Katselin tässä erään thaimaalaisen elokuvan, jossa korostettiin harmoniaa esi-isien ja luonnon kanssa.
Kaikkihan on lähtöisin maaseudusta ja luonnon antimista. Kaupungit on suht tuore "keksintö" ja nekään eivät eläisi ilman toimivaa maaseutua. Ruoka kun ei tule taivaasta sinne kauppojen ja leipomojen hyllyihin, vaan ne on lähtöisin maasta ja maaseudulta. Kaupan takahuoneessa ei ole lehmiä täyttämässä maitopurkkeja eikä lihaosastoa.
Olen nähnyt Thaimaan maaseutua jonkin verran tyttöystävien kotitilojen muodossa ja osallistunut pienimuotoisesti töihinkin.
Ennenkaikkea se rauhallisuus tekee vaikutuksen, miten he suhtautuvat luontoon. Kun he lähtevät aamulla pellolle tai puhveleita opastamaan, niin eivät he koe lähtevänsä töihin eikä siinä ole mitään stressaavan suorittamisen makua siinä lähtiessä. Sinne ei lähdetä hampaat irvessä vaan se on luonteva osa päivää se puuhastelu.
Kelloa ei tuijotella ja tehdään vain se mitä tarvii ja mikä riittää. Harmonia tarkoittaa myös sitä ettei ryöstöviljellä tai pyritä mihinkään ylisuorituksiin riehumalla ja raatamalla. Isompia töitä varten on talkoot koko kylän voimin, jotka päättyvät yleensä aina juhliin tai vähintäänkin syöminkeihin.
He osaavat ottaa luonnosta kaikenlaista ja tietävät luonnonkasveista niiden käyttötarkoituksen ja vaikutukset. Laitapas nykysuomalainen metsään niin se tunnistaa sieltä vain mustikan ja kävyt.
Onhan se luonto ja kasvukausi toki armeliaampi kuin yhden kasvukauden (jos hyvä tuuri käy) pohjolassa. Se ehkä vie sitä kiirettä ja paniikinomaista suorittamista pois siitä touhusta, kun sitä aikaa on eikä tarvi suorittaa.
Thaimaassa lapsille ei lässytetä eikä heitä kohdella kuin vähä-älyistä. Heillä on paikkansa perheessä ihmisenä heti kun oppivat kävelemään. Pilalle lellimistä ei juurikaan tapahdu ja he oppivat kaikenlaisia taitoja jo silloin, kun meidän suomalaisten lapset vielä laulaa lallati-lallaa päiväkodeissa ja kaivaa muovilapiolla hiekkaa.
Kun mietin omien vanhempieni ja isovanhempieni ja heidän sisarustensa elämää köyhällä maaseudulla pientilallisina, niin sitä kuvaa parhaiten sana selviytymistaistelu. Siellä on raadettu nimenomaan hampaat irvessä melkoisessa kurissa ja nuhteessa sekä yhteiskunnan puristuksessa, mutta on sielläkin ollut yhteisöllisyyttä kylän ja suvun kesken.
Isäukko kertoi aikoinaan että saivat joululahjaksi vain sokeripalat per nuppi ja kahdeksalla lapsella oli vain yhdet talvikengät keskellä korpea. Ukki kävi talvi ja jatkosodat päästen sinä aikana muutaman kerran lomille. Tallessa on ukin juomaleili, jossa on luodinreikä ja perheraamattu, jossa on ristillä merkittynä sodassa kaatuneet sukulaiset.
Pervitiinistä vieroittuminen, traumat sekä pontikka toivat oman värinsä sodan jälkeiseen aikaan isäni isän perheessä. Lumihanki ja poliisi olivat tuttuja.
Siitä ei ole niin kauaa aikaa, kuin jotkut ajattelee, kun Suomi oli banaanitasavalta ilman banaaneja. Turhaa siis suhtautua ylimielisesti Thaimaahan ja kutsua sitä kehitysmaaksi pilkallisessa mielessä.
Se kehitys kun ei ole hyvästä näissä murrosvaiheissa useinkaan.
Kun isioisien pientilat tulivat kannattamattomiksi 60-70 luvulla teollistuvassa Suomessa, niin silloin ne ongelmat vasta todella alkoivat. Sieltä tultiin sitten traktorin lavalla Etelä-Suomeen tehdastyöläisiksi ja ihan mihin vaan mistä töitä sai. Isä teki aluksi kahta työtä 16 tuntia vuorokaudessa ja hermo oli kireällä kuin viulunkieli. Ei tuonnut kaupunkilaisuus onnea Kainuun kasvateille.
Meidän kotikylän koulu muistutti pakkolaitosta tai nuorisokotia. Kova kuri ja opetuksen taso ei ollut hääviä. Opettajat olivat joko kommunisteja tai porvareiden asialla julistaen propagandaansa ja kertoen muina miehinä aivan täyttä soopaa ajaakseen näkemyksiään. Pakko oli uskoa. Muuten tuli karttakepistä tai sai kotiin kirjeen jota seurasi tukkapöllu ja aresti.
Thaimaassa se maaseudun rauha, perhearvot, kunnia, moraali, buddhismi ja muut hyveet näkyvät myös kaupungeissa asuvissa thaimaalaisissa edelleen. Myös Pattayalla.
Murros tulee siinä kohtaan ikävänä vastaan, kun maalaisuuden, kaupunkilaisuuden ja turismin eriarvoisuus iskee silmille ja näkee kaiken sen teennäisen skeidan, mitä länsimaistuneet ihmiset ovat tullessaan tuoneet. Jotku länsimaiset "sivistyneet" ihmiset vieläpä kehtaavat olla ylimielisiä paikallisia kohtaan.
Maalta tulevat thaikut näkevät siinä tietenkin aluksi keinon ansioihin, mutta jotkut heistä huomaavat etteivät he varsinaisesti rikastu siinäkään (aivan kuten isänikään ei rikastunut vaikka joutui kahden tehtaan orjaksi) ja kokevat hienoista katkeruutta.
Useimmat thaimaalaiset sopeutuu hyvin urbaaniin elämään, muttei kaikki. Moni palaa takaisin maalle nähtyään kaupungin tai tehtyään ne rahat mitä ajatteli tekevänsä.
Niin että kuka se loppupelissä on se onnellinen ja sivistynyt? Se on se joka sopeutuu muuttuvaan maailmaan ja osaa olla osa sitä, eikä asettua yksin omaan leiriinsä ja kokea vuoronperään olevansa herra tai orja kiukutellen kummassakin tapauksessa.
Kaikkihan on lähtöisin maaseudusta ja luonnon antimista. Kaupungit on suht tuore "keksintö" ja nekään eivät eläisi ilman toimivaa maaseutua. Ruoka kun ei tule taivaasta sinne kauppojen ja leipomojen hyllyihin, vaan ne on lähtöisin maasta ja maaseudulta. Kaupan takahuoneessa ei ole lehmiä täyttämässä maitopurkkeja eikä lihaosastoa.
Olen nähnyt Thaimaan maaseutua jonkin verran tyttöystävien kotitilojen muodossa ja osallistunut pienimuotoisesti töihinkin.
Ennenkaikkea se rauhallisuus tekee vaikutuksen, miten he suhtautuvat luontoon. Kun he lähtevät aamulla pellolle tai puhveleita opastamaan, niin eivät he koe lähtevänsä töihin eikä siinä ole mitään stressaavan suorittamisen makua siinä lähtiessä. Sinne ei lähdetä hampaat irvessä vaan se on luonteva osa päivää se puuhastelu.
Kelloa ei tuijotella ja tehdään vain se mitä tarvii ja mikä riittää. Harmonia tarkoittaa myös sitä ettei ryöstöviljellä tai pyritä mihinkään ylisuorituksiin riehumalla ja raatamalla. Isompia töitä varten on talkoot koko kylän voimin, jotka päättyvät yleensä aina juhliin tai vähintäänkin syöminkeihin.
He osaavat ottaa luonnosta kaikenlaista ja tietävät luonnonkasveista niiden käyttötarkoituksen ja vaikutukset. Laitapas nykysuomalainen metsään niin se tunnistaa sieltä vain mustikan ja kävyt.
Onhan se luonto ja kasvukausi toki armeliaampi kuin yhden kasvukauden (jos hyvä tuuri käy) pohjolassa. Se ehkä vie sitä kiirettä ja paniikinomaista suorittamista pois siitä touhusta, kun sitä aikaa on eikä tarvi suorittaa.
Thaimaassa lapsille ei lässytetä eikä heitä kohdella kuin vähä-älyistä. Heillä on paikkansa perheessä ihmisenä heti kun oppivat kävelemään. Pilalle lellimistä ei juurikaan tapahdu ja he oppivat kaikenlaisia taitoja jo silloin, kun meidän suomalaisten lapset vielä laulaa lallati-lallaa päiväkodeissa ja kaivaa muovilapiolla hiekkaa.
Kun mietin omien vanhempieni ja isovanhempieni ja heidän sisarustensa elämää köyhällä maaseudulla pientilallisina, niin sitä kuvaa parhaiten sana selviytymistaistelu. Siellä on raadettu nimenomaan hampaat irvessä melkoisessa kurissa ja nuhteessa sekä yhteiskunnan puristuksessa, mutta on sielläkin ollut yhteisöllisyyttä kylän ja suvun kesken.
Isäukko kertoi aikoinaan että saivat joululahjaksi vain sokeripalat per nuppi ja kahdeksalla lapsella oli vain yhdet talvikengät keskellä korpea. Ukki kävi talvi ja jatkosodat päästen sinä aikana muutaman kerran lomille. Tallessa on ukin juomaleili, jossa on luodinreikä ja perheraamattu, jossa on ristillä merkittynä sodassa kaatuneet sukulaiset.
Pervitiinistä vieroittuminen, traumat sekä pontikka toivat oman värinsä sodan jälkeiseen aikaan isäni isän perheessä. Lumihanki ja poliisi olivat tuttuja.
Siitä ei ole niin kauaa aikaa, kuin jotkut ajattelee, kun Suomi oli banaanitasavalta ilman banaaneja. Turhaa siis suhtautua ylimielisesti Thaimaahan ja kutsua sitä kehitysmaaksi pilkallisessa mielessä.
Se kehitys kun ei ole hyvästä näissä murrosvaiheissa useinkaan.
Kun isioisien pientilat tulivat kannattamattomiksi 60-70 luvulla teollistuvassa Suomessa, niin silloin ne ongelmat vasta todella alkoivat. Sieltä tultiin sitten traktorin lavalla Etelä-Suomeen tehdastyöläisiksi ja ihan mihin vaan mistä töitä sai. Isä teki aluksi kahta työtä 16 tuntia vuorokaudessa ja hermo oli kireällä kuin viulunkieli. Ei tuonnut kaupunkilaisuus onnea Kainuun kasvateille.
Meidän kotikylän koulu muistutti pakkolaitosta tai nuorisokotia. Kova kuri ja opetuksen taso ei ollut hääviä. Opettajat olivat joko kommunisteja tai porvareiden asialla julistaen propagandaansa ja kertoen muina miehinä aivan täyttä soopaa ajaakseen näkemyksiään. Pakko oli uskoa. Muuten tuli karttakepistä tai sai kotiin kirjeen jota seurasi tukkapöllu ja aresti.
Thaimaassa se maaseudun rauha, perhearvot, kunnia, moraali, buddhismi ja muut hyveet näkyvät myös kaupungeissa asuvissa thaimaalaisissa edelleen. Myös Pattayalla.
Murros tulee siinä kohtaan ikävänä vastaan, kun maalaisuuden, kaupunkilaisuuden ja turismin eriarvoisuus iskee silmille ja näkee kaiken sen teennäisen skeidan, mitä länsimaistuneet ihmiset ovat tullessaan tuoneet. Jotku länsimaiset "sivistyneet" ihmiset vieläpä kehtaavat olla ylimielisiä paikallisia kohtaan.
Maalta tulevat thaikut näkevät siinä tietenkin aluksi keinon ansioihin, mutta jotkut heistä huomaavat etteivät he varsinaisesti rikastu siinäkään (aivan kuten isänikään ei rikastunut vaikka joutui kahden tehtaan orjaksi) ja kokevat hienoista katkeruutta.
Useimmat thaimaalaiset sopeutuu hyvin urbaaniin elämään, muttei kaikki. Moni palaa takaisin maalle nähtyään kaupungin tai tehtyään ne rahat mitä ajatteli tekevänsä.
Niin että kuka se loppupelissä on se onnellinen ja sivistynyt? Se on se joka sopeutuu muuttuvaan maailmaan ja osaa olla osa sitä, eikä asettua yksin omaan leiriinsä ja kokea vuoronperään olevansa herra tai orja kiukutellen kummassakin tapauksessa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei mahtunut tuohon kun piti vielä sanoa että monet thaimaalaiset kaverit Pattayalla haikailevat kotiseudulle omiensa ja sukunsa pariin. Mutta se raha on jossakin tehtävä ja Pattayalla liikkuu paljon massia. Harva thai on muuten ahne kuin tarpeeseen. Ylimääräistä he eivät osaa käsitellä kuten ei useimmat suomalaisetkaan.
Ihan+pakko+vastata+tähän.
Hyvä kirjoitus. Siitä ei tosiaankaan ole niin kauaa aikaa, kun Suomi oli heikossa hapessa. Sota pakotti Suomen teollistumaan, sanotaan. Muistan lapsena alakoulussa kun tuntui siltä että sodat ja dinosaurukset ovat suunnilleen yhtä kaukana historiassa. Nyt 45 vuotta myöhemmin on kuitenkin edelleen elossa tuhansia sodat kokeneita suomalaisia. Historia toistaa itseään pelottavan hyvin, mutta opiksi ei vaan tunnuta ottavan.
Jotkut kaupunkilaiset kutsuvat maaseudulla asuvia Suomessa junteiksi. Junttius ei ole riippuvainen asuinpaikasta, vaan juuri siitä miten kykenee sopeutumaan toisenlaisiin kulttuureihin ja ympäristöön ja tekemään kompromisseja, eikä kuvittele olevansa yksin oikeassa tässä maailmassa pinttyneiden tapojensa kanssa. Tyhmä saa olla ja sivistymätönkin, mutta epäkohteliaisuus ja itsekkyys on junttimaista.
2010 aiemmin ainakin = Kuvittelee olevansa yksin aina oikeassa = Tyhmä = Sivistymätön = Epäkohtelias = Itsekäs.
No onko Juntti ?
No mutta missä vika kun vuodesta 2010 vuosikymmenen asianmukaisin kirjoitus ei kerää ympärilleen perskärpäsiä niin viisain ja fiksuin kommentein.
Onko asia niin, että ihmettely millä leidari kusee, kiinnostaa enemmän ???
Erittäin hyvä kirjoitus, mutta suomalaiseen maaseutuun verrattuna Thaimaassa ei ole sellaisia autioituneita kyliä vaan suurin osa väestönkasvusta tapahtuu nimenomaan nk. maaseudulla. Ne kotiseudulleen haikailevat ja palaavat ihmiset liittyvät kai siihen thaikansan oman maan ja varsinkin kotiseudun palvontaan, jollaista en ole missään muualla tavannut. Toisaalta siellä ei maaseudulla ole ihmisillä sellaista "pakkoa" lähteä isoihin kaupunkeihin kotiseudun eli meillä kepulandian ahdasmielisyyden takia.
Ilman maanviljelystaitoja, agrikulttuuria ja omaa maata olisivat kadonneet aikoja sitten. Heillä on melkoisen paljon pidemmät perinteet kuin meillä ja tuo mainittu kasvukausi vuositasolla moninkertainen. Lihatuotanto, mereneväät ja kanalat myös merkittävässä roolissa. Ilman proteiinia ei ihminen pärjää, vaikka vegaanit heinä hampaissa niin väittävät.
Se on ihailtavaa Thaimaassa myös että kaupat käyttävät lähitilojen tuotantoa, eikä heillä ole tuontitavaraan perustuvaa ulkolaista tuotesarjaa siinä määrin kun meillä on Rainbowt ja reilun kaupan banaanit. Sitten ei kotimaiset tomaatit sun muut pärjää hintakilpailuissa mitenkään jotakin espanjalaista vastaan. Pahimmillaan hintaero on kolminkertainen.
Harva maa on pitänyt maaseudun elinmahdollisuudet niin hyvinä kuin Thaimaa. Jos Thaimaassa jyrättäisiin pienviljelijöiden pellot ja maat suuryhtiöiden ja tilallisten haltuun, niin miljoonat ihmiset jäisi vaille elantoa. Toivotaan ettei niin koskaan tapahdu. Teollisuus kun kehittyy siihen suuntaan sielläkin ettei siellä pian ihmistä tarvita.
Hyvä kommentti mutta korjaan tuon Rainbow:n osalta että tuon tuotemerkin takana on oikeatkin tuotemerkit eikä liity valmistusmaahan, vaan siihen että kauppaketju on tehnyt vuosiostosopimukset kyseisistä tuotteista tuolla tuotemerkillä ja siten voi myydä niitä edullisemmin kuin samaa tuotemerkkiä sen oikealla nimellä.
Lukiessani näitä kirjoituksia tuli mieleeni se että paljonko menee aikaa ennenkuin silmät aukeavat mitä Thaimaa on ei mitä se omassa mielikuvituksessa on, täällä on paljon hyvää mutta täällä on paljon ei niin hyvää, tarkoitus ei ole haastaa riitaa vaan laittaa ihmiset ajattelemaan...
Thaimaalaisen rauhallisuus on hyvin näennäistä, ja jopa vaimosi voi muuttua muutamassa minuutissa enkelistä demoniksi, jos olo suhteet ovat suotuisat, hyvänä esimerkkinä on näyttää keskisormea liikenteessä voit päästä hengestäsi...
Thaimaalainen on periaatteessa ahneuden perikuva, ei ihan kaikki... mutta todellisuudessa ainoa joka merkitsee on raha, ei ole väliä miten se on hankittu, kunhan sitä on... paljon... thaimaalaiset eivät ole säästäväisiä, el yleensä tuhlaavat suureellisesti tulonsa, ja ovat sen jälkeen pa. tai samassa tilassa kun ennen rahantuloa, tähän on syynä se että ruoka on halpaa, eikä ole kylmä... perusoletus on että on perseauki...
Maaseutujen autioituminen on hyvin voimakasta myös täällä, erityisesti koilisessa... Koneet ovat korvanneet ihmistyövoiman, jolloin työtä on vähemmän kuin niitä tekeviä käsiä... joka on johtanut siihen että työstä en makseta juuri mitään, eikä sillä palkalla pärjää, tämä selittää osaltaan prostituution, kun ei ole todellisia vaihtoehtoja... 330 b 10h työpäivästä ei ole vaihtoehto.
Kaupat eivät käytä juurikaan pientilallisten tuotteita, eivätkä ainakaan paikallisia... 7/11, tesco ja macro on periaattessa samojen sukujen omistuksissa, torit ja paikalliset ravintolat myyvät paikallista tuotantoa... tai hieman kauempaan hommattua....
Hyvä asia thaimaassa on se että kuka vaan voi perustaa macroyrityksen, yksinkertaisimmillaan ostaa cocista myydä sitä ulos 5b voitolla, näitä yrityksiä on miljoonia... mutta tosiasiassa näistäkään ei ole kehittynyt juurikaan huippuliikemiehiä, kiinalaiset hoitaa kultakaupan, tietynlaisen tukkukaupan, intialaiset hoitavat rätit...
Otan vielä kantaa tuohon kehitysmaa asiaan, Thaimaa on edelleenkin lähes kaikilla teollistunut kehitysmaa... ja vielä vuosia... mikä on johtanut siihen että tuloerot on valtavat... perus kouluttamaton thaikku joutuu tulemaan toimeen mitättömällä rahasummalla päivässä...
Thaimaa on lähes kaikilla mittareilla teollistunut kehitysmaa... ja on vielä vuosia...
Otanpa vielä kantaa tuohon Suomen tilanteeseen, olen aina käynyt äänestämässä... enkä ole yhdellekään politikolle antanut mandaattia että sosiaaliturvaa pitää heikentää, jos ei ole varaa auttaa heikommassa asemassa olevia, pitää säästää jostain muusta, mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, alotetaan vaikka yritystuista, joskin sosiaaliedut on menneet liian pitkälle, asunnot on suhteessa kalliimpia helsingissä kuin monacossa, kiitos asumistuen... työkuntoiset ihmiset jauhavat täällä paskaa 24/7, luulempa että minäkin osallistun heidän tukiensa maksuun...
Omaat henkilökohtaisen kokemuksen, minkä olet joskus nähnyt. Koillisessa mitkään Intialaiset hoida yhtään mitään vaatekauppaa. Thaimaalaisia ei voi yleistää rahankäytössä osa on säästäväisiä, monet taas eivät. Aika sekavaa on sepustus ja tieto, suurinosa perustuu olettamuuksiin. Sen huomaa kahteen kertaan kirjoitetusta tekstistä.
Otappa kantaa jossakin muualla, tämä on matkailupalsta.
Ahaa no mutta jassoo taas kerran, että oikein matkailupalsta, hieno kommentti, niin viisas ja fiksu taas kerran.
Mahdatko tarkoittaa nyt aloittajaa vai aloituksen johdosta kommentointeja ?????????
Numba kertoo että koillinen autioituu ja perskärpänenkös siitä päriseen että ei intialaiset myy t-paitoja koillisessa, jiiiiiiihaaaaaaaa.
Mihin+se+koillinen+autioituu?+Kiinaanko?+Ei+työmarkkinoita+ole+miljoonille+Isanilaisille+missäänpäin+Thaimaata.