nuorten video pelaaminen

En oo vielä kuollut, enkä ketään tappanut. Edesmennyt faija osti MSX-tietokoneen n. vuonna 1987 meille. Eihän sillä muuta tehty kuin pelattu. Sen jälkeen olen itse omat pelikoneeni hommannut, Nintendo vuonna 1990 ekoista kesätyörahoista.

Ei se pelaaminen tai pelaamattomuus turmioon vie. Jos vanhempi ei ole läsnä tai muuten jättää vanhempana olon vaiheeseen, se on lapsen kasvun kannalta huono. Kukapa hänelle sitten kertoo miten ollaan. No poliisi sitten joo jossain vaiheessa, mutta kasvatus hommana kuuluu jollekin muulle.

Tulevia kouluampujia ja linnakundeja.

Pelaamiselle voi laittaa rajoitukset ja vanhempien toiminnalla on myös merkitys. Pelaaminen on hauskaa ja saa ilon irti oikealla tavalla. Pelejä on muitakin, kuin sotaa ja ammuntaa.

Pelaajat ei ajattele että menenpäs tappamaan ihmisiä, niin kuin sinä ajattelet. Tai tekis mieli ampua/tappaa. Peli on peli.

GTA san andreas. Tapoin sata poliisia sanoo 12 -vuotias Mikko kaverilleen. He puhuvat pelistä. Ei mitenkään mene oikeaan maailmaan ajattelu.

Paljon parempi kun antaa pelata eikä olla tollanen ylisuojeleva nazi kukkahattutäti ja sitäpaitsi peleillä ja tosielämän tilanteilla ei mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos menee ampuun toisia oikeesti niin on ollu pöpi päästä jo syntymästä lähtien.