Oikeita kokemuksia Tilaelementtitaloista?

Paskaa ne on. Erilaisia talomerkeillä erilaisia ongelmia. Ruotsalaisilla on kanaverkkoa pesuhuoneen lattiassa. Kanaverkkoon kiinnitetään lattian lämmityskaapelit nippusiteillä. Rossipohjalattiat kopisee ja alapohjat homehtuu. Rossipohjaan kaupitaan vaikka minkälaista rihkamaa alapohjan pelastamiseksi. Naurettavin oli kondensoiva kuivain, joka jäätyi jo 6 asteessa. Toiseksi naurettavin oli olosuhdevahti. Koneellinen ilman kierrätys alapohjassa toimii vain niin kauan kun kone toimii ja jos maata vastassa olevien eristysten saumat pitävät. Jos kohde on maaseudulla ilmalinjojen varasaa, vois tulla viikonkin sähkökatkoja. Uusin keksintö jolla alapohjan homehtumista puyritään estämään on Hunton-levy. Puurakenteinen rossipohja on Suomen olosuhteissa riskikonstruktio. Väitteet rossipohjan helposta korjattavuudesta ovat täyttä puppua.

Tällainen huomio, että asiakkaat eivät tarvitse, eivätkä halua rossipohjaa. Tilaelementtejä valmistavat talotehtaat niitä tarvitsevat. Ei ole olemassa yhtään tehdasta, joka vakiomuotoisesti toimittaisi tilaelementtitalonsa laattaperustuksen päälle. Rossipohja on edullisempi ja nopeampi tehtaalle.

Ruotsissa noita Boklok tilaelementti taloja on tehty satoja jollei tuhansia. Halpaa bulkkia. Ei niissä mitään vikaa ole vai luuleeko joku ettei rikkaammassa länsinaapurissamme olisi rakennusalan osaamista. Mutta suomalainen insinöörihän rakensi kuuraketinkin.

Mutta Suomen "eristyisolosuhteissahan" ei toimi mikään mikä on muualla todettu kelpo ratkaisuksi. Noiden tilaelementtitalojen rakentaminen tukehtuu Suomessa ylimitoitettuihin rakennusmääräyksiin. Sama ongelma on muillakin taloilla.

Viranomaisilla ei mitään vastuuta aiheuttamistaa tolkuttomista kuluista. Ruotsin nykyiset eristemääräykset vastaavat Suomen nykyisiä. Äänieristys määräykset ovat täällä tiettävästi maailman tiukimmat ja askarrellaan olemattomien ongelmien kanssa. Ei tarvita muualla myöskään sprinklereitä puukerrostaloissa jos ulkovuori ei ole palavaa materiaalia.

Nykyään asunnon ostajan suurin vihollinen ei ole pankki vaan viranomainen. Rakennusten hinnoista alkaa olla enemmän kuin puolet erilaisia viranomaisten perimiä maksuja ja lopussakin 70% ilmaa järjetttömien rakennusmääräysten vuoksi.

Tämä jokaiseen keksittävissä olevaan teoreettiseen riskiin varautuminen on mennyt jo liiallisuuksiin. Voi kysyä tarvitaanko huoltoasemalla pommisuojaa tai onko betonielementtitalo todella vaarassa kaatua Suomen olojen myrskytuulissa. Täällä kun ei ole tornadoja eikä valtamerta vieressä. EI Norjassakaan vielä yksikään talo kaatunut Atlanti hirmumyrskyjen vuoksi.

Kyllähän se asian laita on niin että lopullinen rakennustekniikka ja toteutustapa on se, mikä sen talon homeuttaa ei perustustapa. Meillä tulossa laatalle talo ja saanut olla kitisemässä aikapaljon tiiveydestä. Ei tunnu meidän osalta menevän ihan putkeen nuo seinä ja lattirakenteen saumojen tiivistämiset, mitkä käsittääkseni ovat tärkeitä asioita kosteuden nousemiseen. Rossipohjassa, varsinkin sellaisessa lämpimässä olisi ollut hyvä puoli se, että näkee missä kunnossa alarakenteet kokoajan on. Meidän tapauksessa tätä ei voitu toteuttaa. Maasta kuitenkin nousee aina kosteutta ja varsinkin nykypäivänä, kun ilma on lämpimämpää ja kosteutta on koko ajan enemmän ja enemmän.

Mulle sanottiin että huonoin tilanne on silloin kun alapohja on viileämpi kuin ulkoilma(keväällä)?? Tiedä näitä

Ei näissä alapohjajutuissa yhtä totuutta ole: kaikki riippuu kaikesta! :)

Maastolliset ääripäät taitavat olla kuiva kukkula ja syvä turvesuo, jos kuvitellaan, että jälkimmäiselle rakentamiseen saisi luvan. Oikeastaan ainut perustus, joka teknisesti toimii kaikkialla, on talon rakentaminen ilmaan teräspaalujen päälle ja jätetään sokkelit pois. En kuitenkaan mene vannomaan, josko kuitenkin löytyisi maalaatu, joka tuhoaisi teräspaalut alta 50 vuoden.

Joskus tuntuu että suunnittelijoilta puuttuu mielikuvitusta, sillä eikö muka vaativimmissa ympäristöissä voisi rakentaa talon tiiviille laatalle ilman läpivientejä ja tuoda putket rakennuksen sivusta? Vastaavasti voisi välttää myös yläpohjan läpiviennit kun halutaan tiivistä nopeasti ja edullisesti. Luonnollisesti tällöin tarvittaisiin korotettuja lattioita tai laskettuja kattoja tai putkistojen kotelointeja tai luovaa tilojen ja toimintojen sijoittelua esimerkiksi siten, että kaikki vesipisteet sijoitetaan teknisen tilan ympärille mukaanlukien seinään asennettavat wc-istuimet.

Mielestäni Tilaelementtitaloja valmistetaan enemmän mitä aikaisemmin, on talotehtaita jotka ovat ottaneet tilaelementit valikoimaansa, ehkä juuri valmistusmopeuden vuoksi?

Mikään rossipohjarakenne ei nykyisillä lämmöneristysvaatimuksilla/-paksuuksilla toimi, vaikka maakosteuden nousu olisi täysin estetty. Pelkästään tuulettavan ulkoilman tuoma kosteus kondensoituu useita kertoja vuoden aikana rossipohjan rakenteiden pintoihin. Tuulettuvan alapohjan ilman suhteellinen kosteus ylittää helposti 80 %. Homekasvulle on otolliset olosuhteet. Ainoa toimivaksi osoittautunut keino on lämmittää rossipohjan ilmaa erillisellä lämmittimellä, mutta se "tuhlaa tarpeettomasti" energiaa ja tulee siten kalliiksi - jopa lähes yhtä kalliiksi kuin asunnon koko muu lämmittäminen. Ei siis kannata, eikä sen vuoksi myöskään kannata rakentaa enää rosssipojaa uusiin taloihin. Toinen yhtä kallis keino on kuivata rossipohjan ilmaa sähkötoimisella kondenssikuivurilla.