Suomessa on joskus ollut kohtuullinen sosiaaliturva. Hyväosaiset kuvittelevat, että niin on yhä
edelleen, mutta se on harhaluulo. Sosiaaliturvan tasoa mitataan vertaamalla sosiaaliavustusten
verotonta eli ”käteen jäävää” osaa bruttokansantuotteeseen. Tässä vertailussa Suomen
sosiaaliturvantaso jää alle Euroopan unionin keskitason. Suomi tunnetaankin maailmalla vauraana maana, jolla on suuri köyhälistö. Köyhien määrä lisääntyy Suomessa nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin.
Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio. Työttömien peruspäivärahaan on vuoden 1990 jälkeen
syntynyt 30 prosentin vaje. Eläkkeiden kutistuminen on samaa luokkaa. Toimeentulotuen perusosa on heikentynyt peräti 40 prosenttia.
Kyse ei ole enää minkään pienen kaljakuppilan nurkkapöydästä. Kun otetaan huomioon
työttömyyseläkkeellä ja työvoimapoliittisissa eli ”työllistymistä edistävissä palveluissa” olevat,
kertyy työttömien määräksi 700 000. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvaa jatkuvasti,
tyypillisesti mielenterveysongelmien tähden. Alle 25-vuotiaita eläkeläisiä on tuhansia. Heillä ei ole
muuta tuloa kuin kansaneläke. Ja se jää elinikäiseksi tilanteeksi. Oikeastaan eläkeläisten määrän pitäisi olla tuntuvasti nykyistä korkeampi. Huomattava osa pitkäaikaistyöttömistä potee hoitamatonta masennusta. Se ei parane kun seurana on köyhyys ja yksinäisyys.
Huvittavinta tässä suomalaisten 9 euron lottovoittajien tilanteessa on se, että heidän kohtalonsa on perustuslain vastainen. Jos meillä olisi sivistysvaltioihin kuuluva perustuslakituomioistuin, joutuisi se toteamaan, että syyperusteiseen sosiaaliturvaan on tehtävä olennaisia korotuksia.
Eräs sosiaalipolitiikan keskeinen kysymys on se ”kuinka suureen osaan yhteiskunnan
vaurauden kasvusta ovat oikeutettuja ne yhteiskunnan jäsenet, jotka eivät (enää) osallistu kyseisen vaurauden kasvattamiseen. Sata-komitea teki arvovalinnan istuvan hallituksen puolesta ja jätti enemmät sosiaaliturvan korotukset esittämättä. Mietinnön painopiste jäi hallinnollisten seikkojen tarkasteluksi.
Tuntuvin sosiaaliturvan korotus, jota komitea esittää on minimieläkkeen nostaminen 685 euroon.
Tämäkään korotus ei kattaisi edes eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä. Mielestäni pienimmän eläkkeen
pitäisi olla 1400 euroa. Samalla eläketulovähennystä tulisi korottaa. Vanhuksille ja sairaille, pitkäaikaistyöttömille tulisi
turvata virikerikas elämä, yhteiskunnassa jossa harrastukset ja ihmissuhteetkin maksavat.
Kukaan ei elä ihmisarvoista elämää 500 eurolla, mikä on nykyisin yksinöisen ihmisen
toimeentulotuen perusosa. Monet joutuvat kituuttamaan tuolla rahalla vuosikaudet, jopa
vuosikymmenet. Toimeentulotuen jälkeenjääneisyys tulisi korjata, korottamalla tuen veroton
perusosa 1200 euroon. Samalla toimeentulotuesta pitäisi tehdä alkuperäisen tarkoituksensa
mukaisesti tilapäinen apu, harvinaisuus, johon turvaudutaan esim. isojen sairaskulujen yhteydessä.
Työttömien todellinen kokonaismäärä oli siis yli 700 000 kansalaista. Jokainen ymmärtää, ettei
näköpiirissä ole täystyöllisyyttä. Työttömyyspäiväraha jää monelle pysyväksi elatusmuodoksi.
Kelan työttömille maksaman päivärahan tulisi jälkeenjääneisyyden korjaamisen ja tasokorotuksen ansiosta olla keskimäärin 1500 euroa kuukaudessa. Nykyään se on 500 euroa. Verotuksella tulisi huolehtia siitä, etteivät työttömät tarvitse toimeentulotukea. Asumistuen omavastuuosuus pitäisi poistaa.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rönsyjä tulisi leikata pois. Keinottelu ilmaistyövoimalla pitää estää. Ihmisarvoa alentava kuntouttava työtoiminta on syytä lopettaa. Samaten sosiaalituella työllistävä yhdistelmätuki. Jos on yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, kuten tavaroiden kierrätys ja koululaisten iltapäiväkerhot, tulisi yhteiskunnan avustaa niitä ylläpitäviä järjestöjä siten, että työstä voidaan maksaa palkkaa.
edelleen, mutta se on harhaluulo. Sosiaaliturvan tasoa mitataan vertaamalla sosiaaliavustusten
verotonta eli ”käteen jäävää” osaa bruttokansantuotteeseen. Tässä vertailussa Suomen
sosiaaliturvantaso jää alle Euroopan unionin keskitason. Suomi tunnetaankin maailmalla vauraana maana, jolla on suuri köyhälistö. Köyhien määrä lisääntyy Suomessa nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin.
Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio. Työttömien peruspäivärahaan on vuoden 1990 jälkeen
syntynyt 30 prosentin vaje. Eläkkeiden kutistuminen on samaa luokkaa. Toimeentulotuen perusosa on heikentynyt peräti 40 prosenttia.
Kyse ei ole enää minkään pienen kaljakuppilan nurkkapöydästä. Kun otetaan huomioon
työttömyyseläkkeellä ja työvoimapoliittisissa eli ”työllistymistä edistävissä palveluissa” olevat,
kertyy työttömien määräksi 700 000. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvaa jatkuvasti,
tyypillisesti mielenterveysongelmien tähden. Alle 25-vuotiaita eläkeläisiä on tuhansia. Heillä ei ole
muuta tuloa kuin kansaneläke. Ja se jää elinikäiseksi tilanteeksi. Oikeastaan eläkeläisten määrän pitäisi olla tuntuvasti nykyistä korkeampi. Huomattava osa pitkäaikaistyöttömistä potee hoitamatonta masennusta. Se ei parane kun seurana on köyhyys ja yksinäisyys.
Huvittavinta tässä suomalaisten 9 euron lottovoittajien tilanteessa on se, että heidän kohtalonsa on perustuslain vastainen. Jos meillä olisi sivistysvaltioihin kuuluva perustuslakituomioistuin, joutuisi se toteamaan, että syyperusteiseen sosiaaliturvaan on tehtävä olennaisia korotuksia.
Eräs sosiaalipolitiikan keskeinen kysymys on se ”kuinka suureen osaan yhteiskunnan
vaurauden kasvusta ovat oikeutettuja ne yhteiskunnan jäsenet, jotka eivät (enää) osallistu kyseisen vaurauden kasvattamiseen. Sata-komitea teki arvovalinnan istuvan hallituksen puolesta ja jätti enemmät sosiaaliturvan korotukset esittämättä. Mietinnön painopiste jäi hallinnollisten seikkojen tarkasteluksi.
Tuntuvin sosiaaliturvan korotus, jota komitea esittää on minimieläkkeen nostaminen 685 euroon.
Tämäkään korotus ei kattaisi edes eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä. Mielestäni pienimmän eläkkeen
pitäisi olla 1400 euroa. Samalla eläketulovähennystä tulisi korottaa. Vanhuksille ja sairaille, pitkäaikaistyöttömille tulisi
turvata virikerikas elämä, yhteiskunnassa jossa harrastukset ja ihmissuhteetkin maksavat.
Kukaan ei elä ihmisarvoista elämää 500 eurolla, mikä on nykyisin yksinöisen ihmisen
toimeentulotuen perusosa. Monet joutuvat kituuttamaan tuolla rahalla vuosikaudet, jopa
vuosikymmenet. Toimeentulotuen jälkeenjääneisyys tulisi korjata, korottamalla tuen veroton
perusosa 1200 euroon. Samalla toimeentulotuesta pitäisi tehdä alkuperäisen tarkoituksensa
mukaisesti tilapäinen apu, harvinaisuus, johon turvaudutaan esim. isojen sairaskulujen yhteydessä.
Työttömien todellinen kokonaismäärä oli siis yli 700 000 kansalaista. Jokainen ymmärtää, ettei
näköpiirissä ole täystyöllisyyttä. Työttömyyspäiväraha jää monelle pysyväksi elatusmuodoksi.
Kelan työttömille maksaman päivärahan tulisi jälkeenjääneisyyden korjaamisen ja tasokorotuksen ansiosta olla keskimäärin 1500 euroa kuukaudessa. Nykyään se on 500 euroa. Verotuksella tulisi huolehtia siitä, etteivät työttömät tarvitse toimeentulotukea. Asumistuen omavastuuosuus pitäisi poistaa.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rönsyjä tulisi leikata pois. Keinottelu ilmaistyövoimalla pitää estää. Ihmisarvoa alentava kuntouttava työtoiminta on syytä lopettaa. Samaten sosiaalituella työllistävä yhdistelmätuki. Jos on yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, kuten tavaroiden kierrätys ja koululaisten iltapäiväkerhot, tulisi yhteiskunnan avustaa niitä ylläpitäviä järjestöjä siten, että työstä voidaan maksaa palkkaa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Aktiivimallia ja muita työttömiin kohdistuvia jatkuvasti lisääntyviä kurinpitokeinoja oikeutetaan ylläpitämällä myyttiä työnvälttelijöistä. Käytännössä kyse on yhteiskunnan toiminnan kannalta marginaalisesta ja merkityksettömästä ihmisryhmästä. Tämä ei kuitenkaan estä porvarillista mediaa ja erityisesti iltapäivälehdistöä nostamasta työnvälttelijöitä yhä uudelleen moralistisen paheksunnan kohteiksi. Puhe työnvälttelijöistä on tehokas keino viedä keskustelua sivuraiteille. Käytännössä aktiivimallin sisältämä leikkuri kohdistuu erityisesti niihin työttömiin, joiden työllistyminen on kaikkein vaikeinta. Jokaista hypoteettista aktiivimallin ansiosta aktivoitunutta työnvälttelijää kohden löytyy monta ikääntynyttä ja monisairasta työtöntä, jotka eivät työllisty, vaikka työttömyyskorvauksia kuinka leikattaisiin.
Rahallako meinasit työtä ostaa. Olen ollut 8 vuotta työtön enkä saa takuulla työpaikkaa yhtään mistään enkä lainaakaan mistään raha laitoksista. Se on todettu jo ajat sitten.
Täyttä asiaa, ei mulla muuta
Ups, tulipa stubelomainen olo, mihin lähimpään häpeäpaaluun stubb:ina voisin hirttäytyä??
Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton. Pitkäaikaissairaus aiheuttaa kuluja lääkkeisiin sekä terveyskeskus- ja sairaalakäynteihin.
Työkyvytöntä ihmistä ei tehdä työkykyiseksi hallituksen aktiivimallilla. Työttömät, joiden terveydentila on pitkäaikaisesti heikentynyt, tarvitsevat kuntoutusta sekä tukea terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen sekä työpaikan joustavuutta. Siten heidät saadaan parhaiten työelämään takaisin, tai eläkkeelle. Yli 50v ihmisten pakottaminen on jo kidutus.
Eilen uutisoitiin ennätyspienestä syntyvyydestä.
Tämäkin Sipilän rosvolauman ja hyväveliverkoston sulle-mulle-polittikan tulos.
Aktiivimalli on sama kuin torpparimalli ennen, joka johti kansalaissotaan! Jos hallitus jatkaa samalla linjalla, eppäilen jotta jotain vakavaa saattaa tapahtua! Lisäksi perustuslaki ei suoraan aktiivimallia hyväksy! Työministeri itse on myöntänyt että malli on työttömien kuritusta!
Työministeri oli itsekin vuoden työttömänä.
Kysymys kuuluukin kuinka monessa sivistysvaltioksi itseään kutsuvassa paikassa elintaso on yhtä alhainen kuin suomalainen perustoimeentulolla elävän, vai olemmeko vain banaanivaltioiden eliittiä?
Ei sillä kukaan minnekään ainakaan muuttamaan pääse. Saa olla aika taikuri jos meinas niin.
Perinteisesti köyhyys määritellään maan tulojakauman perusteella: sen mukaan köyhyydessä elävällä on käytössä alle 60 prosenttia valtakunnan mediaanitulosta. Kun tulot suhteutetaan kotitalouksien kokoon, yhden hengen köyhyysrajaksi määrittyy 1 190 euroa. Laskentatapa aiheuttaa tilastollisia kummallisuuksia.
Niin kutsuttua viitebudjetteja varten määritellään satoja hyödykkeitä ja kulutustuotteille määritellään keskimääräinen käyttöikä. Viitebudjetti huomioi mielekkään elämän fyysiset, psyykkiset ja henkiset tarpeet. Menot eritellään hyödykkeittäin erilaisten elämäntilanteiden vuoksi.
Juurikin näin ovat maassa asiat !
Tullaan sitten siihen mistä rahat?
Meilähän ennätti asustella jonkin aikaa se ns hyvinvointivaltio, - mitä
sitten tapahtui?
Tuli vuosi 1987 ja kokoomus pääsi hallitusvastuuseen jossa se on lähes
jatkuvasti sitten ollut eri kokoonpanoissa, yhteistä on kuitenkin ollut se
että tuottava valtionomaisuus on järjestelmällisesti hävitetty ja verotusta
kevennetty kokoomuksen ja sen apupuolueen veronmaksajain keskusliiton
toiveitten mukaisesti sekä niin että jäljelle jäänytkin osa on siirretty
köyhien maksettavaksi siirtämällä painopistettä kunnallis- ja välillisten
verojen suuntaan sekä keventämällä pääomatulo verotusta ja tekemällä
veronkierrosta hyveen josta suurin rangaistus saattaa olla Suomen
Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitali.
Toisin sanoen meillä olisi ollut täysin mahdollista säilyttää hyvinvoinnin
rahoitus, kyse on ollut vain arvovalinnoista.
Hyvinvointivaltion rakentajat olivat vasemmistopuolueet yhdessä
silloisen vielä Alkiolaisen maalaisliiton/ Kepun kanssa.
Kepu on kadottanut aatteensa ja pian kannattajansa, Kokoomus on ja
pysyy suurpääoman airueena yhdessä sen veronmaksajain (lue; veronkiertäjäin)
keskusliittonsa kanssa.
Tarvitaan todella tyhmä kansa joka pitää kyseisen puolueen kannatuksen
noissa, onneksi nyt jo laskuun lähteneissä luvuissa.
Palkkasumma+on+noussut+60%+1990-luvun+alusta+mutta+eläkkeet+ja+muut+avustukset+junnaavat+paikoillaan+tai+ovat+laskeneet.Jotkin+ovat+laskeneet+todella+paljon+KUTEN+JUURI+TYÖMARKKINATUKI+,ja+reaalisesti+ostovoima+on+pudonnut+rajusti+kaikkein+vähätuloisimpien+osalta.
Suhteellinen köyhyys ei poistu rahalla. Suhteellinen köyhyys säilyy käytännössä aina samana.
Absoluuttisesti köyhiä Suomessa ovat lähinnä sairaat, vammaiset ja jotkut pienellä eläkkeellä olevat vanhukset. Absoluuttinen köyhyys poistuisi rahalla.
Absoluuttisesti köyhiä on Suomessa vähän, toki silti liikaa.
Vaikka meidän vähimmäisturvamme on sellainen, että sillä pysyy hengissä, se on kaukana siitä, millä ihminen pystyisi edes keskiverrosti osallistumaan yhteiskuntaan. Sillä ei pysty toteuttamaan itseään sellaisena, jollaiseksi on syntynyt. Paitsi jos sattuu tykkäämään erityisesti pelkästään metsässä juoksemisesta tai mustikassa käymisestä.
Heillä jotka väittävät, että Suomessa ei ole köyhyyttä, ei ole vielä kosketuspintaa siihen mitä erityisesti pitkäaikainen köyhyys teettää. Köyhien tilannetta peilataan virheellisesti omiin lyhytaikaisiin pienituloisuuden kokemuksiin, joita löytyy useimmilta. Se synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja köyhiä kohtaan. Ihminen voi elää aika niukasti muutamia kuukausia ilman, että se tuntuu missään. Kun patja alkaa olla keskeltä notkolla eikä ole talvitakkia tai kenkiä ja kaikki alkaa ränsistyä ympärillä kun parempaan ei ole varaa, sellaista ihmisten on vaikeaa kuvitella.
Juuri näin!
Monet päättäjät eivät ymmärrä sellaisia asioita mitä tekevät pienetkin
korotukset esim terveyskeskusmaksuissa tai leikkaukset lääkekorvauksista.
Kun ne ovat poissa nollasta ne muuttuvat todellisiksi.
Yhteiskunnan asenneilmapiiri on muuttunut samalla erittäin raa`aksi ja
kasvaneen pakolaisuuden myötä rasistiseksi.
Näilläkin palstoilla kokoomuksen kuoropojat syyllistävät useimmiten
täysin ilman omaa syytään köyhyyteen joutuneita saamattomuudesta.
Tilastot puhuvat karua totuutta ja saamme EU;lta jatkuvasti nuhteita
hoitamattomasta ja kasvavasta köyhyydestä.
Ainoana pohjoismaana saamme sieltä ruoka-apua ilman että se hävettäisi
keskeisiä päättäjiämme, saati johtaisi muuhun kuin surkutteluun.
Presidentillekin riittää osallistuminen kummitoimintaan jonka senkin
tuotto taitaa valua Hjallis Harkimon pussiin.
Suomen työmarkkinatuki on jo ennestään liian alhainen. Suomi on siitä saanut jo aikaisemmin kritiikkiä EU:lta miksi siis alentaa lisää? Miksei esim. Nosteta tukea jos onnistuu saamaan pätkätöitä? Tanskasta tuosta ”ihmemaasta”, josta malli keksitty työmarkkinatuki on moninkertainen Suomeen verrattuna, joten kaikki heikennykset työmarkkinatukeen saattavat olla jopa EU:n vastaisia. Suomi on ainoa pohjoismaa, missä on köyhyys ja leipäjonoja. Norjassa, Tanskassa, jopa Islannissa on työmarkkinatuki paljon korkeampi. Tanskassa 1400 eur Islannissa 143 000ISK, eli 995 eur..Somessa 500 eur, ja elinkustannukset samat. Kyllä, Suomen työmarkkinatuki on jotain Puolan tasolla, eikä Pohjoismaiden.
Tulonsiirtojen ja verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus on heikentynyt.
Tämä selittyy ennen kaikkea sillä, että perus- ja vähimmäisturvan taso on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli 20 vuotta sitten. Se kattaa vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimistä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243444-nyt-leviaa-helsingin-painava-huoli-sotesta-leikkausten-mittakaava-kasittamaton-
Lisää pahoinvointia, ja lisää työttömiä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243444-nyt-leviaa-helsingin-painava-huoli-sotesta-leikkausten-mittakaava-kasittamaton-vastaa#.WqAHwBN6PDY.facebook
ei muuta kun hallitus alas.