Suurin osa paikkansapitämättömistä vaitteistä täällä netissä johtuu puutteellisesta tietämyksestä ja älyllisestä kykenemättömyydestä, mutta tällaiset puheenvuorot ovat kuitenkin rehellisiä. Henkilö itse uskoo, mitä kirjoittaa.
Toinen, paljon vaikeampi ongelma on psykologinen. Henkilö ei kehtaa kasvojen menettämisen pelossa myöntää erehtyneensä. Näin hän etsii puolusteluja itsekin jo virheeksi havaitsemalleen lausumalleen, ja joutuu sekasotkun verkkoon ja tieteen ulkopuolelle.
Erehtyminen on inhimillistä, mutta sittenkin joillekin on äärimmäisen vaikeaa myöntää erehtyneensä.
Vaikeus myöntää erehdyksensä
13
235
Vastaukset
- näin.on
Mene kertomaan tuo ilmastonmuutospalstalla sekoileville ilmastonlämpenemishörhöille.
Ilmastonmuutoskysymyksen varmuusaste on aivan toinen kuin varsinaisten luonnontieteitten. Jos esimerkiksi biologilta kysyisi, millainen tulee olemaan tulevaisuuden evoluutio, hän sanoisi, ettei tiedä.
On ainakin neljä kysymystä, joista ollaan eri mieltä:
1. Onko riittävän pitkältä ajalta havaintoja, jotta voitaisiin uskoa pitkäaikaiseen muutoksen tuloon?
2. Johtuuko mahdollisesti tuleva muutos pääasiassa ihmisestä, esimerkiksi kasvaneesta hiilidioksidikuormasta?
3. Johtuuko mahdollisesti tuleva muutos pääasiassa astronomisista seikoista, kuten taivaankappalten radan ja kaltevuuskulmien muutoksista?
4. Missä määrin tiedemiehet ovat epävarmoissa tulkinnoissa auktoriteettien johdettavissa päästäkseen urallaan eteenpäin?
Luonnontieteen varmoista tuloksista ei juuri tarvitse kauan keskustella, kun väärät hypoteesit osoitetaan kiistatta vääriksi. Se, että edelleen käydään kiivasta sotaa ilmastonmuutoksen alalla, osoittaa, että kiistattomia tuloksia ei ole saavutettu. Ns. malleihin valitaan ne tekijät, jotka tutkija tietää tai luulee tärkeiksi. Siksi mallit ovat kovin eri suuntiin puhuvia.- VähänAlaaSeurannut
1. Itse asiassa useiden tutkijoiden mielestä alkaa olla, vaikka tarkkuushavaintoja ei kovin pitkältä ajalta olekaan. Missään tapauksessa ei ole aikaa jäädä odottamaan pitkiä havaintosarjoja, jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta.
2. Hilidioksiidin lämmittävälle vaikutukselle on uskottava mekanismi. Hiilidioksiidi ilmakehässä on lisääntynyt.
Toisaalta kokonaisuus erilaisine takaisinkytkentöineen on vähintäänkin kompleksinen. Se voidaan sanoa melkoisen suurella varmuudella, että ihmisellä on vaikutusta. Määrästä onkin sitten suurempi erimielisyys.
3. Sellaisia seikkoja ei ainakaan tunneta. Esimerkiksi Auringon säteilytason vaihtelu ei riitä selitykseksi.
4. Eivät ehkä auktoriteettien. Ryhmäpainetta pitäisin todennäköisempänä. Toisaalta huippututkijat puuhastelevat projekteissa, joista hyvin harvalla sivullisella on kompetenssia lausua mitään. Ryhmäpaine taitaa tulla vasta kun suuremmat poikkitieteelliset ryhmittymät alkavat tulkita tuloksia ja muodostaa niistä kokonaiskuvaa ja raportteja päättäjile.
Lisään muutaman.
5. Mitä haittaa on siitä, että pyrimme luopumaan fossiilisista polttoaineista ja ilman saatuttamisesta yleensä?
6. Mitä haittaa on siitä, että pyrimme pienentämään energiakulutusta ja siirtymään uusiutuviin energiamuotoihin ja uusiutuviin materiaaleihin?
7. Jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on edes mahdollinen, niin eikö varovaisuusperiaatteen noudattaminen ole paikallaan. VähänAlaaSeurannut kirjoitti:
1. Itse asiassa useiden tutkijoiden mielestä alkaa olla, vaikka tarkkuushavaintoja ei kovin pitkältä ajalta olekaan. Missään tapauksessa ei ole aikaa jäädä odottamaan pitkiä havaintosarjoja, jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta.
2. Hilidioksiidin lämmittävälle vaikutukselle on uskottava mekanismi. Hiilidioksiidi ilmakehässä on lisääntynyt.
Toisaalta kokonaisuus erilaisine takaisinkytkentöineen on vähintäänkin kompleksinen. Se voidaan sanoa melkoisen suurella varmuudella, että ihmisellä on vaikutusta. Määrästä onkin sitten suurempi erimielisyys.
3. Sellaisia seikkoja ei ainakaan tunneta. Esimerkiksi Auringon säteilytason vaihtelu ei riitä selitykseksi.
4. Eivät ehkä auktoriteettien. Ryhmäpainetta pitäisin todennäköisempänä. Toisaalta huippututkijat puuhastelevat projekteissa, joista hyvin harvalla sivullisella on kompetenssia lausua mitään. Ryhmäpaine taitaa tulla vasta kun suuremmat poikkitieteelliset ryhmittymät alkavat tulkita tuloksia ja muodostaa niistä kokonaiskuvaa ja raportteja päättäjile.
Lisään muutaman.
5. Mitä haittaa on siitä, että pyrimme luopumaan fossiilisista polttoaineista ja ilman saatuttamisesta yleensä?
6. Mitä haittaa on siitä, että pyrimme pienentämään energiakulutusta ja siirtymään uusiutuviin energiamuotoihin ja uusiutuviin materiaaleihin?
7. Jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on edes mahdollinen, niin eikö varovaisuusperiaatteen noudattaminen ole paikallaan.Varmuus maksaa. On monta asiaa, joiden aiheuttamien vaarojen vähentäminen maksaa. Rahaa on rajallisesti käytettävissä. Toivottavasti poliitikot osaavat kohdentaa rahan niin, että sillä saisi mahdollisimman paljon terveyttä mahdollisimman monille.
VähänAlaaSeurannut kirjoitti:
1. Itse asiassa useiden tutkijoiden mielestä alkaa olla, vaikka tarkkuushavaintoja ei kovin pitkältä ajalta olekaan. Missään tapauksessa ei ole aikaa jäädä odottamaan pitkiä havaintosarjoja, jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta.
2. Hilidioksiidin lämmittävälle vaikutukselle on uskottava mekanismi. Hiilidioksiidi ilmakehässä on lisääntynyt.
Toisaalta kokonaisuus erilaisine takaisinkytkentöineen on vähintäänkin kompleksinen. Se voidaan sanoa melkoisen suurella varmuudella, että ihmisellä on vaikutusta. Määrästä onkin sitten suurempi erimielisyys.
3. Sellaisia seikkoja ei ainakaan tunneta. Esimerkiksi Auringon säteilytason vaihtelu ei riitä selitykseksi.
4. Eivät ehkä auktoriteettien. Ryhmäpainetta pitäisin todennäköisempänä. Toisaalta huippututkijat puuhastelevat projekteissa, joista hyvin harvalla sivullisella on kompetenssia lausua mitään. Ryhmäpaine taitaa tulla vasta kun suuremmat poikkitieteelliset ryhmittymät alkavat tulkita tuloksia ja muodostaa niistä kokonaiskuvaa ja raportteja päättäjile.
Lisään muutaman.
5. Mitä haittaa on siitä, että pyrimme luopumaan fossiilisista polttoaineista ja ilman saatuttamisesta yleensä?
6. Mitä haittaa on siitä, että pyrimme pienentämään energiakulutusta ja siirtymään uusiutuviin energiamuotoihin ja uusiutuviin materiaaleihin?
7. Jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on edes mahdollinen, niin eikö varovaisuusperiaatteen noudattaminen ole paikallaan.Itse asiassa meteorologiaa en juuri tunne, paremmin ns. kovia luonnontieteitä, kvanttifysiikka, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, evoluutiopsykologiaa ja sosiobiologiaa ynnä kosmologiaa. Aloitukseni tarkoitti juuri näitä, joissa on vahva teoreettinen ote. Vastaus vain vei alalle, jota en juuri tunne sen enempää, kuin että sen varmuusaste on hyvin vähäinen edellisiin verrattuna.
- näin.on
Jos tädilllä olisi munat, niin se olisi setä. Voisimme tietysti maksaa ziljoonamiljoonaa dollaria päästöoikeuksista, jos joku keksisi, että kahden viikon kuluttua Maapallo luhistuu mustaksi aukoksi ihmisen toimien vuoksi.
Varovaisuusperiaate pitää tässäkin tapauksessa ensimmäiseksi asettaa kunniaan. - Poikkitieteellistä
kvas kirjoitti:
Itse asiassa meteorologiaa en juuri tunne, paremmin ns. kovia luonnontieteitä, kvanttifysiikka, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, evoluutiopsykologiaa ja sosiobiologiaa ynnä kosmologiaa. Aloitukseni tarkoitti juuri näitä, joissa on vahva teoreettinen ote. Vastaus vain vei alalle, jota en juuri tunne sen enempää, kuin että sen varmuusaste on hyvin vähäinen edellisiin verrattuna.
Oletpa sinä poikkeuksellisen monitaitoinen ihminen.
Klimatologiassa on kyse paljon muustakin kuin meteorologiasta. Kyseessä on vahvasti poikkitieteellinen ala, joka tukeutuu useisiin luonnontieteen osa-alueisiin. Väitteesi varmuusasteen vähäisyydestä on liioiteltu.
Ps. Mistä asti evoluutiopsykologia tai sosiobiologia ovat olleet "kovia tieteitä"? Poikkitieteellistä kirjoitti:
Oletpa sinä poikkeuksellisen monitaitoinen ihminen.
Klimatologiassa on kyse paljon muustakin kuin meteorologiasta. Kyseessä on vahvasti poikkitieteellinen ala, joka tukeutuu useisiin luonnontieteen osa-alueisiin. Väitteesi varmuusasteen vähäisyydestä on liioiteltu.
Ps. Mistä asti evoluutiopsykologia tai sosiobiologia ovat olleet "kovia tieteitä"?<<Oletpa sinä poikkeuksellisen monitaitoinen ihminen.>>
Tietenkään en tarkoita, että olisin kaikkien alojen asiantuntija, mutta tiedän, että kaikki luonnontieteet perustuvat vain yhteen ja samaan metodologiaan, joka koostuu empiirisestä havainnosta ja loogisesta päättelystä.
<<Ps. Mistä asti evoluutiopsykologia tai sosiobiologia ovat olleet "kovia tieteitä"?>>
Siitä asti, kun niitä alettiin kutsua näillä nimillä. Sitä ennen niiden teoreettinen pohja oli luotu jo evoluutioteoriassa. Biologinen synteesi syntyi 40-luvulla, jolloin erimielisyyttä biologien keskuudessa ei enää juuri ole ollut.
Kaikkien luonnontieteitten kuva on yhtenäinen. Maailma koostuu aineesta/energiasta. Jokaisella hiukkasella on jo sellaisenaan kaikki ominaisuudet, jota tarvitaan "ylemmällä" tasolla. Ei ole olemassa lisäselityksiä sirryttäessä ylemmälle tasolle, ns. emergenssia. Kaikkien luonnontieteellisten alojen teoreettinen pohja on sama hiukkasfysiikasta sosiobiologiaan asti.
Sen sijaan perinteisillä psykologioilla ja sosiologioilla on muitakin teoreettisia näkemyksiä, esimerkiksi psykologia operoi patoumilla ja sosiologia yhteisökyttäytymisellä, joka ei kuulemma ole redusoitavissa yksilökäyttäytymiseksi. Humanistiset tieteet, psykologian muut linjat. sosiologiat yms. eivät noudata luonnontieteiden metodologiaa ja ovat siten evoluutiopsykologian ja sosiobiologian silmin lähempänä tarinankerrontaa kuin tiedettä.
Itse asiassa psykologian ja sosiologian havainnot ovat yleensä oikeita, mutta teoriat ovat monia ja virheellisiä.- KovatOnKovia
kvas kirjoitti:
<<Oletpa sinä poikkeuksellisen monitaitoinen ihminen.>>
Tietenkään en tarkoita, että olisin kaikkien alojen asiantuntija, mutta tiedän, että kaikki luonnontieteet perustuvat vain yhteen ja samaan metodologiaan, joka koostuu empiirisestä havainnosta ja loogisesta päättelystä.
<<Ps. Mistä asti evoluutiopsykologia tai sosiobiologia ovat olleet "kovia tieteitä"?>>
Siitä asti, kun niitä alettiin kutsua näillä nimillä. Sitä ennen niiden teoreettinen pohja oli luotu jo evoluutioteoriassa. Biologinen synteesi syntyi 40-luvulla, jolloin erimielisyyttä biologien keskuudessa ei enää juuri ole ollut.
Kaikkien luonnontieteitten kuva on yhtenäinen. Maailma koostuu aineesta/energiasta. Jokaisella hiukkasella on jo sellaisenaan kaikki ominaisuudet, jota tarvitaan "ylemmällä" tasolla. Ei ole olemassa lisäselityksiä sirryttäessä ylemmälle tasolle, ns. emergenssia. Kaikkien luonnontieteellisten alojen teoreettinen pohja on sama hiukkasfysiikasta sosiobiologiaan asti.
Sen sijaan perinteisillä psykologioilla ja sosiologioilla on muitakin teoreettisia näkemyksiä, esimerkiksi psykologia operoi patoumilla ja sosiologia yhteisökyttäytymisellä, joka ei kuulemma ole redusoitavissa yksilökäyttäytymiseksi. Humanistiset tieteet, psykologian muut linjat. sosiologiat yms. eivät noudata luonnontieteiden metodologiaa ja ovat siten evoluutiopsykologian ja sosiobiologian silmin lähempänä tarinankerrontaa kuin tiedettä.
Itse asiassa psykologian ja sosiologian havainnot ovat yleensä oikeita, mutta teoriat ovat monia ja virheellisiä.Sekä evoluutiopsykologia että sosiobiologia ovat melko kaukana kokeellisista tai matemaattisesti mallinnettavista tieteistä, joita kovilla tieteillä yleensä tarkoitetaan.
Evoluutiokin on usein huomattavan vaikeaa mallintaa esimerkiksi fysiikkaan tai kemiaan verrattuna, mutta sitä se on lähinnä sen äärimmäisen kompleksisuuden takia. Saman tyyppinen kompleksisuus koskee klimatologiaa. Näiden kahden välillä ei juurikaan ole kvalitatiivista eroa tieteenä. KovatOnKovia kirjoitti:
Sekä evoluutiopsykologia että sosiobiologia ovat melko kaukana kokeellisista tai matemaattisesti mallinnettavista tieteistä, joita kovilla tieteillä yleensä tarkoitetaan.
Evoluutiokin on usein huomattavan vaikeaa mallintaa esimerkiksi fysiikkaan tai kemiaan verrattuna, mutta sitä se on lähinnä sen äärimmäisen kompleksisuuden takia. Saman tyyppinen kompleksisuus koskee klimatologiaa. Näiden kahden välillä ei juurikaan ole kvalitatiivista eroa tieteenä.<<Evoluutiokin on usein huomattavan vaikeaa mallintaa esimerkiksi fysiikkaan tai kemiaan verrattuna, mutta sitä se on lähinnä sen äärimmäisen kompleksisuuden takia. Saman tyyppinen kompleksisuus koskee klimatologiaa. Näiden kahden välillä ei juurikaan ole kvalitatiivista eroa tieteenä.>>
Olet ihan oikeassa. Kumpikaan tiede ei oleta sellaista lisätekijää, emergenssiä, joka on niin tyypillinen humanistisissä tieteissä.
Juuri evoluutioteoria sitoo evoluutiopsykologian ja sosiobiologian tiukasti yhteen muihin luonnontieteisiin, sillä evoluutioteoria ei sisällä mitään lisää tietämykseen. Se oli matematiikan kaltainen oivallus, samanlainen kuin toistaiseksi ihmiselle tuntematon asia, joka kuitenkin oli jo totta. Sen jälkeen, kuin evoluutioteoria on paljastunut, sitä ei voi kiistää enää kukaan järkevä ihminen. Evoluutioteoriaan perustuu myös evoluutiopsykologia ja sosiobiologia.
Meteorologia tai klimatologia toimii maleilla, joiden pätevyys perustuu siihen, miten kukin arvioi säähän vaikuttavat tekijät. Onko kaikki otettu huomioon vai ei, onko otettu oikealla painollaan? Periaatteessa klimatologia voi olla luonnontieteen kaltaista. Tuskin nykyisin kukaan alan tiedemies ajattelisi, että on lisäsyitä yleisten luonnon syiden lisäksi, mutta mallit ovat niin epävarmoja ja tulokset niin erilaisia, kuin olemme viime aikoina nähneet. Luonnontieteessä ei voi olla yhtä aikaa eri malleja. Korkeintaan yksi on oikea.
Aikoinaan kaikki tieteet olivat humanististen tieteiden kaltaista pohdiskelua, mutta pikku hiljaa luonnontieteet ovat saaneet taakseen rautaisen teorian. Lääketiedekin on kehittynyt tähän suuntaan, vaikka vielä on huikea matka. Eräät tieteet jäävät ikuisesti humanistiselle tasolle, esimerkiksi historia, sillä pitäytyminen historiallisiin lähteisiin jättää tiedon todellisista tapahtumista aina katkonaiseksi ja vinoksi. Esimerkiksi alkoholismi on lähteiden mukaan paljon harvinaisempi syy historian kulkuun, kuin tiedämme todellisuudessa olevan.
Toivottavaa olisi, että klimatologiakin kehittyisi luonnontieteen tasolle, mutta vaikuttavia tekijöitä on niin monia, etten usko konsensusta syntyvän koskaan. Sen sijaan biologisperäisissä uusissa tieteenhaaroissa olen näkevinäni samaa suuntausta konsensukseen kuin 40-luvun biologisessa synteesissä.
Takuuvarmoja argumenttejä biologian ja klimatologian erojen suuruudesta minulla ei ole.- YleisKoneJuntunen
kvas kirjoitti:
<<Evoluutiokin on usein huomattavan vaikeaa mallintaa esimerkiksi fysiikkaan tai kemiaan verrattuna, mutta sitä se on lähinnä sen äärimmäisen kompleksisuuden takia. Saman tyyppinen kompleksisuus koskee klimatologiaa. Näiden kahden välillä ei juurikaan ole kvalitatiivista eroa tieteenä.>>
Olet ihan oikeassa. Kumpikaan tiede ei oleta sellaista lisätekijää, emergenssiä, joka on niin tyypillinen humanistisissä tieteissä.
Juuri evoluutioteoria sitoo evoluutiopsykologian ja sosiobiologian tiukasti yhteen muihin luonnontieteisiin, sillä evoluutioteoria ei sisällä mitään lisää tietämykseen. Se oli matematiikan kaltainen oivallus, samanlainen kuin toistaiseksi ihmiselle tuntematon asia, joka kuitenkin oli jo totta. Sen jälkeen, kuin evoluutioteoria on paljastunut, sitä ei voi kiistää enää kukaan järkevä ihminen. Evoluutioteoriaan perustuu myös evoluutiopsykologia ja sosiobiologia.
Meteorologia tai klimatologia toimii maleilla, joiden pätevyys perustuu siihen, miten kukin arvioi säähän vaikuttavat tekijät. Onko kaikki otettu huomioon vai ei, onko otettu oikealla painollaan? Periaatteessa klimatologia voi olla luonnontieteen kaltaista. Tuskin nykyisin kukaan alan tiedemies ajattelisi, että on lisäsyitä yleisten luonnon syiden lisäksi, mutta mallit ovat niin epävarmoja ja tulokset niin erilaisia, kuin olemme viime aikoina nähneet. Luonnontieteessä ei voi olla yhtä aikaa eri malleja. Korkeintaan yksi on oikea.
Aikoinaan kaikki tieteet olivat humanististen tieteiden kaltaista pohdiskelua, mutta pikku hiljaa luonnontieteet ovat saaneet taakseen rautaisen teorian. Lääketiedekin on kehittynyt tähän suuntaan, vaikka vielä on huikea matka. Eräät tieteet jäävät ikuisesti humanistiselle tasolle, esimerkiksi historia, sillä pitäytyminen historiallisiin lähteisiin jättää tiedon todellisista tapahtumista aina katkonaiseksi ja vinoksi. Esimerkiksi alkoholismi on lähteiden mukaan paljon harvinaisempi syy historian kulkuun, kuin tiedämme todellisuudessa olevan.
Toivottavaa olisi, että klimatologiakin kehittyisi luonnontieteen tasolle, mutta vaikuttavia tekijöitä on niin monia, etten usko konsensusta syntyvän koskaan. Sen sijaan biologisperäisissä uusissa tieteenhaaroissa olen näkevinäni samaa suuntausta konsensukseen kuin 40-luvun biologisessa synteesissä.
Takuuvarmoja argumenttejä biologian ja klimatologian erojen suuruudesta minulla ei ole." Sen sijaan biologisperäisissä uusissa tieteenhaaroissa olen näkevinäni samaa suuntausta konsensukseen kuin 40-luvun biologisessa synteesissä. "
Biologian uudet haarat erkaantuvat perusbiologiasta yhä enemmän. Ernst Mayr kirjoitti teoksessaan, Biologia elämän tiede, jo parikymmentä vuotta sitten, että biologian osa-alueet ovat erkaantuneet niin, etteivät eri alueiden tutkijat ymmärrä enää toistensa kieltä. Molekyylibiologian nopea kehitys on vain kärjistänyt eroa. Kaikki tutkimus toki lisää yhteistä tietämystä, mutta ei ole enää ketään, joka voisi sanoa hallitsevansa biologian kentän; ei ole ollut enää pitkään aikaan. Ehkä keinoälyn kehityttyä lisää saadaan "yleiskone Juntunen" vetämään tietämys yhteen?
Klimatologian osa-alueet ovat muiden luonnontieteiden tasolla. Ne perustuvat nimen omaan koviin luonnontieteisiin. Kyse on kokonaisteorian luomisesta ja sen osa-alueiden painotusten oikeassa huomioimisessa. Nuorena tieteenalana sen kehitys on vielä vaiheessa, mutta väite, etteikö klimatologia olisi luonnontieteisiin kuuluvaa, on kestämätön. Klimatologiankin kohdalla konsensukseen saattaa parhaiten päästä suuria tietomassoja analysoiva Juntunen. YleisKoneJuntunen kirjoitti:
" Sen sijaan biologisperäisissä uusissa tieteenhaaroissa olen näkevinäni samaa suuntausta konsensukseen kuin 40-luvun biologisessa synteesissä. "
Biologian uudet haarat erkaantuvat perusbiologiasta yhä enemmän. Ernst Mayr kirjoitti teoksessaan, Biologia elämän tiede, jo parikymmentä vuotta sitten, että biologian osa-alueet ovat erkaantuneet niin, etteivät eri alueiden tutkijat ymmärrä enää toistensa kieltä. Molekyylibiologian nopea kehitys on vain kärjistänyt eroa. Kaikki tutkimus toki lisää yhteistä tietämystä, mutta ei ole enää ketään, joka voisi sanoa hallitsevansa biologian kentän; ei ole ollut enää pitkään aikaan. Ehkä keinoälyn kehityttyä lisää saadaan "yleiskone Juntunen" vetämään tietämys yhteen?
Klimatologian osa-alueet ovat muiden luonnontieteiden tasolla. Ne perustuvat nimen omaan koviin luonnontieteisiin. Kyse on kokonaisteorian luomisesta ja sen osa-alueiden painotusten oikeassa huomioimisessa. Nuorena tieteenalana sen kehitys on vielä vaiheessa, mutta väite, etteikö klimatologia olisi luonnontieteisiin kuuluvaa, on kestämätön. Klimatologiankin kohdalla konsensukseen saattaa parhaiten päästä suuria tietomassoja analysoiva Juntunen.Mayrin kommentti tarkoittaa samaa kuin, mitä kaikissa tieteissä on tapahtunut, että tiedon määrä on kasvanut niin suureksi, että yksittäinen tiedemies voi hallita vain pienen osan tieteestä. Se missään tapauksessa ei tarkoita, että biologian alalla työskentelevillä olisi erilainen teoreettinen pohja. Se on ehdottoman sama kaikilla ja sama, mikä muillakin luonnontieteilijöillä.
Vain pienissä yksityiskohdissa on toistaiseksi eriäviä käsityksiä. Esimerkiksi Richard Dawkinsin mukaan valinnan kohde on geeni, Ernst Mayrin mukaan laji.
<<Klimatologian osa-alueet ovat muiden luonnontieteiden tasolla. Ne perustuvat nimen omaan koviin luonnontieteisiin. Kyse on kokonaisteorian luomisesta ja sen osa-alueiden painotusten oikeassa huomioimisessa.>>
Ei ole epäilystäkään, että klimatologia perustuu koviin luonnontieteisiin.
<<Nuorena tieteenalana sen kehitys on vielä vaiheessa, mutta väite, etteikö klimatologia olisi luonnontieteisiin kuuluvaa, on kestämätön.>>
Perustuu koviin luonnontieteisiin, mutta on vailla yhtenäistä teoriaa. Tietysti on luonnontiede siinä mielessä, että selittää tapahtumia vain luonnontieteellisillä prosesseilla, mutta lienee makuasia, katsommeko teorian riittäväksi tämän nimen käyttöön. Nyt on kyse vain sanoille antamistamme merkityksistä.
Kieli sisältää absoluuttisia luokituksia, jotta voimme ylipäänsä puhua jostakin, mutta todellinen luonto on jatkumo. Luulen, että olemme lähellä toisiamme, mutta käytämme erilaista kieltä, luokittelemme asiota eri tavalla.kvas kirjoitti:
Mayrin kommentti tarkoittaa samaa kuin, mitä kaikissa tieteissä on tapahtunut, että tiedon määrä on kasvanut niin suureksi, että yksittäinen tiedemies voi hallita vain pienen osan tieteestä. Se missään tapauksessa ei tarkoita, että biologian alalla työskentelevillä olisi erilainen teoreettinen pohja. Se on ehdottoman sama kaikilla ja sama, mikä muillakin luonnontieteilijöillä.
Vain pienissä yksityiskohdissa on toistaiseksi eriäviä käsityksiä. Esimerkiksi Richard Dawkinsin mukaan valinnan kohde on geeni, Ernst Mayrin mukaan laji.
<<Klimatologian osa-alueet ovat muiden luonnontieteiden tasolla. Ne perustuvat nimen omaan koviin luonnontieteisiin. Kyse on kokonaisteorian luomisesta ja sen osa-alueiden painotusten oikeassa huomioimisessa.>>
Ei ole epäilystäkään, että klimatologia perustuu koviin luonnontieteisiin.
<<Nuorena tieteenalana sen kehitys on vielä vaiheessa, mutta väite, etteikö klimatologia olisi luonnontieteisiin kuuluvaa, on kestämätön.>>
Perustuu koviin luonnontieteisiin, mutta on vailla yhtenäistä teoriaa. Tietysti on luonnontiede siinä mielessä, että selittää tapahtumia vain luonnontieteellisillä prosesseilla, mutta lienee makuasia, katsommeko teorian riittäväksi tämän nimen käyttöön. Nyt on kyse vain sanoille antamistamme merkityksistä.
Kieli sisältää absoluuttisia luokituksia, jotta voimme ylipäänsä puhua jostakin, mutta todellinen luonto on jatkumo. Luulen, että olemme lähellä toisiamme, mutta käytämme erilaista kieltä, luokittelemme asiota eri tavalla.Keskustelu meni aivan eri raiteille kuin olin aloituksessani tarkoittanut.
Aloitusta tehdessäni mielessäni oli aivan yksiselitteinen, matemaatinen juttu. Nimimerkki Kollimaattori, joka yleensä erehtyy harvoin, oli erehtynyt pitämään geometrialtaan kahta erilaista kuvausta samaa tarkoittavana. Nyt ei siis ollut kyse eri ihmisten tavasta käyttää sanoja eri tavalla, vaan matemaattisesta erehdyksestä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15211813/avaruusko-rajallinen
Hän piilotti erehdyksensä hämärään ja lakoniseen sanontaan ja sitten vaikenemiseen, mutta ei myöntänyt, että oli erehtynyt. Tämähän ei sinänsä ole harvinaista näillä palstoin, mutta että tieteellisesti pätevä ja matemaattisesti osaava ei myönnä virhettään, saattaa ehkä johtaa osaamattoman harhaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2433869Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha282318- 242121
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.912027Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?931704Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81301
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361297Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte3031236Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227