Ympikujassa

Itse sanoutuisin irti ja saisi nuoremmat terveet jatkaa. En tiedä kuinka huonossa kunnossa pitää olla että pääsee eläkkeelle. Kun on ihmisellä vain tämä yksi lyhyt elämä niin on aivan järjetöntä raataa kivuissa ja säryissä.

Itselläni kun ei ole kalliita harrastuksia enkä tarvitse matkustelemista niin pärjään vähemmälläkin niin että mitä hittoa sairaana raataisin raskaassa työssä enään.

Olen päässyt uudelleen koulutukseen mutta en tiedä työllistynkö enään sairauksien ja korkean ikäni takia mutta on helpompaa eikä tarvitse vielä ihan kotiinkaan kokonaan jäädä. Työkkärissä sanottiin ettei mitään mahdollisuutta eläkkeelle päästä, täytyisi kai olla puoli kuollut raato ennen kuin pääsisi. Tätä ihmettelen kuinka nuoret pääsee vain masennuksesta ja eihän meillä vanhoilla voi olla masennusta kun ei olla tietokone, peli, kännykkä aikaan synnytty. Nuoret ovat masentuneita sen takia kun ei ne tee yhtään mitään. Nuorelle pitäisi olla työ yhteisö tukemassa ja fyysistä työtä mikä itselleni oli nuorena elintärkeää. Se on ihan järkyttävää että nuorten pitää maata kotona ja sairaiden vanhojen raataa raskaassa työssä.

Nuorena tarvitsi sitä rahaakin enemmän mutta kun olen elänyt yli puolet elämästäni niin rahan takia en enään raada, jos kerran nuoretkin pärjää sillä työttömyyskorvauksella niin pärjään minäkin. Rahanahneus ei ole sen väärtti tai on se joillekkin. Nuorempana ihmettelin niitä jotka olivat jatkuvasti sairaslomilla ja kävi väkisin vääntämässä hampaat irvessä niin eivät he olleet mitään miellyttäviä työkavereita ja sitten vielä olivat vittumaisia muille. Omaisuutta oli ihan tarpeeksi kerätty mutta kun se ahneus...Ajattelin että etteikö yhtään hävetä nostella vaan palkka ja teetättää työnsä toisilla, ja kaikki työkaverit toivoi että se jäisi pois vapaaehtoisesti.

Minulla on sellainen työmoraali että ennemmin jään pois kuin hakisin koko ajan sairaslomaa ja kävisin sairaana vain välillä vittuilemassa siellä ja pahaaoloani purkamassa, mitä näin näitä tapauksia monilla työpaikoilla kun tein nuorena joskus pätkätöitä ja sijaisuuksia.

Mieleesi tulee juuri kuinka tehdä oikein mutta mikä estää sitä tekemästä? Raivaa ne esteet ja tee oikein, eikä täällä kukaan ole nälkään kuollut jos ei kivuissa ja säryissä raada raskaassa työssä! On yksi lyhyt elämä vain ihmisellä ja mieti onko rahan takia ihan pakko sairaana raataa? On muitakin vaihtoehtoja, pitää vain keksiä ne.

Lähdepoisrohkeasti kirjoitti:

Itse sanoutuisin irti ja saisi nuoremmat terveet jatkaa. En tiedä kuinka huonossa kunnossa pitää olla että pääsee eläkkeelle. Kun on ihmisellä vain tämä yksi lyhyt elämä niin on aivan järjetöntä raataa kivuissa ja säryissä.

Itselläni kun ei ole kalliita harrastuksia enkä tarvitse matkustelemista niin pärjään vähemmälläkin niin että mitä hittoa sairaana raataisin raskaassa työssä enään.

Olen päässyt uudelleen koulutukseen mutta en tiedä työllistynkö enään sairauksien ja korkean ikäni takia mutta on helpompaa eikä tarvitse vielä ihan kotiinkaan kokonaan jäädä. Työkkärissä sanottiin ettei mitään mahdollisuutta eläkkeelle päästä, täytyisi kai olla puoli kuollut raato ennen kuin pääsisi. Tätä ihmettelen kuinka nuoret pääsee vain masennuksesta ja eihän meillä vanhoilla voi olla masennusta kun ei olla tietokone, peli, kännykkä aikaan synnytty. Nuoret ovat masentuneita sen takia kun ei ne tee yhtään mitään. Nuorelle pitäisi olla työ yhteisö tukemassa ja fyysistä työtä mikä itselleni oli nuorena elintärkeää. Se on ihan järkyttävää että nuorten pitää maata kotona ja sairaiden vanhojen raataa raskaassa työssä.

Nuorena tarvitsi sitä rahaakin enemmän mutta kun olen elänyt yli puolet elämästäni niin rahan takia en enään raada, jos kerran nuoretkin pärjää sillä työttömyyskorvauksella niin pärjään minäkin. Rahanahneus ei ole sen väärtti tai on se joillekkin. Nuorempana ihmettelin niitä jotka olivat jatkuvasti sairaslomilla ja kävi väkisin vääntämässä hampaat irvessä niin eivät he olleet mitään miellyttäviä työkavereita ja sitten vielä olivat vittumaisia muille. Omaisuutta oli ihan tarpeeksi kerätty mutta kun se ahneus...Ajattelin että etteikö yhtään hävetä nostella vaan palkka ja teetättää työnsä toisilla, ja kaikki työkaverit toivoi että se jäisi pois vapaaehtoisesti.

Minulla on sellainen työmoraali että ennemmin jään pois kuin hakisin koko ajan sairaslomaa ja kävisin sairaana vain välillä vittuilemassa siellä ja pahaaoloani purkamassa, mitä näin näitä tapauksia monilla työpaikoilla kun tein nuorena joskus pätkätöitä ja sijaisuuksia.

Mieleesi tulee juuri kuinka tehdä oikein mutta mikä estää sitä tekemästä? Raivaa ne esteet ja tee oikein, eikä täällä kukaan ole nälkään kuollut jos ei kivuissa ja säryissä raada raskaassa työssä! On yksi lyhyt elämä vain ihmisellä ja mieti onko rahan takia ihan pakko sairaana raataa? On muitakin vaihtoehtoja, pitää vain keksiä ne.

Lue lisää

Tuossa on vinha viisaus perusteluineen ja henkilökohtaisine kannan ottoineen.
Täytyy vain toivoa mahdollisimman monen lukevan tekstisi!

Lähdepoisrohkeasti kirjoitti:

Itse sanoutuisin irti ja saisi nuoremmat terveet jatkaa. En tiedä kuinka huonossa kunnossa pitää olla että pääsee eläkkeelle. Kun on ihmisellä vain tämä yksi lyhyt elämä niin on aivan järjetöntä raataa kivuissa ja säryissä.

Itselläni kun ei ole kalliita harrastuksia enkä tarvitse matkustelemista niin pärjään vähemmälläkin niin että mitä hittoa sairaana raataisin raskaassa työssä enään.

Olen päässyt uudelleen koulutukseen mutta en tiedä työllistynkö enään sairauksien ja korkean ikäni takia mutta on helpompaa eikä tarvitse vielä ihan kotiinkaan kokonaan jäädä. Työkkärissä sanottiin ettei mitään mahdollisuutta eläkkeelle päästä, täytyisi kai olla puoli kuollut raato ennen kuin pääsisi. Tätä ihmettelen kuinka nuoret pääsee vain masennuksesta ja eihän meillä vanhoilla voi olla masennusta kun ei olla tietokone, peli, kännykkä aikaan synnytty. Nuoret ovat masentuneita sen takia kun ei ne tee yhtään mitään. Nuorelle pitäisi olla työ yhteisö tukemassa ja fyysistä työtä mikä itselleni oli nuorena elintärkeää. Se on ihan järkyttävää että nuorten pitää maata kotona ja sairaiden vanhojen raataa raskaassa työssä.

Nuorena tarvitsi sitä rahaakin enemmän mutta kun olen elänyt yli puolet elämästäni niin rahan takia en enään raada, jos kerran nuoretkin pärjää sillä työttömyyskorvauksella niin pärjään minäkin. Rahanahneus ei ole sen väärtti tai on se joillekkin. Nuorempana ihmettelin niitä jotka olivat jatkuvasti sairaslomilla ja kävi väkisin vääntämässä hampaat irvessä niin eivät he olleet mitään miellyttäviä työkavereita ja sitten vielä olivat vittumaisia muille. Omaisuutta oli ihan tarpeeksi kerätty mutta kun se ahneus...Ajattelin että etteikö yhtään hävetä nostella vaan palkka ja teetättää työnsä toisilla, ja kaikki työkaverit toivoi että se jäisi pois vapaaehtoisesti.

Minulla on sellainen työmoraali että ennemmin jään pois kuin hakisin koko ajan sairaslomaa ja kävisin sairaana vain välillä vittuilemassa siellä ja pahaaoloani purkamassa, mitä näin näitä tapauksia monilla työpaikoilla kun tein nuorena joskus pätkätöitä ja sijaisuuksia.

Mieleesi tulee juuri kuinka tehdä oikein mutta mikä estää sitä tekemästä? Raivaa ne esteet ja tee oikein, eikä täällä kukaan ole nälkään kuollut jos ei kivuissa ja säryissä raada raskaassa työssä! On yksi lyhyt elämä vain ihmisellä ja mieti onko rahan takia ihan pakko sairaana raataa? On muitakin vaihtoehtoja, pitää vain keksiä ne.

Lue lisää

Tyhmät neuvot eivät ole rohkeutta.

Kun vamoni terveys alkoi reistailemaan 50:n pinnassa ajautui tilanne siihen, että viikon, kahden välein oli parin päivän sairasloma nivelkipujen ja 38 kuumeen vuoksi.
Muutaman kuukauden jälkeen sovimme vaimon työnantajan, kauppiaan kanssa, että hän antaa vaimolleni lopputilin emmekä me missään vaiheessa tai tilanteessa riitauta ratkaisua.
Olisimme olleet valmiita vahvistamaan kirjallisesti sopimuksen.

Yhden kerran, ilman meidän aktiivisuuttamme, työsuojelupiiri otti yhteyttä ja tiedusteli irtisanomisen perusteita. En muista miten vaimoni selitti tilanteen mutta tilanne jatkui ilman mitään muutoksia.

Irtisanomisajan kestäessä, asioidessaan KELAn toimistossa, kehoitti KELAn virkailija täyttämään eläkehakemuksen joka hyväksyttiin parissa kuukaudessa.
Tuo tapahtui yli 17 vuotta sitten eikä ole tarvinnut katua hetkeäkään.

Meistä olisi ollut sikamaista jatkaa työpätkä - sairasloma temppuilua pienessä kaupassa.
Ratkaisua tehdessämme tiesimme tasan tarkkaa miten pieni vaimoni sairaseläke tulee olemaan.
KELA täydentää sitä tälläkin hetkellä 177,41 nettoeurolla mutta niukkuuden vastapainona on vapaa elämä!