Valtuuston huipulla tuulee nyt kovasti !!

Pöytäkirjan teksti on kopioitu täältä :)

"Kunnalla on työnantajana työturvallisuuslakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan.

Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, perättömien juorujen levittämisenä, epäasiallisena puheena tai julkisena mollaamisena. "

https://www.kuntatyonantajalehti.fi/2016/2/kunnan-puututtava-asiattomaan-kaytokseen

Onko syytökselle näyttöä...

Meinaako marttinen kirjailijaksi? Itsekin kyseenalaistan ns. julkisen totuuden joten jäädään odottamaan mitä ensi viikon lehdet kirjoittaa. Nouseekohan vielä oikeusjuttuja törkeistä kunnianloukkauksista? Jotenkin pitäisi saada selville, kuka tai ketkä tämän kaiken takana on sillä ei taida olla kaikki osalliset hallituspöydän äärestä??? Voisi poliisitutkinnassa pian paljastua muutakin.

Tiedän karstusia, jotka valittelevat, ettei Karstulassa ole työpaikkoja ja joutuvat olemaan reissuhommissa. On myös karstusia, jotka valittavat, että ei osteta oman kylän tuotteita vaan halvalla Virossa tehtyjä.

Kuitenkin nämä samaiset henkilöt kritisoivat voimakkaasti yrittäjien ehdotuksia, joilla ajetaan kouluhankkeen toteuttamista paikallisin voimin.

Vinkki: kun paikalliset yrittäjät toteuttavat kouluhankkeen, niin silloin paikallisetkin ammattilaiset työllistyvät sekä erittäin suurella todennäköisyydellä ostetaan karstusia tuotteita ja palveluita.

Heitetään joku-saattaa-tienata-kateus jo romukoppaan – jos halutaan että karstusten omistamilla asunnoilla, taloilla, kiinteistöillä arvo säilyisi sekä ostajia ja investoijia olisi tulevaisuudessakin.

ValotPäälle kirjoitti:

Tiedän karstusia, jotka valittelevat, ettei Karstulassa ole työpaikkoja ja joutuvat olemaan reissuhommissa. On myös karstusia, jotka valittavat, että ei osteta oman kylän tuotteita vaan halvalla Virossa tehtyjä.

Kuitenkin nämä samaiset henkilöt kritisoivat voimakkaasti yrittäjien ehdotuksia, joilla ajetaan kouluhankkeen toteuttamista paikallisin voimin.

Vinkki: kun paikalliset yrittäjät toteuttavat kouluhankkeen, niin silloin paikallisetkin ammattilaiset työllistyvät sekä erittäin suurella todennäköisyydellä ostetaan karstusia tuotteita ja palveluita.

Heitetään joku-saattaa-tienata-kateus jo romukoppaan – jos halutaan että karstusten omistamilla asunnoilla, taloilla, kiinteistöillä arvo säilyisi sekä ostajia ja investoijia olisi tulevaisuudessakin.

Lue lisää

Päätöshän on kuule jo tehty valtuustossa - HEI HALOO!!

" samaiset henkilöt kritisoivat voimakkaasti yrittäjien ehdotuksia, joilla ajetaan kouluhankkeen toteuttamista paikallisin voimin. 2

Lue vielä se päätös. Pidä tauko ja lue PÄÄTÖS uudelleen. Ymmärsitkö?

http://kuopassa.net/yritystuet/takkala-yrjo/1157749-7 Ja niin hoidetaan taloutta

http://www.protestilista.com/yritys/1157749-7

Kyllä se taitaa olla niin, että asiakkaat ne maksavat ne yrittäjän tulotkin. Ei ne yrittäjät kaiketi omasta pussista....Julkissektori näyttää olevan tietämätön, älytön ja pölvästi. Toki rahoittajana näyttää olevan oiva vaihtoehto. Vai mitä?

Ps. Mökkini New Yorkissa on ok. 10 vuotta, ja Karstulaa ei ole. Sinä itket silloin.

Raha tekee rahaa. Jos olisit sen ymmärtänyt, et asuisi enää Karstulassa. Kerrotko osoitteen, niin tulen käymään mökilläsi. Mökkisi on varmasti aivan naapurissa, koska asustelen itse tässä 5th avenuella. Toki olet tervetullut pääjärven rannassa olevalle huvilalleni ensi kesänä.

Hah...menee tunteisiin.

Kaikki on junttilassa mahdollista.

Sisäsiittoisuudellako ongelmat ratkeaa?
Karstusista pn muutenkin iso osa sukulaisia keskenään.
Yli puolet porukasta kuuluu kolmeen sukuun.

Ei taitaisi Toivo olla pahoillaan, vaikka politikointi loppuisikin tähän kauteen vaaleilla / vapaaehtoisesti luopumalla.
Korkeintaan jäisi ehkä kaipaamaan "järjen jättiläisiä" eli syntyperäisiä karstusia.

https://www.youtube.com/watch?v=rktPj2EMNGE

Henkilöstö valinnat Karstulan tapaan , samalainen malli Kuin Hakkaraisella Kuusniemen kunnanhallituksessa .

Karstulaa voi leikkisästi verrata elokuvan Apinoiden planeetta esityksen filosofiaan. Tämä niin mainio elokuva pohjautuu Pierre Boullen romaaniin.
Elokuva on myös kuuluisa esimerkkitapaus joukkopsykologian opetuksessa, sillä kuvauksissa huomattiin, että ruokatauoilla näyttelijät asettuivat syömään ”samaan lajiin” kuuluvien kanssa, siis esimerkiksi orankia näyttelevät orankien pöytään, kun maskien takia oli vaikea tunnistaa tuttuja näyttelijöitä.
Näin on ollut myös Karstulassa Himmelissä kuin myös siellä isossa tehtaassa Humpilla on hyvin pitkään pärjätty Apinoiden planeetta mallinnuksella.
Henkilökunta-rekryssa malli otettu suoraan ko. elokuvasta, ei paras tai itseä (apina) viisaampaa ainakaan, vaan sopiva. Jos paikkansa tuo päällikön rekry pitää paikkansa, niin siinä on loistava esimerkki siitä, että Apinoiden planeetta on ollut vertaansa vailla oleva elokuva Suojan esitykseenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=AeUYcHaiIDQ

Apina_Orkesteri kirjoitti:

Karstulaa voi leikkisästi verrata elokuvan Apinoiden planeetta esityksen filosofiaan. Tämä niin mainio elokuva pohjautuu Pierre Boullen romaaniin.
Elokuva on myös kuuluisa esimerkkitapaus joukkopsykologian opetuksessa, sillä kuvauksissa huomattiin, että ruokatauoilla näyttelijät asettuivat syömään ”samaan lajiin” kuuluvien kanssa, siis esimerkiksi orankia näyttelevät orankien pöytään, kun maskien takia oli vaikea tunnistaa tuttuja näyttelijöitä.
Näin on ollut myös Karstulassa Himmelissä kuin myös siellä isossa tehtaassa Humpilla on hyvin pitkään pärjätty Apinoiden planeetta mallinnuksella.
Henkilökunta-rekryssa malli otettu suoraan ko. elokuvasta, ei paras tai itseä (apina) viisaampaa ainakaan, vaan sopiva. Jos paikkansa tuo päällikön rekry pitää paikkansa, niin siinä on loistava esimerkki siitä, että Apinoiden planeetta on ollut vertaansa vailla oleva elokuva Suojan esitykseenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=AeUYcHaiIDQ

Lue lisää

Pitää paikkansa ainakin "isossa tehtaassa".

Työhönottohaastattelussa kysyttiin, että aikooko työnhakija muuttaa Karstulaan asumaan tultuaan mahdollisesti valituksi.
Jos erehtyi vastaamaan, ettei ainakaan vielä muuta, saattoi pätevältäkin hakijalta nousta siinä kohdin tie pystyyn.

Apina_Orkesteri kirjoitti:

Karstulaa voi leikkisästi verrata elokuvan Apinoiden planeetta esityksen filosofiaan. Tämä niin mainio elokuva pohjautuu Pierre Boullen romaaniin.
Elokuva on myös kuuluisa esimerkkitapaus joukkopsykologian opetuksessa, sillä kuvauksissa huomattiin, että ruokatauoilla näyttelijät asettuivat syömään ”samaan lajiin” kuuluvien kanssa, siis esimerkiksi orankia näyttelevät orankien pöytään, kun maskien takia oli vaikea tunnistaa tuttuja näyttelijöitä.
Näin on ollut myös Karstulassa Himmelissä kuin myös siellä isossa tehtaassa Humpilla on hyvin pitkään pärjätty Apinoiden planeetta mallinnuksella.
Henkilökunta-rekryssa malli otettu suoraan ko. elokuvasta, ei paras tai itseä (apina) viisaampaa ainakaan, vaan sopiva. Jos paikkansa tuo päällikön rekry pitää paikkansa, niin siinä on loistava esimerkki siitä, että Apinoiden planeetta on ollut vertaansa vailla oleva elokuva Suojan esitykseenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=AeUYcHaiIDQ

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=rktPj2EMNGE
Tässä justiin sitä samaa kunnallispolitiikkaa

http://hairikot.voima.fi/tag/turve/ Tämä on se mikä pilaa myös ilmapiirin

Syy valtuuston kokouksen perumiseen on melko varmasti kunnanhallituksen esityslistaltaan kokonaan jättämän Keski-Suomen valokuituverkon uuden raha-anomuksen. Kokous siirtyi tuonemmaksi. Jospa tällävälin kunnanhallitus perehtyy postin jo tuomaan raha-anomukseen ja laittaa esityksensä kunnanvaltuuston päätettäväksi 23.4 kokoukseen.
Noin 200 000 € lähtee Karstulasta että heilahtaa siinä kokouksessa Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi. Kukaan ei kyseenalaista siinä kokouksessa asiaa.

"Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi yhtiön ylimääräinen yhtiökokous on 14.3.2018 päättänyt maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään esityksen mukaisen
päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin osallistumisesta huhtikuun 2018 aikana."

RahoaRiittää kirjoitti:

Syy valtuuston kokouksen perumiseen on melko varmasti kunnanhallituksen esityslistaltaan kokonaan jättämän Keski-Suomen valokuituverkon uuden raha-anomuksen. Kokous siirtyi tuonemmaksi. Jospa tällävälin kunnanhallitus perehtyy postin jo tuomaan raha-anomukseen ja laittaa esityksensä kunnanvaltuuston päätettäväksi 23.4 kokoukseen.
Noin 200 000 € lähtee Karstulasta että heilahtaa siinä kokouksessa Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi. Kukaan ei kyseenalaista siinä kokouksessa asiaa.

"Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi yhtiön ylimääräinen yhtiökokous on 14.3.2018 päättänyt maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään esityksen mukaisen
päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin osallistumisesta huhtikuun 2018 aikana."

Lue lisää

Kohta tulee Piesalalle ja Hiltuselle niin paljon kysymyksiä että herrat ei kerkiä vastaamaan niihin.

Ne on paska avenuun päälliköitä niille ei lakia löydy.

Gunnar meinas ettei ole ollut kuin yksi koni jota ei olla saatu ruotuun ja siitä tehtiin salamiaa.

Soitto jo pyörii ja kun se lakkaa joku on ilman tuolia.

Nythän pitää kiireesti tehdä uusi sisäilmapiirikartoitus ja verrata sitä viimevuotiseen. Valitaan taas joku konsulttifirma ja kuntaliiton lakimiehet ratkomaan näitä ongelmia.

Siitä tehtiin kyrön makkaraa ja tuet päälle.

Onpa sielläkin jutut, melkein yhtä hauskat kuin Kyyjärveläisillä oman avaruuskeskuksen perustamisessa menninkäisille.

Mutta niin, eihän se koiran syy ole jos se tulee toisen pihalle, isännän vika se on ei sitä koiraa kuulu ampua vaan koiran isäntä joka ei osaa pitää koiraansa kurissa, näin se on totuus kuulkaas :D

Hallitus teki tutkimattajättämispäätöksen oikaisuvaatimuksesta, perustuen siihen ettei asiakohta olisi oikaisukelpoinen. Kyseinen asiakohta oli merkitty aikaisemmin pöytäkirjassa ja muutoksenhakuohjeessa oikaisuvaatimuskelpoiseksi. Kun hallitus teki tulkinnan tutkimattajättämisestä, niin olisihan sen ehtinyt ottaa esille jo edellisessä kunnanhallituksen kokouksessa. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä että piti kuukausi asiaa miettiä ennen kuin tuollainen päätös tehtiin. Lain mukaan oikaisuvaatimusta ei tulisi sisällöllisesti käsitellä jos siitä päädytään tekemään tutkimattajättämispäätös. Olikohan sisältöä käsitelty?

Kyllä tallaisesta Hongan suuromistajasta pitää leipoa nyt valtuuston puheenjohtaja pikimmiten kun entinen potkaistaan pellolle. Silloin ei kukaan muu valtuutettu uskalla puhua eikä pukahtaa, myöntää vaan ja on samaa mieltä. Riidat ja temppuilut loppuu luottamushenkilöiltä
ja virkamiestenkään ei kunnassa tarvitse mitään kädenvääntöjä.
Puheenjohtajana voi sitten vaatia ja taas vaatia ihan mitä haluaa.
Salkkumiesten kanssa sitten leipomaan yhteistä pullaa.

Suotta vedät tuollaisia asioita perättömästi esiin ja mustamaalaat ihmisiä. Koulumme olisi tärkeämpi Karstulalle, kuin Hongalle. Ei Hongan linjalla tuollainen koulu mahdottomia vaikuta, mutta kun katsotaan kunnan kannalta vaikutusta seututalouteen niin hirsikehikon hinta poikisi seututalouteen 2,7-kertaisen potin. Ainoastaan kateus on toimiva tekosyy jättää tällaiset asiat huomioimatta.

näinpä kirjoitti:

Suotta vedät tuollaisia asioita perättömästi esiin ja mustamaalaat ihmisiä. Koulumme olisi tärkeämpi Karstulalle, kuin Hongalle. Ei Hongan linjalla tuollainen koulu mahdottomia vaikuta, mutta kun katsotaan kunnan kannalta vaikutusta seututalouteen niin hirsikehikon hinta poikisi seututalouteen 2,7-kertaisen potin. Ainoastaan kateus on toimiva tekosyy jättää tällaiset asiat huomioimatta.

Lue lisää

Mutta kuulkaas, kun kaula alakaa saamaan hyvin, hyvin nopeesti laajenevia tulipunasii läiskii, ja ääni alakaa muuttua käheemmäksi, niin silloin kuulkaas pojat ollaan siinä tilanteessa, jolloin Hongan asia on edellä Karstulan etua.
Uhkaavat, 40 sivuiset kirjelmät virkamiesten epäpätevyydestä laitetaan bulvaanin kirjoittamiksi. Pitäis jo vähemmälläkin viranhaltijoiden mieli muuttua, mikä on oikea paikka ja ennen kaikkea materiaali koulun seinille.

Miksi ei pysty rakentamaan noin isoa rakennusta?
Ei hirsirakennuksen koolla ole ylärajaa.

Pilkkomista ei tarvitse siksi tehdä, ettei muka niin isoa rakennusta pystyisi hirrestä tekemään. Mahdolliselle pilkkomiselle on muita syitä.
Asiaa ymmärtämättömien höpinöitä...

Höpön-höpön...
Kerropa nyt peruste, miksi hirrestä ei pysty rakentamaan niin isoa rakennusta, kuten väitit.
Odotamme "diplomi-insinöörin" vastausta.
Seinänpaksuusjuttusi ovat nekin tuulesta temmattuja höpinöitä.

Heheheheh kirjoitti:

Höpön-höpön...
Kerropa nyt peruste, miksi hirrestä ei pysty rakentamaan niin isoa rakennusta, kuten väitit.
Odotamme "diplomi-insinöörin" vastausta.
Seinänpaksuusjuttusi ovat nekin tuulesta temmattuja höpinöitä.

Lue lisää

Perehdyppä nyt hieman Pudasjärven koulun rakentamiseen ja katsoppa hieman myös kuvia ja nurkkaliitoksia. Kontiotuote pelaa ihan eri sarjassa Hongan kanssa. 180 millin hirren lämmönläpäisykerroin on vain 0,40 W/(neliöK) Ulkoseinässä pyritään 1,17, jotta se täyttäisi vaatimukset. Honka pelaa korkeintaan 8 metrin salvosväleillä, joka riittää omakotitaloihn, mökkeihi ja huviloihin, mutta ei koulurakennuksien luokkaa. Honka ei edes harrasta sellaisia nurkkaliitoksia, joita koulurakennukset vaativat. Kannattaa perehtyä rakennefysiikkaan, ennenkuin alkaa opettamaan muita. Myös rakennusmääräyksiin tutustumalla oppii jo hieman rakentamisen alkeita, jopa Kangasahonkin suunnalla.

Heheheheh kirjoitti:

Höpön-höpön...
Kerropa nyt peruste, miksi hirrestä ei pysty rakentamaan niin isoa rakennusta, kuten väitit.
Odotamme "diplomi-insinöörin" vastausta.
Seinänpaksuusjuttusi ovat nekin tuulesta temmattuja höpinöitä.

Lue lisää

Pystyy sen rakentamaan , mutta ei Honka rakennusmääräysten mukaisesti.

Tarkista deeii vielä tuo seinän U-arvo, ettei tule vahinkoa. Oikea arvo on 0,17. Hirsiseinän vaatimus on 0,40 ja se täyttyy kyllä. U-arvoa merkittävämpi tekijä on vuotoilmaluku, joka Hongan hirrellä ja liitoksilla on todella hyvä. Joka tapauksessa hirretkin kilpailutettaisiin ja voisihan se olla joku muukin kuin Honka.

Näinhän minä 19.54 lähetetyssä viestissä totesin. Pelkkänä puurakenteisenä seinänä nykyinen U-arvo ei täyty millään keinolla , ei edes 600 mm:n vahvuudella. Sallittu rakenne saavutetaan vain lisäämällä ikkunoitten ja ovien sekä ala-ja yläpohjan lämmöneristävyyttä rutkasti, jotta saadaan kokonaisuutena vaatimukset täyttävä rakenne. Seinä pysyy kylmänä.
Älä nyt ala sotkemaan rakenteita. Minä puhun koko ajan hirsirakenteesta, en puurakenteesta, kuten esim. lamellihirsistä tai CLT- ratkaisuista. CLT-levythän tehdään ristiinliimaamalla tai liimapuupalkeista. Näistä olen tehnyt siltojenkin kannatteita, ne kyllä kestää. Tosin ne ei tykää vuorottaisista kosteuksista ja auringonvalosta. Liima on se heikko lenkki. Tästä liitoksesta puheenollen, niin HIRSILIITOKSENA paras liitos on edelleen perinteinen 1800-luvun tyyppi. Oleellisinta on kuitenkin se, että rakennus pitää tehdä sääsuojassa. Hirrestä tehtynä maksaa maltaita, CLT-tyyppi on kilpailukykyinen.

Koeta nyt ymmärtää, ettei pelkällä puurakenteella saavuteta nykyisten määräysten mukaista energiatehokasta rakennetta aikaiseksi. Vaatimus ei kertakaikkiaan täyty ilman että tehdään lisäsatsauksia ikkunoihin ja oviin sekä ala-että yläpohjiin. Nämä satsaukset maksaa. Ilmantiiveys ei riitä, vaan eristystä pitää lisätä muualla kuin seinissä. Lisäksi täytyy huomata, että rakennus on yöt ja viikonloput tyhjillään, jolloin tätä ihmisten tuottamaa lämpötehoa ei synny. Siinä olet oikeassa, ettei massiivisen puuseinän paksuntaminen auta ja paranna energiatehokkuutta, se pitää tehdä muilla konsteilla. Massiivipuu ei ole lämmöneriste. Täytyy muös muistaa hirsirakenteen, lamellihirren ja CLT-ratkaisun erot ja no. kustannusmielessä.

deeii kirjoitti:

Koeta nyt ymmärtää, ettei pelkällä puurakenteella saavuteta nykyisten määräysten mukaista energiatehokasta rakennetta aikaiseksi. Vaatimus ei kertakaikkiaan täyty ilman että tehdään lisäsatsauksia ikkunoihin ja oviin sekä ala-että yläpohjiin. Nämä satsaukset maksaa. Ilmantiiveys ei riitä, vaan eristystä pitää lisätä muualla kuin seinissä. Lisäksi täytyy huomata, että rakennus on yöt ja viikonloput tyhjillään, jolloin tätä ihmisten tuottamaa lämpötehoa ei synny. Siinä olet oikeassa, ettei massiivisen puuseinän paksuntaminen auta ja paranna energiatehokkuutta, se pitää tehdä muilla konsteilla. Massiivipuu ei ole lämmöneriste. Täytyy muös muistaa hirsirakenteen, lamellihirren ja CLT-ratkaisun erot ja no. kustannusmielessä.

Lue lisää

Et taida oikein olla jyvällä nykyajan hirsirakentamisesta.
Tiiveys ei ole ongelma, ei myöskään nurkissa.
Kun puhutaan hirsistä tämäntyyppisissä kohteissa puhutaan painumattomista hirsistä, ei siis mistään mökkihirsistä.
Nykyajan normiratkaisuilla ikkunoissa, alapohjissa ja yläpohjissa pärjätään myös hirsirakennuksessa.
Tämä ei tarkoita sitä, että ko. rakennus pitäisi välttämättä tehdä hirrestä.

njhukwiloöqp kirjoitti:

Et taida oikein olla jyvällä nykyajan hirsirakentamisesta.
Tiiveys ei ole ongelma, ei myöskään nurkissa.
Kun puhutaan hirsistä tämäntyyppisissä kohteissa puhutaan painumattomista hirsistä, ei siis mistään mökkihirsistä.
Nykyajan normiratkaisuilla ikkunoissa, alapohjissa ja yläpohjissa pärjätään myös hirsirakennuksessa.
Tämä ei tarkoita sitä, että ko. rakennus pitäisi välttämättä tehdä hirrestä.

Lue lisää

Kyllä ongelmia voi tulla nurkissakin. Juuri kalasatamassa puurakenteisessa kerroatalossa nurkat homehtu jo ennen valmistumista. Sääsuojaa ei käytetty. Tämäkö on sitä nykyaikaa. Kävin muuten ko.työmaalla tutustumassa ko. kohteeseen ja nimenomaan nurkat oli tämä ongelma.Koeta nyt viimeinkin päästä kärryille hirsirakenteesta verrattuna lamellihirsirakenteisiin ja CLT- ratkaisuun. Pelkällä puurakenteella ei tulla pääsemään koskaan hyväksyttyyn ratkaisuun energiatehokkuuden kannalta. Energiatehokkuuteen päästään vain ylimitoittamalla ovien, ikkunoitten, ala-ja yläpohjien eristämistä. Muuten ei kokonaisuus toimi. Tällä tempulla saadaan pelkästä puurakenteesta hyväksyttävä ratkaisu energiankulutuksen kannalta. Tämän tietää jokainen vähänkin rakennusfysiikkaan perehtynyt henkilö. Minä en tiedä sinun kokemustasi, mutta näin aalto-yliopiston tutkijatkin väittävät ja no. nykyajan tutkiat ja kehittäjät.

"Suuri kalasatamassa puurakenteisessa kerroatalossa nurkat homehtu jo ennen valmistumista."

Eihän se missää Kalasatamassa ollut, Jätkäsaaressa se home puukerrostalo kuules oli. Tuubi (metro) kun kulkee kohti Hertsikkaa niin muija kuuluuttaa metrossa "Kalasatama Fiskehamnen". Jätkään taas pääsee ainakin vielä vain dösällä ja metron kuulutusta "Jätkäsaari" saamme jäädä vielä odottelemaan. Lauttikseen ja Länsi-Espooseen pääsee jo metrolla.

deeii kirjoitti:

Kyllä ongelmia voi tulla nurkissakin. Juuri kalasatamassa puurakenteisessa kerroatalossa nurkat homehtu jo ennen valmistumista. Sääsuojaa ei käytetty. Tämäkö on sitä nykyaikaa. Kävin muuten ko.työmaalla tutustumassa ko. kohteeseen ja nimenomaan nurkat oli tämä ongelma.Koeta nyt viimeinkin päästä kärryille hirsirakenteesta verrattuna lamellihirsirakenteisiin ja CLT- ratkaisuun. Pelkällä puurakenteella ei tulla pääsemään koskaan hyväksyttyyn ratkaisuun energiatehokkuuden kannalta. Energiatehokkuuteen päästään vain ylimitoittamalla ovien, ikkunoitten, ala-ja yläpohjien eristämistä. Muuten ei kokonaisuus toimi. Tällä tempulla saadaan pelkästä puurakenteesta hyväksyttävä ratkaisu energiankulutuksen kannalta. Tämän tietää jokainen vähänkin rakennusfysiikkaan perehtynyt henkilö. Minä en tiedä sinun kokemustasi, mutta näin aalto-yliopiston tutkijatkin väittävät ja no. nykyajan tutkiat ja kehittäjät.

Lue lisää

Sinä olet täällä ainoa, joka ei edes tajua, että hirrestä mahdollisesti rakennettaessa hirtenä käytetään joko lamellihirttä tai painumatonta liimattua hirttä.
Valehtelet kun kerrot käyneesi Kalasataman hirsirakennustyömaalla.

Siellä kun ei edes ole hirsirakennustyömaata.

seonihanhöppänätuoDi kirjoitti:

Sinä olet täällä ainoa, joka ei edes tajua, että hirrestä mahdollisesti rakennettaessa hirtenä käytetään joko lamellihirttä tai painumatonta liimattua hirttä.
Valehtelet kun kerrot käyneesi Kalasataman hirsirakennustyömaalla.

Siellä kun ei edes ole hirsirakennustyömaata.

Lue lisää

Olet oikeassa jätkäsaaressa tämä puutalokortteli on, ajatuksessani oli vain kalasatama, kun kävin katsomassa Rediä. Tuskin kukaan pitää ko. CLT-ratkaisua tai lamellihirrestä tai liimapuupalkkia hirsirakenteenä. Ne ovat massiivisia puurakenteita, kaukana hirsirakenteista. Nurkkaratkaisukaan ei ole perinteinen hirsiliitos. Tämä homentunut talokin oli nurkastaan lujitettu, mutta valitettavasti väärällä puulajilla ja työtavalla, niin nurkat pääsi homehtumaan jo työaikana. Mainitsemastasi liimatusta hirrestä en ole ennen kuullutkaan ja lamellihirsi on kaukana varsinaisesta hirrestä. Käy katsomassa vanhaa sairaalaa ja vanhainkotia, kruukkilaa ja hiekkavirran taloa, niin opit näkemään hirsirakennuksia. Ne muistaakseni niitä ovat. Jätkäsaaressa ei tosiaan ole edes hirsitalotyömaata, kuten toteat. Siellä on CLT- ratkaisu, tehty ristiinliimaamalla liimapuupalkeista. Kohta varmaan väität tiilivuoraustakin hirreksi, puhumattakaan tuuman lankusta tehtyä leikkimökkiä.

Lopettakaa nuo hirsihöpinät ja väitelkää valtuuston puheenjohtajasta. Kuka olisi sopivin Takkalan seuraajaksi ?

deeii kirjoitti:

Olet oikeassa jätkäsaaressa tämä puutalokortteli on, ajatuksessani oli vain kalasatama, kun kävin katsomassa Rediä. Tuskin kukaan pitää ko. CLT-ratkaisua tai lamellihirrestä tai liimapuupalkkia hirsirakenteenä. Ne ovat massiivisia puurakenteita, kaukana hirsirakenteista. Nurkkaratkaisukaan ei ole perinteinen hirsiliitos. Tämä homentunut talokin oli nurkastaan lujitettu, mutta valitettavasti väärällä puulajilla ja työtavalla, niin nurkat pääsi homehtumaan jo työaikana. Mainitsemastasi liimatusta hirrestä en ole ennen kuullutkaan ja lamellihirsi on kaukana varsinaisesta hirrestä. Käy katsomassa vanhaa sairaalaa ja vanhainkotia, kruukkilaa ja hiekkavirran taloa, niin opit näkemään hirsirakennuksia. Ne muistaakseni niitä ovat. Jätkäsaaressa ei tosiaan ole edes hirsitalotyömaata, kuten toteat. Siellä on CLT- ratkaisu, tehty ristiinliimaamalla liimapuupalkeista. Kohta varmaan väität tiilivuoraustakin hirreksi, puhumattakaan tuuman lankusta tehtyä leikkimökkiä.

Lue lisää

Et ole kuullut painumattomasta hirrestä ja kuitenkin kirjoittelet CLT:stä?
Painumaton hirsi on liimattu lamellihirsi, siis liimaus periaatteessa kuin CLT:ssä. Eli puupalkin kutistuma / painuma ehkäistään hyödyntämällä ominaisuutta, jossa puun päittäinen kutistuma on vain murto-osa tangentin suuntaisesta tai säteittäisestä kutistumasta.
Kontion rakentama koulukin on tehty lamellihirrestä.
Olen ennen eläkkeelle jäämistäni työskennellyt yli 30 vuotta rakennusalalla ja pitkään myös nykyaikaisen hirsirakentamisen kanssa.
Jätä tämä teema niille, jotka asiasta tietävät.
Se, että olet nähnyt auton ikkunasta jonkun Helsingin puurakennuskohteen ei tee sinusta vielä alan ammattilaista.
Tämä kirjoittamani ei tarkoita sitä, että koulu pitäisi välttämättä tehdä hirrestä.

Nyt ei ole edes ollut kysymys painumattomista hirsistä, vaan aidosta hirsitalosta, jotka täyttävät nykyiset energiamääräykset. Tykkänään eri asia on erilaiset liimapuurakenteet, joihin lamellihirretkin lasken. Pikkasenkin asiasta ymmärtävä tajuaa, ettei hirsirakenne täytä nykyisiä lämmöneristysvaatimuksia ilman lisätoimenpiteitä. Kaikenlisäksi ns. lamellihirren hengittävyyden voi kyseinalaistaa ja samoin käytetyt liimat ja varsinkin liimojen lisäaineet.
30 vuotinen ura lankunkantamisessa ja niitten liimaamisessa ei tee miekkosesta vielä hirsialan ammattilaista. Hyvä, ettet kehunut olleesi sahalla töissä. Rantakylällä tai Kimingillä. Näyttää olevan rakennefysiikan tiedot huterat. Tämän mainitsemasi helsinginkin puuranennuskohteen virheenä oli väärin tehdyt nurkat. Vahvistettu väärällä puulajilla ja kaltevuudella ilman sääsuojaa.

seonihanhöppänätuoDi kirjoitti:

Sinä olet täällä ainoa, joka ei edes tajua, että hirrestä mahdollisesti rakennettaessa hirtenä käytetään joko lamellihirttä tai painumatonta liimattua hirttä.
Valehtelet kun kerrot käyneesi Kalasataman hirsirakennustyömaalla.

Siellä kun ei edes ole hirsirakennustyömaata.

Lue lisää

Et olekaan, enkä ole edes sitä väittänytkään hirsitalotyömaaksi.

deeii kirjoitti:

Nyt ei ole edes ollut kysymys painumattomista hirsistä, vaan aidosta hirsitalosta, jotka täyttävät nykyiset energiamääräykset. Tykkänään eri asia on erilaiset liimapuurakenteet, joihin lamellihirretkin lasken. Pikkasenkin asiasta ymmärtävä tajuaa, ettei hirsirakenne täytä nykyisiä lämmöneristysvaatimuksia ilman lisätoimenpiteitä. Kaikenlisäksi ns. lamellihirren hengittävyyden voi kyseinalaistaa ja samoin käytetyt liimat ja varsinkin liimojen lisäaineet.
30 vuotinen ura lankunkantamisessa ja niitten liimaamisessa ei tee miekkosesta vielä hirsialan ammattilaista. Hyvä, ettet kehunut olleesi sahalla töissä. Rantakylällä tai Kimingillä. Näyttää olevan rakennefysiikan tiedot huterat. Tämän mainitsemasi helsinginkin puuranennuskohteen virheenä oli väärin tehdyt nurkat. Vahvistettu väärällä puulajilla ja kaltevuudella ilman sääsuojaa.

Lue lisää

Noin niin kuin sivusta keskustelua seuranneena sinulla on joku uskonto asiasta, josta et oikeasti tiedä mitään.
Joidenkin irrallisten hienojen sanojen ja triviaaliseikkojen heitto mukaan osoittaa vain ja ainoastaan, että et oikeasti ymmärrä mistä on kyse.

bamnhj kirjoitti:

Noin niin kuin sivusta keskustelua seuranneena sinulla on joku uskonto asiasta, josta et oikeasti tiedä mitään.
Joidenkin irrallisten hienojen sanojen ja triviaaliseikkojen heitto mukaan osoittaa vain ja ainoastaan, että et oikeasti ymmärrä mistä on kyse.

Lue lisää

Tältähän se varmaan sinusta tuntuu, kun katselet asioita lankkutapulin vierestä. Mutta kun tutustut tarkemmin rakentamismääräyksiin ja ohjeisiin puhumattakaan rakennusteknisiin kysymyksiin ja rakennusfysiikkaan. Tänä päivänä alalla keskustellaan erilaisilla foorumeilla runsaastikin mm. homeesta, maanvaraisesta perustamisesta, sisäilman laadusta, sääsuojista rakentamisen aikana ,puurakentamisesta ja yleensäkin terveellisestä rakentamisesta. Suuri kysymys on myös ammattimaisen rakentamishenkilökunnan saanti. Karstula on sen verran syrjässä, että siellä syntyy keskustelua ja väittelyä jo heinäladon pärekaton ruodevälistä puhumattakaan jos joku vielä erehtyy sinne jotain uutta rakentamaan. Paikkakuntalaiset eivät edes tahdo saada lupia kesämökin rakentamiseen, kun se tuhoaa rantamaisemat. Tämä koulu osoittaa, että sen rakentaminen on ylivoimainen asia jopa kunnan poliitikoille. Harvemmin edes tänä päivänä näkee noin pientä kerrostaloa rakennettavan ja niitä nousee kuin sieniä sateella vähänkin suuremmissa kaupungeissa, jopa Jyväskylässäkin. Jos ei Karstulassa olisi Honkarakennetta, niin luulisimpa, että koulu olisi jo valmis.

seonihanhöppänätuoDi kirjoitti:

Et ole kuullut painumattomasta hirrestä ja kuitenkin kirjoittelet CLT:stä?
Painumaton hirsi on liimattu lamellihirsi, siis liimaus periaatteessa kuin CLT:ssä. Eli puupalkin kutistuma / painuma ehkäistään hyödyntämällä ominaisuutta, jossa puun päittäinen kutistuma on vain murto-osa tangentin suuntaisesta tai säteittäisestä kutistumasta.
Kontion rakentama koulukin on tehty lamellihirrestä.
Olen ennen eläkkeelle jäämistäni työskennellyt yli 30 vuotta rakennusalalla ja pitkään myös nykyaikaisen hirsirakentamisen kanssa.
Jätä tämä teema niille, jotka asiasta tietävät.
Se, että olet nähnyt auton ikkunasta jonkun Helsingin puurakennuskohteen ei tee sinusta vielä alan ammattilaista.
Tämä kirjoittamani ei tarkoita sitä, että koulu pitäisi välttämättä tehdä hirrestä.

Lue lisää

Kerroppa nyt kaikille lukijoille, kun näytät tietävän niin paljon asiasta, mitä aineita lamellihirren liima sisältää. Liimaussysteemejä on käytössä useita, mutta liiman ainesosat kiinnostavat. Mattojen liimojen kanssa ja liimapuupalkkien kanssa on on ollut paljonkin ongelmia ajan kuluessa. Samoin olen kiinnostunut "lamellihirren" hengittävyyden kanssa. Nämä ovat niitä oleellisia asioita rakennefysiikan kannalta.

Leipurista ja maatalouden harjoittajasta tulisi paras parivaljakko puheenjohtajistoon, silloin
ei loppuisi leipä eikä liha keneltäkään, särvintä olisi riittävästi.

Valitaan "hengittävä" massiivihirsi valtuuston puheenjohtajaksi.

Mutta kun öyh öyh hirsi on paras ja öyh honka ja lapset öyh karstulan honka ja hongankolistajat öyhöyh pitää koulun olla öyh hirrestä muuten homehtuu, kaikki hirrestä öyh hirsi honka.

Kaikkein parhain ja edullisin rakennusaine olisi puu luonnollisesti, muttei ihan mikä tahansa. Siksi kuuskaistan valokuitukeloista tehdyt seinät ja kattoelementit nousevat ykkösmateriaaliksi. Kaapelikelojen väliin jää riittävästi ilmaa, jolloin väli-ilma toimii eristeenä. Ikkunatki ovat direktiivien mukaisia energialuokassaan, kun kelan keskireiästä katsoo ulos. Keskireikää voi myös käyttää säilytyslokeroina. Esimerkiksi areenan jääkiekkomailat ja kiekot voi niissä säilyttää.

Olen itsekkin kierrätetyn materiaalin ja pienen hiilijalanjäljen omaava ihminen ja kannatan siksi kuuskaistan kaapelikeloja rakennusmateriaaleiksi.

Loistava kirjoitus joka osuu asian ytimeen.

Onko Karstulan kunnanhallitus ajanut ylinopeuksilla vai miksi nyt poliisivoimat ovat kimpussa ?

Ylin johto ei tiedä mitään kertoo viispiikkinen ?

Kun katsotaan reilu vuosi taaksepäin niin viispiikkisen kertoma pitää kyllä täysin paikkansa, ylin johto ei tiedä mitään.

Hongan osakkeenomistajakohan se vedättää valtuustossa koulun tekoa kottiinpäin?

Siinäpä se viivästymisen salaisuus. Taustapeliä!

Silloin lähtee yli 2/3 kuntapoliitikoista!

Kunnan velat mukaan lukien kehisyhtiö on tämän koko ruljanssin jälkeen luokkaa 8000-10 000 € / asukas. Siis, jos kaikki suunnitellut investoinnit tehdään.
Toki hiukan hiukan vähenee kun laitetaan loput osakerahat likoon.
Toisaalta arvoitus on kehisyhtiön velat...

Olisi hyvä hinnoitella nykyiset ja entiset kuntapäättäjät. Ketkä olisivatkaan kolmen kärjessä kunnalle kalleimmaksi käyneinä päättäjinä? Itselläni olisi jo jonkinlainen vakioveikkausrivi valmiina ja jokerina mukana karstulanseutu.

Tarkastuslautakunta kutsumaan ulkopuolinen ja riippumaton selvitysmies selvittämään kähminnät ja väärinkäytökset. Haettava taloudelliseen edesvastuuseen niin virkamiehet kuin luottamusmiehetkin, jotka ovat väärin toimineet. Kuntalaisaloiteella valtuuston puheenjohtajaksi takaisin mies, joka sille paikalle kuntalaisten toimesta valtuutettiin.