Puunhinta nousee

Pula ei näy kuitenkaan kuitupuun hinnoissa. Metsätalouden kummallisesta tilanteesta kielii se, että kolme suurta sellunhämmentäjää (upm. stora ja ml) tekevät vuodessa selvästi enemmän voittoa (noin 2,5 mrd) kuin mitä metsänomistajat saavat kantorahatuloja (noin 1,9 mrd). Ja raaka-ainehan on sellun teossa vain noin 10 % kustannuksista. Kärsikööt pulaa minun puolesta. Jätän ihan piruuttani myymättä ja lahjoitan lopuksi maani ja mantuni Luonnonperintösäätiölle.

Hämeessä kyllä tukkia piisaa, myykää nyt pilkka hintaan monsteri yhtiöille muuten koneet seisahtuupi.

Sitähän sahurit manaa, kun ns.sivutuotteiden hinnat ei nouse.

Metsäsijoittamisessa puunmyynti on epäoleellinen erä jättimäisistä korjuu- ja uudistamiskuluista johtuen.
Mitä vähemmän tapahtumia palstalla, sitä parempi tilatuotto kulurakenteesta johtuen. Jokainen ulkopuolinen tekijä ja varsinkin kone palstalla maksaa järjettömästi.

Paras tuotto on tullut tilojen arvonnoususta ja tulee edelleenkin, kunnes korkotaso nousee.

Mun stondekin nousee satavuotiaana paremmin.