persiisiin. Tarkkana noiden kanssa saa olla.

Toisekseen Garmin tukee yllättävänkin hyvin vahoja Nexus asiakkaita. Garminin kaikki nykyiset laitteet on NMEA2000 yhteensopivia suoraan. Väliin on tehty GND10 purkki, joka siirtää datan N2K väylästä Nexukseen ja päinvastoin SEKÄ toimii gatewaynä tietokoneelle NX race softwareen, jolla voidaan tehdä sitten niitä nippelisäätöjä mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Purkkihan ei ala toimimaan automaattisesti, ennen kuin on konfiguroitu, mitä tietoa siirretään mistä ja mihin, mutta sen jälkeen on ollut ihan ok systeemi.

https://www.heater.fi/fi/garmin-gnd-gateway-silva-nexus-bus-nmea-2000.html

Olen liittänyt tuota purkkia useaan vanhaan Nexus bus systeemiin ja sen perään sitten B&G:tä ja Garminin plotteria tarpeen mukaan.

Langaton tuulianturi juttelee tosiaan suoraan garminin plotterien ja mittarien kanssa. Minusta tuo on hyvin kätevä tapa. Jos haluat plotteriin tuulitiedon, hilaat vain anturin mastoon, ja siinä kaikki. EI väyliä, ei kaapeleita ei sovitinpurkkeja. Mitä huonoa tuossa on.

Langallinen tosiaan tuodaan vielä alas GND10 purkille ja siitä eteenpäin sitten NMEA 2000 anturille.

Jos joku haluaa vielä vanhan analoiseen Silva Star, NX2, tai NEXUS serveriin suoraan kytkettävän anturin onnistuu sekin, mutta ei garminilla. Ranskalainen LCJ on tehnyt antureita, jotka saa konffattua suoraan Nexuksen analogisisäänmenoon, raymarinen ST sarjan sisäänmenoon tai B&G analogianturien tilalle.

https://www.heater.fi/fi/lcj-cv7-ultraaani-tuulianturi-nmea0183.html

Eli kyllä noiden vanhojen silvojen kanssa pystyy vielä luistelemaan täyttä häkää ja niihin palikoita löytyy. ONNEKSI nykyään väylät alkaa olemaan yhteensopivaa N2K väylää, eikä jokaisen valmistajan omia sekalaisia systeemeitänsä, jolloin konfiguroitavuuskin alkaa olemaan paremmassa hantissa.

vanhami kirjoitti:

Ensinnäkin ensimmäisen sukupolven simnet väylät ei ole yhteensopivia NMEA2000 väylän kanssa. eikä edes uusien B&G instrumenttien kanssa. Koin sen karvaasti yhdellä asennuskeikalla, jonka piti olla "yhteensopiva" ei muuten sitten ollut. Taas meni aikaa ja rahaa mopsin persiisiin. Tarkkana noiden kanssa saa olla.

Toisekseen Garmin tukee yllättävänkin hyvin vahoja Nexus asiakkaita. Garminin kaikki nykyiset laitteet on NMEA2000 yhteensopivia suoraan. Väliin on tehty GND10 purkki, joka siirtää datan N2K väylästä Nexukseen ja päinvastoin SEKÄ toimii gatewaynä tietokoneelle NX race softwareen, jolla voidaan tehdä sitten niitä nippelisäätöjä mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Purkkihan ei ala toimimaan automaattisesti, ennen kuin on konfiguroitu, mitä tietoa siirretään mistä ja mihin, mutta sen jälkeen on ollut ihan ok systeemi.

https://www.heater.fi/fi/garmin-gnd-gateway-silva-nexus-bus-nmea-2000.html

Olen liittänyt tuota purkkia useaan vanhaan Nexus bus systeemiin ja sen perään sitten B&G:tä ja Garminin plotteria tarpeen mukaan.

Langaton tuulianturi juttelee tosiaan suoraan garminin plotterien ja mittarien kanssa. Minusta tuo on hyvin kätevä tapa. Jos haluat plotteriin tuulitiedon, hilaat vain anturin mastoon, ja siinä kaikki. EI väyliä, ei kaapeleita ei sovitinpurkkeja. Mitä huonoa tuossa on.

Langallinen tosiaan tuodaan vielä alas GND10 purkille ja siitä eteenpäin sitten NMEA 2000 anturille.

Jos joku haluaa vielä vanhan analoiseen Silva Star, NX2, tai NEXUS serveriin suoraan kytkettävän anturin onnistuu sekin, mutta ei garminilla. Ranskalainen LCJ on tehnyt antureita, jotka saa konffattua suoraan Nexuksen analogisisäänmenoon, raymarinen ST sarjan sisäänmenoon tai B&G analogianturien tilalle.

https://www.heater.fi/fi/lcj-cv7-ultraaani-tuulianturi-nmea0183.html

Eli kyllä noiden vanhojen silvojen kanssa pystyy vielä luistelemaan täyttä häkää ja niihin palikoita löytyy. ONNEKSI nykyään väylät alkaa olemaan yhteensopivaa N2K väylää, eikä jokaisen valmistajan omia sekalaisia systeemeitänsä, jolloin konfiguroitavuuskin alkaa olemaan paremmassa hantissa.

Lue lisää

Hyvää infoa kaikille kiinnostuneille. Yrittäjän näkökulmasta varmaan ainoa järkevä toimintatapa on katsoa sopivatko liittimet toisiinsa, jos ei, eivät laitteet ole yhteensopivia. Vanha vene-elektroniikan kanssa ei ammattilaisen kannata harjoitella koska laitteen ovat lyhytikäisiä esim autoelektroniikkaan verrattuna ja aika ja sitä kautta rahat voivat mennä sinne minne kerroitkin. Harrastelijalla sitten toinen juttu. Jos lelut ovat joka tapauksessa menossa roskiin, mitäpä haittaa vähän kokeilla ensin.

vanhami kirjoitti:

Ensinnäkin ensimmäisen sukupolven simnet väylät ei ole yhteensopivia NMEA2000 väylän kanssa. eikä edes uusien B&G instrumenttien kanssa. Koin sen karvaasti yhdellä asennuskeikalla, jonka piti olla "yhteensopiva" ei muuten sitten ollut. Taas meni aikaa ja rahaa mopsin persiisiin. Tarkkana noiden kanssa saa olla.

Toisekseen Garmin tukee yllättävänkin hyvin vahoja Nexus asiakkaita. Garminin kaikki nykyiset laitteet on NMEA2000 yhteensopivia suoraan. Väliin on tehty GND10 purkki, joka siirtää datan N2K väylästä Nexukseen ja päinvastoin SEKÄ toimii gatewaynä tietokoneelle NX race softwareen, jolla voidaan tehdä sitten niitä nippelisäätöjä mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Purkkihan ei ala toimimaan automaattisesti, ennen kuin on konfiguroitu, mitä tietoa siirretään mistä ja mihin, mutta sen jälkeen on ollut ihan ok systeemi.

https://www.heater.fi/fi/garmin-gnd-gateway-silva-nexus-bus-nmea-2000.html

Olen liittänyt tuota purkkia useaan vanhaan Nexus bus systeemiin ja sen perään sitten B&G:tä ja Garminin plotteria tarpeen mukaan.

Langaton tuulianturi juttelee tosiaan suoraan garminin plotterien ja mittarien kanssa. Minusta tuo on hyvin kätevä tapa. Jos haluat plotteriin tuulitiedon, hilaat vain anturin mastoon, ja siinä kaikki. EI väyliä, ei kaapeleita ei sovitinpurkkeja. Mitä huonoa tuossa on.

Langallinen tosiaan tuodaan vielä alas GND10 purkille ja siitä eteenpäin sitten NMEA 2000 anturille.

Jos joku haluaa vielä vanhan analoiseen Silva Star, NX2, tai NEXUS serveriin suoraan kytkettävän anturin onnistuu sekin, mutta ei garminilla. Ranskalainen LCJ on tehnyt antureita, jotka saa konffattua suoraan Nexuksen analogisisäänmenoon, raymarinen ST sarjan sisäänmenoon tai B&G analogianturien tilalle.

https://www.heater.fi/fi/lcj-cv7-ultraaani-tuulianturi-nmea0183.html

Eli kyllä noiden vanhojen silvojen kanssa pystyy vielä luistelemaan täyttä häkää ja niihin palikoita löytyy. ONNEKSI nykyään väylät alkaa olemaan yhteensopivaa N2K väylää, eikä jokaisen valmistajan omia sekalaisia systeemeitänsä, jolloin konfiguroitavuuskin alkaa olemaan paremmassa hantissa.

Lue lisää

Jäikö multa konffauksessa jotain huomaamatta, kun data siirtyy NX2:lta NMEA2000:iin, mutta ei toisinpäin? Ainakaan Garminin autopilotin kompassilta ei suuntieto siirry, muita NMEA2000-antureita ei ole.

Joakim1 kirjoitti:

Kun nyt ollaa purjevenepalstalla tarkka tuulimittaus, kunnollinen kalibrointi jne. ovat paljon oleellisempia asioita kuin tutka, joka on kuitenkin harvinaisuus purjeveneissä eikä sen edes ole tarpeen olla yhteydessä mittaristoon kompassia ja GPS:ää lukuunottamatta.

Uutta kai on se, että B&G on viime vuosina tuonnut markkinoille kohtuuhintaisia tuotteita ja myös plottereita monitoiminnallisuudella, luultavasti Simradin ansiosta. Raymarine ei ole koskaan ollut vaihtoehto niille, jotka kaipaavat kunnollista dataa tuulikulmista, tosituulesta, puhumattakaan targeteista. B&G on aina ollut se paras vaihtoehto, jos hinta ei ole esteenä. Hiukan köyhemmille oli sitten NKE ja Nexus. Garmin enemmän tai vähemmän tuhosi Nexuksen ja NKE ei koskaan ole ollut merkittävä tekijä Ranskan ulkopuolella. Tacktick oli ehkä Raymarinen ja NKE/Nexuksen välimaastossa ja Raymarinehan osti sen.

Nythän B&G:n halvin peruspaketti on jo halvempi kuin Raymarinen yleensä purjeveneissä käytetty i60. 10 vuotta sitten halvin B&G oli varmasti tuplasti kalliimpi eli ei ollut vaihtoehto kohtuuhintaista etsivälle.

Lue lisää

Osaatko Jokaim (tai joku muu) vastata seuraavaan kysymykseen. Minulla on Raymarinen I60 tuulimittari veneessä eli I60 mittari ja se anturi. Jos ostan veneeseen B&G:n monitoiminäytön, niin saanko tuulitiedon NMEA2000 väylää pitkin I60:sta B&G:n näyttöön? Ja kumpikohan on parempi anturi, B&G:n oma vai Raymarine. Jos vaikka ostaisin B&G:n (ja myisin Raymanrinen)

TeeSeItsejantteri kirjoitti:

Osaatko Jokaim (tai joku muu) vastata seuraavaan kysymykseen. Minulla on Raymarinen I60 tuulimittari veneessä eli I60 mittari ja se anturi. Jos ostan veneeseen B&G:n monitoiminäytön, niin saanko tuulitiedon NMEA2000 väylää pitkin I60:sta B&G:n näyttöön? Ja kumpikohan on parempi anturi, B&G:n oma vai Raymarine. Jos vaikka ostaisin B&G:n (ja myisin Raymanrinen)

Lue lisää

Tuohan nyt toki on lähinnä makukysymys millaisen systeemin kukin rakentaa. Näitä rytöjähän näkee veneissä todella paljon, eli esimerkiksi instrumentaatiossa on monen valmistajan vehkeitä ja niitä on joko integroitu yhteen tai sitten ei. Usein integraatio on jäänyt puolitiehen kun on tekijällä loppunut ymmärrys kesken asennuksen.

Tilanteissa missä väyläteknologian standardi on vakioitu kuten myös singnaalitietojen tunnistus, niin integrointi saattaa parhaassa tapauksessa onnistua heittämällä

Jos asentajalla on syvällinen ymmärrys eri valmistajien teknologioista ja hän osaa konfiguroida rajapinnat niin eihän siinä mitään koska parhaassa tilanteessa veneen omistaja pystyy poimimaan rusinat pullasta ja saamaan omasta näkökulmastaan parhaan mahdollisen kokoonpanon.

Jos tilanne on taas sellainen, että ei löydy asentajaa jolla olisi tarvittava tietämys tai veneen omistajakaan ei ole intomielinen tietotekniikkaharrastaja jolla itsellään olisi vankka ammattitaito väylien ja datapuskureiden sekä käyttisten yhteensovittamisesta niin sellaisissa tilanteissa pitäisin parempana pitäytyä yhden laitevalmistajan kamoissa ja teknologiassa.

Kun pysyttelee yhden toimittajan tuotteissa ja ongelmia tulee - ja niitähän varmasti tulee jos ei heti ensiasennusvaiheessa niin heti kohta muutaman vuoden kuluttua, niin teknisen tuen saaminen on selvästi suoraviivaisempaa ja osaavia asentajiakin on helpompi löytää.

Jos integraatio on rakennettu eri valmistajien tuotteiden välille osaavan gurun kertaluonteisena tekeleenä konfiguroiden instrumentit yhteen esimerkiksi datasovittimin ja/ tai väyläsovittimin, mihin purkkeihin osaava kaveri on rakennellut emulointipinnat kullekkin integroitavalle laitteelle jotta tiedonsiirto on saatu juohevasti pelaamaan. Tällainen sovitushan saattaa olla välttämätön toteutaa ulkoisilla lisäpalikoilla koska laitevalmistajat eivät mielellään avaa laajemmin vehkeidensä integraatiopinnan datarakennetta julkisiksi.
Jos toteutus on siis edellä kuvattu rytökasa ja monivalmistajaympäristö niin aina kun johonkin palikkaan tulee ohjelmistopäivitys, niin se saattaa kumuloida konfiguraatiotarpeen myös muiden laitteiden - esimerkiksi noiden lisäpurkkien softiin , joten kukapa nekin sitten konfiguroi uudelleen.
Uusien sukupolvien merenkulkuinstrumentaatio tullee kehittymään samaan suuntaan kuin mihin tietokonemaailmassa on totuttu jo pidemmän aikaa, eli ohjelmistopäivityksiä tultaneen latailemaan säännönmukaisesti verkon kautta. Nähtäväksi jää myös missä vaiheessa avoin lähdekoodi tulee käyttöön myös näihin vehkeisiin merenkulkupuolelle, mikä kyllä monipuolistaisi ja toisaalta avaisi uusia mahdollisuuksia laiteintegraatioon.

Eli piste minulta pitäytyä yhden tunnetun valmistajan teknologioissa niin säästyy monelta murheelta veneensä elinkaaren aikana.

TeeSeItsejantteri kirjoitti:

Osaatko Jokaim (tai joku muu) vastata seuraavaan kysymykseen. Minulla on Raymarinen I60 tuulimittari veneessä eli I60 mittari ja se anturi. Jos ostan veneeseen B&G:n monitoiminäytön, niin saanko tuulitiedon NMEA2000 väylää pitkin I60:sta B&G:n näyttöön? Ja kumpikohan on parempi anturi, B&G:n oma vai Raymarine. Jos vaikka ostaisin B&G:n (ja myisin Raymanrinen)

Lue lisää

Raymarine I 60 sarjan mittarit on stng mittareita eli ainoastaan liitin erottaa ne NMEA2000 mittareista. Lukee ihan spekseissä
http://www.raymarine.fi/view/?id=5127

Adapterikaapelilla (mekaaninen sovitus, ei tarvita älyä väliin) saa siis suoraan kytkettyä mihin tahansa NMEA2000 laitteeseen, vaikka B&G:hen

Tuuliantureista jos puhutaan, niin mekaanisista tuuliantureista ylivoimainen on Vanha silva - Nexus - garmin tuplasiipinen anturi. Katsokaapa rannalla, kun kävelette laituria pitkin, miten anturit käyttäytyy. Siinä missä kuppianturi irtopyrstöllä silloin tällöin pyörähtelee ja lapa pyörii sinne tänne, menee se jo miljoonaa vakaana turpa tuuleen.

Tunari1 kirjoitti:

Simradin vanhat Seatalk ja Simnet väylät ovat NMEA2000 väyliä ihan suoraan, niissä on vain erilaiset liittimet kaapelissa. Kaupasta saa erilaisia muunnoskaapeleita eri väylien toimilaitteiden kytkemiseksi ristiin, tai jos niitä ei raski ostaa, niin kaapelin katkaisemalla ja johdot juottamalla saa ihan toimivan systeemin. Eri kaapeleiden johtimissa on samat väritkin joten mitään ei välttämättä tarvitse ymmärtää, mutta väyläjohtimet tietenkin kannattaa liitoskohdassa häiriösuojata erikseen alumiinifoliolla. Jos yhdistää kaksi kokonaista väylää liittimillä tai johtoja koplailemalla, täytyy tietenkin ymmärtää sen verra että poistaa ylimääräiset väylän ylösvetovastukset välistä.

Lue lisää

SeaTalk (Raymarine) ei ole lainkaan NMEA2000-yhteensopiva. Nykyinen SeaTalkNG on liittimiä lukuunottamatta.

Aika harvassa taitaa olla veistämöt, jotka tekevät sekä normikuluttajan 30-50 jalkaisia, että superrikkaiden 100 jalkaisia. Noilla jälkimmäisillä ei ole mitään merkitystä edellisten mittaristovalintoihin.

Melko merkittävä osa purjevenevalmistajista tyrkyttää väkisin tai puoliväkisin jotain merkkiä. Joillain jopa perushintaan kuuluu joitain mittareita. En ole viime vuosien tilannetta seurannut, mutta ainakin muutama vuosi sitten mm. Bavarioissa oli Raymarinen Tridata ja myöhemmin myös tuulimittari perushinnassa.

Mitä tarkoitat Standalone kyvykkyydellä ja luotettavalla tiedonsiirrolla? Omassa veneessä on 2005 Raymarine ST60 eli siis vakioratkaisu reilun 10 v takaa. Mikä siinä on standalonea? No näyttäähän tuulimittaria AWAn ja AWS;n, vaikka loki hyytyisi, mutta mikään muu ei osaa lokitietoa korvata. Sama tuulimittarin hyytymisessä. Täysin sama juttu lukuisissa muissa merkeissä.

Sitten oli ratkaisuja, joissa anturit kytkettiin keskusyksikköön. Ainakin Nexuksella ja B&G:llä oli tällaisia (ainakin B&G:llä on edelleen). Siinä näytöt ovat väylässä ja yksittäisen näytön hajoamisen voi kompensoida näyttämällä ko. dataa toisella näytöllä. Keskusyksikön hajoaminen tietysti sitten pudottaa koko mittariston polvilleen. Nexuksessa tämäkin olisi ollut ratkaistavissa kytkemällä tuuli- ja lokianturi tuulinäyttöön, joka osaa toimia minikeskusyksikkönä. Kaiku sitten olisi hävinnyt.

Keskusyksiköt ovat vedeltä suojasssa ja yleensä varsin pitkäikäisiä näyttöihin verrattuna.

Raymarinen SeaTalk oli varsin ankea väylämuoto. Nexus oli selvästi nopeampi ja monipuolisempi. Kaikilla muillakin oli omansa, tosin jotkut käyttivät NMEA 0183:sta, joka oli vielä hieman SeaTalkia hitaampi.

Aika paljon on tullut seurattua mittariteknologiaa ja en kyllä koskaan ole havainnut Raymarinen olevan jotenkin muita edellä. Silva oli aikanaan huomattavastikin edellä tuoden kohtuuhintaisia mikrokontrolleripohjaisia mittareita markkinoille. Samoin Nexus-sarja oli todella edistyksellinen. Tutka- ja kalakaikupuolta en ole seurannut.

Siirtyminen edellisen veneen Nexus NX2:sta nykyisen Raymarine ST60 tuntui kuin olisi palannut kivikaudelle. Näyttöjä tarvitaan 2-3 kertainen määrä saman informaation tuottamiseen, tarkkuus huonompi, ei targetteja, ei tietokoneliitäntää jne.

Joakim1 kirjoitti:

Aika harvassa taitaa olla veistämöt, jotka tekevät sekä normikuluttajan 30-50 jalkaisia, että superrikkaiden 100 jalkaisia. Noilla jälkimmäisillä ei ole mitään merkitystä edellisten mittaristovalintoihin.

Melko merkittävä osa purjevenevalmistajista tyrkyttää väkisin tai puoliväkisin jotain merkkiä. Joillain jopa perushintaan kuuluu joitain mittareita. En ole viime vuosien tilannetta seurannut, mutta ainakin muutama vuosi sitten mm. Bavarioissa oli Raymarinen Tridata ja myöhemmin myös tuulimittari perushinnassa.

Mitä tarkoitat Standalone kyvykkyydellä ja luotettavalla tiedonsiirrolla? Omassa veneessä on 2005 Raymarine ST60 eli siis vakioratkaisu reilun 10 v takaa. Mikä siinä on standalonea? No näyttäähän tuulimittaria AWAn ja AWS;n, vaikka loki hyytyisi, mutta mikään muu ei osaa lokitietoa korvata. Sama tuulimittarin hyytymisessä. Täysin sama juttu lukuisissa muissa merkeissä.

Sitten oli ratkaisuja, joissa anturit kytkettiin keskusyksikköön. Ainakin Nexuksella ja B&G:llä oli tällaisia (ainakin B&G:llä on edelleen). Siinä näytöt ovat väylässä ja yksittäisen näytön hajoamisen voi kompensoida näyttämällä ko. dataa toisella näytöllä. Keskusyksikön hajoaminen tietysti sitten pudottaa koko mittariston polvilleen. Nexuksessa tämäkin olisi ollut ratkaistavissa kytkemällä tuuli- ja lokianturi tuulinäyttöön, joka osaa toimia minikeskusyksikkönä. Kaiku sitten olisi hävinnyt.

Keskusyksiköt ovat vedeltä suojasssa ja yleensä varsin pitkäikäisiä näyttöihin verrattuna.

Raymarinen SeaTalk oli varsin ankea väylämuoto. Nexus oli selvästi nopeampi ja monipuolisempi. Kaikilla muillakin oli omansa, tosin jotkut käyttivät NMEA 0183:sta, joka oli vielä hieman SeaTalkia hitaampi.

Aika paljon on tullut seurattua mittariteknologiaa ja en kyllä koskaan ole havainnut Raymarinen olevan jotenkin muita edellä. Silva oli aikanaan huomattavastikin edellä tuoden kohtuuhintaisia mikrokontrolleripohjaisia mittareita markkinoille. Samoin Nexus-sarja oli todella edistyksellinen. Tutka- ja kalakaikupuolta en ole seurannut.

Siirtyminen edellisen veneen Nexus NX2:sta nykyisen Raymarine ST60 tuntui kuin olisi palannut kivikaudelle. Näyttöjä tarvitaan 2-3 kertainen määrä saman informaation tuottamiseen, tarkkuus huonompi, ei targetteja, ei tietokoneliitäntää jne.

Lue lisää

Standalone tarkoittaa käyttäjän kannalta mm. sitä, että äly on itsessään dedikoidussa instrumentissa eikä keskitettynä keskusyksikössä, joten käyttäjä voi helposti rakennella itseään miellyttävän kokonaisuuden jota voi halutessaan laajentaa kohtuu hinnalla jos käyttö- ja luotettavuustarpeet muuttuvat. Jos taasen mittaustiedon jakaminen on keskitetty keskusyksikköön, niin luotettavuusnäkökulmasta tarkastellen luotettavuutta tavoitteleva joutuu satsaamaan toiseen keskusyksikköön mikä ei niin kovin halpaa kaikkinensa ole.

Meillä oli veneessä laadukkaat B&G:n mittarit kahdennettuna kun vene hommattiin ennen karttaplottereiden aikaa. Decca patentit olivat juuri rauenneet ja ensimmäiset Phillipsin AP-navigaattorit jotka siis käyttivät decca verkostoa olivat olleet myynnissä - meilläkin oli pari semmoista. Jotkut varmaan muistavat tuon vehkeen mikä opetti mittailemaan reittipiste koordinaatit kartalta tarvittaessa tosi liukkaasti ja siirtämään ne käsin koneeseen. Kun B&G mittareita oli muutamaan otteeseen korjautettu maahantuojalla ja korjaaminen kesti jos ripeitä olivat vähintään 2-3 kuukautta ja normaalisti 6-7 kuukautta tulimme siihen tulokseen n. 10 v. sitten josko uusisimme instrumentaation kokonaisuudessaan lähinnä tuosta luotettavuus näkökulmasta ja päivittäen sen silloiseen nykyaikaan. Tuolloin oli myös viimeiset mahdollisuudet hommata laadukas analoginen pulssitutka. Katsoimme silloisen kokonaistarjonnan ja loppusuoralla olivat B&G ja Raymarine. B&G:llä viehätti mm. analoginen viisarilla näyttävä kaikuanturi mutta siihen B&G:n referenssit sitten jäivätkin. Heillä ei ollut omassa teknologiassaan plottereita tutkaintegraatiolla eikä myöskään tutkateknologiaa. Halusimme kahdentaa kaiken lukuun ottamatta tutka-antennia. Siis tupla plotterit, tupla GPS antennit ja tuplana kaiku loki ja tuuli. Ei siis mitään orjanäyttöjä vaan mittarit sisältäen älyn tuplana ja NMEA verkolla keskenään integroituna. Asennus siten, että äly käytössä yhdessä satsissa mittareita ja verkolla tiedonjako haluttuihin kohteisiin sekä anturipiuhojen veto valmiiksi kaksoisinstrumenteille s.e. jos ykkösmittari possahtaa niin valmis kaapeli kiinni kakkosinstrumenttiin ja eikun homma pelittää. viallisen voi sitten lähettää korjaamoon. Tehtiin tämä tuplaus koska nähtiin, jotta instrumenttitoimittajilla on tuotekehityksessä sen verran kova vauhti päällä, että kannattaa kerralla kahdentaa kun ei ole niinkään selvää kuinka monta vuotta yhteensopivaa teknologiaa on yleensäkkään saatavissa.

Noista ajoista eteenpäin B&G sai nopeasti kumppanuuksien kautta koko repertuaarin hanskaansa ja palasi maailmankartalle. B&G:n eduksi olen tuon jälkeen laskenut sen, että ovat firmassa olleet hieman konservatiivisempia käyttöliittymien manuaali namiskuukkeleiden osalta toisin kuin Raymarine , mistä syystä kun huomasin Raymarinen menevän multinäytöissään puhtaasti kosketusnäytöllisiin vehkeisiin, niin hommasin varalle vielä yhden plotterin perinteisellä käyttöliittymällä koska en oikein jaksa uskoa siihen, että kosketusnäyttö yksin toimisi luotettavasti vaativissa sääolosuhteissa ainakaan pohjoisilla vesillä kun operointia pitäisi tehdä kylmässä räntäsateessa.

No olipahan tässä nyt aikas paljon tarinaa varsinaisen pääaiheen sivusta mutta olkoon kun keskustelu nyt osin on harhautunut teknologiadimensioonkin.

Tosiaan vaikuttaa että suurten valmistajien vene-elektroniikka ratkaisut ja liitännät ovat jääneet viime vuosituhannelle. Koittavat väkisin pitää kiinni omista suljetuista ratkaisuistaan., mielestäni NMEA2000 ei ole avoin systeemi, edistys tietenkin aiempaan, mutta yhä kourallisen vene elektroniikka valmistajien varassa joutuu toimimaan.

Olin hankkimassa langatonta tuulimittaria. Selvisi että jotta saisin laitteesta täyden hyödyn (mm. tosituulen) joutuisin hankkimaan lisänäyttöjä, keskittimiä jne. Vanhat laitteet joutuu uusimaan kokonaan.

Vaihtoehtoina löysin uusia ratkaisuja (mm SailTimer, Calypso) jotka hyödyntävät yleisiä elektroniikka "standardeja" (Bluetoot, Wifi, Android, tabletit, kännykät, appsit), hinnat paljon huokeampia ja ideatasolla aivan eri tasolla kuin B&G/Raymarine etc. Toteutukset eivät ehkä vielä ole kuitenkaan ihan täysin toimivia (kiinnitykset, akun kestot jne)

Idea on kuitenkin että laitteessa itsessään on tarpeeksi älyä (esim GPS tuki, kompassi), data saadaan tablettiin/kännykkään stadardirajapinnoille, aplikaatioiden kehittäminen on avointa kenelle tahansa, hinta kertaluokka halvempi.

Veikkaan että jatkossa tabletit ja muut standardi näytöt tulevat jatkossa korvaamaan yhä enemmän kalliit erikois plotterit ja laitteet. Tablettejakin voidaan tehdä eri spekseillä ja varmasti voidaan toteuttaa laitteita joissa näytön kirkkaus, veden kestävyys jne ovat nykypolotterieden tasolla, mutta avoimella käyttöjärjestelmällä jossa liitynnät tulevat automaattisesti.

Kovasti olen ihmetelly että esim. GPS tuki puuttuu monesta laitteesta ja sen takia tarvitaan erilaisia liittymiä jne. Kaikisa halvimmissakin puhelimissa ja tableteissa (poislukien tietenkin apple) on GPS tuki joten ihme että kalliisiin laitteisiin sitä ei saada vaan täytyy rakennella monimutkaisia liityntöjä ja lisälaitteita jotta tieto saadaan jostain muulta laitteelta. Todennäköiseti laitevalmistajien tietoinen päätös jotta saadaan enemmän eri laitteita myytyä. Aika hassua miksi AIS /VHFDSC laitteissa ei ole aina GPS sirua, vaan tieto täytyy hakea muualta . Siru ei montaa euroa maksa, mutta sen puuttumisen takia täytyy saada GPS tieto joltain toiselta laitteelta (tästä saattaa tulla ostajalle kuluja kuitenkin ja myös rsiki että yhteys ei aina toimi halutulla tavalla).

eri kirjoitti:

Tosiaan vaikuttaa että suurten valmistajien vene-elektroniikka ratkaisut ja liitännät ovat jääneet viime vuosituhannelle. Koittavat väkisin pitää kiinni omista suljetuista ratkaisuistaan., mielestäni NMEA2000 ei ole avoin systeemi, edistys tietenkin aiempaan, mutta yhä kourallisen vene elektroniikka valmistajien varassa joutuu toimimaan.

Olin hankkimassa langatonta tuulimittaria. Selvisi että jotta saisin laitteesta täyden hyödyn (mm. tosituulen) joutuisin hankkimaan lisänäyttöjä, keskittimiä jne. Vanhat laitteet joutuu uusimaan kokonaan.

Vaihtoehtoina löysin uusia ratkaisuja (mm SailTimer, Calypso) jotka hyödyntävät yleisiä elektroniikka "standardeja" (Bluetoot, Wifi, Android, tabletit, kännykät, appsit), hinnat paljon huokeampia ja ideatasolla aivan eri tasolla kuin B&G/Raymarine etc. Toteutukset eivät ehkä vielä ole kuitenkaan ihan täysin toimivia (kiinnitykset, akun kestot jne)

Idea on kuitenkin että laitteessa itsessään on tarpeeksi älyä (esim GPS tuki, kompassi), data saadaan tablettiin/kännykkään stadardirajapinnoille, aplikaatioiden kehittäminen on avointa kenelle tahansa, hinta kertaluokka halvempi.

Veikkaan että jatkossa tabletit ja muut standardi näytöt tulevat jatkossa korvaamaan yhä enemmän kalliit erikois plotterit ja laitteet. Tablettejakin voidaan tehdä eri spekseillä ja varmasti voidaan toteuttaa laitteita joissa näytön kirkkaus, veden kestävyys jne ovat nykypolotterieden tasolla, mutta avoimella käyttöjärjestelmällä jossa liitynnät tulevat automaattisesti.

Kovasti olen ihmetelly että esim. GPS tuki puuttuu monesta laitteesta ja sen takia tarvitaan erilaisia liittymiä jne. Kaikisa halvimmissakin puhelimissa ja tableteissa (poislukien tietenkin apple) on GPS tuki joten ihme että kalliisiin laitteisiin sitä ei saada vaan täytyy rakennella monimutkaisia liityntöjä ja lisälaitteita jotta tieto saadaan jostain muulta laitteelta. Todennäköiseti laitevalmistajien tietoinen päätös jotta saadaan enemmän eri laitteita myytyä. Aika hassua miksi AIS /VHFDSC laitteissa ei ole aina GPS sirua, vaan tieto täytyy hakea muualta . Siru ei montaa euroa maksa, mutta sen puuttumisen takia täytyy saada GPS tieto joltain toiselta laitteelta (tästä saattaa tulla ostajalle kuluja kuitenkin ja myös rsiki että yhteys ei aina toimi halutulla tavalla).

Lue lisää

Useita VHF/DSClaitteita saa ilman GPS:ää siitä syystä, että veneessä on jo GPS ja VHF:nasennuspaikassa sisäärakennetulla GPS:llä eitekisi mitään. Turha maksaa GPS piiristä, jos se on turha. Myös monitoiminäytössä saattaa olla sama tilanne.

Tosin useissa monitoiminäytössä on sisäänrakenettu GPS. B&G:lla ainakin on. Ja niiden rinnalla voi käyttää ihan normaalia tietokoneen näyttöä kakkospisteessä, esim navigaattorin pöydällä. Ja saahan nihin padinkin kiinni WiFin kautta (sisäänrakennettu monitoiminäyttöön).

Kauppiaskolmonen kirjoitti:

Useita VHF/DSClaitteita saa ilman GPS:ää siitä syystä, että veneessä on jo GPS ja VHF:nasennuspaikassa sisäärakennetulla GPS:llä eitekisi mitään. Turha maksaa GPS piiristä, jos se on turha. Myös monitoiminäytössä saattaa olla sama tilanne.

Tosin useissa monitoiminäytössä on sisäänrakenettu GPS. B&G:lla ainakin on. Ja niiden rinnalla voi käyttää ihan normaalia tietokoneen näyttöä kakkospisteessä, esim navigaattorin pöydällä. Ja saahan nihin padinkin kiinni WiFin kautta (sisäänrakennettu monitoiminäyttöön).

Lue lisää

"VHF:nasennuspaikassa sisäärakennetulla GPS:llä eitekisi mitään" kertoi Kauppiaskolmonen.
Mitä hä? sanon minä. Miksei tekisi? Minulla on DSC VHF/AIS jossa GPS vastaanotin. Se toimii. Asennettu salongin karttapöydän taakse, mutta niin toimii myös Android-tabletti Navionicsin ohjelmalla, kun se lepää kyseisellä karttapöydällä.

Minusta jo DSC edellyttäisi GPS vastaanotinta. Monilla jää DSC ominaisuus tyhjän pantiksi, kun joko ei viitsi tai ei osaa tai teknisesti ei onnistu saamaan telefooniin paikkatietoa.

Jurristikko kirjoitti:

"VHF:nasennuspaikassa sisäärakennetulla GPS:llä eitekisi mitään" kertoi Kauppiaskolmonen.
Mitä hä? sanon minä. Miksei tekisi? Minulla on DSC VHF/AIS jossa GPS vastaanotin. Se toimii. Asennettu salongin karttapöydän taakse, mutta niin toimii myös Android-tabletti Navionicsin ohjelmalla, kun se lepää kyseisellä karttapöydällä.

Minusta jo DSC edellyttäisi GPS vastaanotinta. Monilla jää DSC ominaisuus tyhjän pantiksi, kun joko ei viitsi tai ei osaa tai teknisesti ei onnistu saamaan telefooniin paikkatietoa.

Lue lisää

GPS antennin hinta on pari euroa. Eiköhän sen saisi upotettua laitteeseen kuin laitteeseen ilman merkittävää kulua tai ajnakin laitteeseen voisi pistää usb-liittimen sitä varten.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

GPS antennin hinta on pari euroa. Eiköhän sen saisi upotettua laitteeseen kuin laitteeseen ilman merkittävää kulua tai ajnakin laitteeseen voisi pistää usb-liittimen sitä varten.

Lue lisää

No itse kun hankin AIS-B:n, hankin sille GPS-antennin. Silloin en sitä ainakaan parilla eurolla saanut. Oleellisesti halvempia ei saatavana ollut, kun ei niitä valmistajiakaan niin montaa ole. En nyt tarkkaan muista, mutta taisi kuutisenkymppiä maksaa. Ei maltaita, mutta tuntuva lisä melkein minkä hyvänsä instrumentin hankintaan.

Samaa antennia saa monella erilaisella tarralla, ostamani oli valmistajan omalla tuotemerkillä.

vähän.kerrointa kirjoitti:

No itse kun hankin AIS-B:n, hankin sille GPS-antennin. Silloin en sitä ainakaan parilla eurolla saanut. Oleellisesti halvempia ei saatavana ollut, kun ei niitä valmistajiakaan niin montaa ole. En nyt tarkkaan muista, mutta taisi kuutisenkymppiä maksaa. Ei maltaita, mutta tuntuva lisä melkein minkä hyvänsä instrumentin hankintaan.

Samaa antennia saa monella erilaisella tarralla, ostamani oli valmistajan omalla tuotemerkillä.

Lue lisää

GPS antennin saa läppäriin 2,5 eurolla ja siinä on katteet mukana. 60 eur hinnalla on katteet kohillaan.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

GPS antennin saa läppäriin 2,5 eurolla ja siinä on katteet mukana. 60 eur hinnalla on katteet kohillaan.

Missäs läppärissä on antennisisäänmeno?

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/11454/dmsvd/Globalsat-BU-353S4-GPS-USB-receiver-SiRF-IV

sitä sanotaan "Universal Serial Bus" portiksi tätä antenninsisäänmenoa.

antenniosasto kirjoitti:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/11454/dmsvd/Globalsat-BU-353S4-GPS-USB-receiver-SiRF-IV

sitä sanotaan "Universal Serial Bus" portiksi tätä antenninsisäänmenoa.

Lue lisää

Mutta maksaa hiukan enemmöän kuin 2,5 euroa. Elon laskuopin mukaan 45 euroa on 18 kertainen hinta. 45 euroa on vain 30% vähemän kuin mainittu 60 euroa, jossa on niin sanotusti "katteet kohdallaan". Näin se Suoli24:ssä menee.

GPS antennin saa läppäriin 2,5 eurolla ja siinä on katteet mukana. 60 eur hinnalla on katteet kohillaan.

antenniosasto kirjoitti:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/11454/dmsvd/Globalsat-BU-353S4-GPS-USB-receiver-SiRF-IV

sitä sanotaan "Universal Serial Bus" portiksi tätä antenninsisäänmenoa.

Lue lisää

Niin tietämätön tuskin olet, ettet tietäisi dataliitännän ja antenniliitännän eroa.

Jos vene on hiukankin nopeampi tai vaatimukset muuten hiukankin kovemmat, loppuu siitä parin euron kiinalaisesta ominaisuudet kesken. Ja sitten tarvitaan parempi vastaanotin ja jotain tämän suuntaista:
https://www.elfadistrelec.fi/search?q=gps antenni&page=1&pageSize=10
Jo 90-luvulla, vastaanotinta ei vielä osattu puristaa kännykän sisään sopivaksi, sai gps-vastaanottimen bluetoothilla muutamalla kympillä ja siinä oli jo oma akkukin.

antenni_vastaanotin kirjoitti:

Niin tietämätön tuskin olet, ettet tietäisi dataliitännän ja antenniliitännän eroa.

Jos vene on hiukankin nopeampi tai vaatimukset muuten hiukankin kovemmat, loppuu siitä parin euron kiinalaisesta ominaisuudet kesken. Ja sitten tarvitaan parempi vastaanotin ja jotain tämän suuntaista:
https://www.elfadistrelec.fi/search?q=gps antenni&page=1&pageSize=10
Jo 90-luvulla, vastaanotinta ei vielä osattu puristaa kännykän sisään sopivaksi, sai gps-vastaanottimen bluetoothilla muutamalla kympillä ja siinä oli jo oma akkukin.

Lue lisää

Entä sitten?
Laitetaan hintaa tuplasti tai törsätään ja laitetaan 4 kertaiseksi.

Ehkä ostetaan raspberry ja laitetaan siihen neljä GPS-antennia. Yksittäin ostettuna päästään samaan hintaluokkaan. Luulisi, että plotterinvalmistajat saavat osat hiukan halvemmalla :D