Töihin heti, huutaa hyökkäävä ja vihainen aktiivimalli, joka jotain ihastuttaa ja toista vihastuttaa. Kuka siellä kunnon työtä tarjoaa, on enemmän kuin hyvin epäselvä kaukana kotimaisessa syrjäseudulla. Pakkomalli ole yhdenvertainen malli missään nimessä kaikissa maan kolkissa, kun otetaan huomioon työttömien asuinpaikka, ikä, sukupuoli, koulutustausta, elämäntilanne… 18 tuntia palkkatyötä 65 päivän aikana tuntuu byrokratialta, kiusaamiselta, kuka ihminen tulee sillä toimeen. Malli lisää työllisyyttä 18 tuntia ja lyhentää työttömyyttä 18 tuntia noin kolmen kuukauden aikana. Tosiasia monen kohdalla on jo 1990-luvulta, kuinka moni työnhaku- ja urakurssin sai pysyvän työpaikan, jos sattui olemaan 55-64 -vuoden tuntumassa, kurssit olivat enemmänkin jonkinlaista päivähoitoa, eikä kaikista työttömistä ole yrittäjiksi. Eväät työllisyyden hoitamiseksi ja parantamiseksi ovat tosi keveät ja köykäiset nykyään. Malli vaikuttaa byrokratia häkkyrältä. Voi olla, että aktiivimalli tulee monelle olemaan lopullinen saattohoito koko elämän mittaiseen silpputyöhön, pätkätyöhön ja välillä koulutukseen. Toivottavasti uusliberalistisen aktiivimallin hiljainen tarkoitus ei ole ollut se. Tavoitteena pitää olla kirkkaasti ja selvästi pysyvät työpaikat, koska vain ne vain luovat elämään turvaa, varmuutta ja lisäävät jopa syntyvyyttä. Valitettavasti määräaikaisia työsuhteita Suomessa on jo lähes viidennes ja lukematon määrä on sitten ihmisillä vain osa-aikatyötä.
Patistelu- ja pelottelumalli?
Madrass
066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.