Luin uusimman Vene-lehden käsi-VHF testiä ja tekstistä pisti silmään seuraava: "Kädessäpidettävän meri-vhf-puhelimen kuuluvuusalue saaristossa on vain muutamia meripeninkulmia ja jää siten selkeästi kiintesti asenettua ja ulkoisella antennilla varustettua vhf-puhelinta huonommaksi, joka voi olla saaristossa yli 5 merinpeninkulmaa ja avomerellä 10-15 meripeninkulmaa".
Testissä myös mainittiin, että yksikään käsi-vhf ei saanut yhteyttä kiinteään asemaan 3,7 mpk etäisyydeltä, mutta toiseen suuntaan vielä kuului 25 W teholla. Testistä teki hyvin erikoisen se, että kiinteä asema oli Verkkosaaressa ja käsi-VHF:t Lauttasaaressa, jollloin Helsingin keskusta on suoraan välissä. Ei ehkä ihan tavallinen meri-VHF yhteysolosuhde.
Oma kokemus ja tieto ei oikein tuo ko. etäisyyksiä, varsinkaan kiinteiden asennusten osalta. Tosin kokemus rajoittuu purjeveneiden VHF:iin, joissa antenni usein mastossa. Olen useamman kerran tehnyt 11 mpk matkalla saaristossa yhteyskokeilun. Aina on kuulunut 1 W tehollakin kahden mastoantennin välillä. Yhteys on onnistunut myös Porkkalasta Tallinnan keskustan satamaan 32,7 mpk. Silloin ei enää 1 W kuulunut, mutta 25 W kuului oikein hyvin. Omasta toppiantennista on kuulunut hyvin myös 9 mpk päähän saaristossa kannella olevaan käsi-vhf:ään (siis molempiin suuntiin).
Teoria tukee myös tätä. 25 W teholla pitäisi kuulua toppiantenneista n. 40 mpk, toppiantennista käsikapulaan reilut 10 mpk ja kahden käsikapulan välillä n. 7 mpk.
Tuo 10-15 mpk pätee ehkä kahden varsin matalalla olevan antennin välillä. Siis jossain 3-4 m korkeudessa olevan eli pieneen moottoriveneeseen asennetun. Tuollakin kuulee toppiantenniin n. 20 mpk ja rannikkoasemaan ehkä 50 mpk.
VHF:n kantama Vene-lehden testissä
20
7677
Vastaukset
- Huhhuhtaas
Olisikohan kannattanut teettää testi radiotekniikasta jotain ymmärtävällä. Ja asianmukaisilla mittauvälineillä. Omat kokemukset tukee noita Joakimin kokemuksia, kyllä se käsi-VHF merellä kuuluu veneeni kiinteään VHF:ään (antenni n. 5 m korkeudessa) enemmän kun 3,7 mpk.
Olisiko testaajilla ollut kohonasalpa liian tiukalla? - vanhatappi
Radiopuhelimen kantomatka on tosiaan paljon riippuvainen antennin korkeudesta. Käsipuhelinta pidetän yleensä kädessä veneen kannen korkeudella, joten on luontevaa mitata kantomatka tuolta tasolta. Lisäksi radiolpuhelin on turvavaruste , jota käytetään silloin kuin jotain menee pieleen. Esim. purjevene joutuu yleensä merihätään kun masto menetetään. Tällöin menetetään myös antenni ja hätäantenni on sitten kaiteessa kannen tasolla. Lisäksi saatetaan menettää sähköt samassa rytäkässä, joten tehokkaammat radiolähettimet eivät enää toimi. Pienellä käsikapulalla on paha saada yhteyttä muutamaa mailia pidemmälle kun myrskyssä sadekelikin pudottaa kantomatkaa.
Eli ei pidä tuudittautua kovinkaan pitkiin kantomatkoihin, jotka mahdollisesti toteutuvat kaunilla ilmalla hyvissä oloissa.- Huhhuhtaas
Radiopuhelimen kantama on monesta muustakin kiinni kuin antennin korkeudesta. Käsipuhelimen osalta etäisyyteen vaikuttaa jopa miten ja misä kohtaa kehoa puhelin on lähetteen aikana. Etäisyys kehosta, antennin asento suhteessa kehoon jne koska lähikenttä aiheuttaa mm. antennin seisovan aallon suhteen huononemista ja osa lähetysignaalista palaa takasin lähettimeen. Lisäksi vaikuttaa taajuus, ilman kosteus, auringon pilkkujen määrä, magneettisuus eli lyhyesti radiokeli. VHF on vielä sen verran matala taajuus (noin 160 MHz) että sen signaali taipuu. Kännykän 1,8 GHz ei juuri taivu.
Mutta mikä on, jos 160 MHz:n meri-VHF ei muka kanna kymmeniä kilometrejä, kun sen kuitenkin tekee 1,8 GHz:n taajuudella toimiva kännykkä. Kummasakin on lähetysteho about sama. Koska kännykässä on lähtökohtaisesti huonompi antenni (rakennettu kännykän sisään) ja korkeampi taajuus (ilman kosteuden molekyylit heikentää korkeampia taajuuksia), niin sen pitäisi kantaa paljon vähemmän kuin meri-VHF:n. Kännykän antennin suunittelussa on otettu ihmisen keho ja puhelimen paikka kehon suhteen huomioon, mahtaako olla meri-VHF:ssä? Varsinkin niissä halpiksissa.
Oma ajtus tosin menee niin, että käsikapula on apuveneessä käytössä ja pidän yhteyttä sillä tarpeen mukaan varsinaiseen veneeseen. Toisaalta, jos joudun poistumaan veneesä lautalle tai apuveneeseen onnettomuudessa, niin käsiapulalla pidän yhteyttä meripelastukseen kun ne on lähellä. DSC:tä varmaan ehdin painaa ennen veneen jättöä lähes kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Eli käsikoneen varassa ei halytysjärjestelmän aktivointi ole.
Käsikoneissakin on high ja low lähetysteho valittavissa. Lähtökohtaisesti käytetään low ja se on valittuna kun puhelimen laittaa päälle. Kumpikohan teho oli venelehden testissä käytössä? Low on tarkoitettu ihan lähialueelle. Taisi olla se?
- käsivhfdscllä
Jos hätä tulee, DSC-viesti kulkee kuitenkin puhetta paremmin. Mutta osaako joku sanoa, kuinka paljon?
- Joakim1
Vaikea kysymys, mutta olisin yllättynyt, jos DSC-viesti kuuluisi pidemmälle kuin puhe (kohinasalpa nollilla). Yleesnä analoginen kantaa pidemmälle kuin digitaalinen, mutta asia toki riippuu digitaalisen virheensietotasosta. Tuossa 32,7 mpk testissä kokeilimme myös DSC:tä. Saimme sen toimimaan vain toiseen suuntaan. Tosin jäi epävarmaksi johtuiko toisen suunnan epäonnistuminen lähetetyn DSC-kutsun tyypistä. Kyseehän ei tietenkään ollut hätäkutsu vain suoraan toisen MMSI:lle tehty kutsu, joita niitäkin on eri tyyppejä.
- Len-Setä
Ehdottomasti digikuso penee analogia paremmin perille, jos analogisignaalilla tarkoitat FM tai SSB lähettä. A1A, eli sähkötys on perinnelajeista tässäsuhteessa paras mutta sekinhän on tavallaan digitaalinen jossa perin huono tiedonsiirtonopeus :D Nykyään on olemassa paljon erilaisia digitaalisia lähetelajeja jotka ovat vastaanotettavissa jopa kohinatason alapuolelta. Jopa PACTOR menee läpi vaikka korvalla etä lähetettä kohinasta erottaisi.
- appelsiiniomena
Näinhän se menee. Digitaalisissa kännyköissä on todella edistyneet modulaatio kanavakoodaussysteemit nykyään (3G/4G Vitrebi/Turbo). Digitaalinen lähetys menee siis miltei kohinan seassa edelleen perille. Ei voi verrata VHF-puhelimiin, jotka ovat suoraan sanottuna kivikautista tekniikkaa kännyköihin verrattuna.
Alempana joku perustelu kapulan hyvyyttä sillä että kuuli laivojen keskustelut pitkältä (ammattivehkeet, antenni korkealla). Arvaa kuulisivatko laivat sen käsikapulan lähetteen? - äälliökkö
Totta ja jos kännykän kuuluvuusaluetta ja herkkyyttä vertaa perinteiseen VHF puhelimen FM modulaatioon on se aivan eri luokaa. Minäkin pystyn soittamaan 4G kännykälläni helposti Ouluun tai Rovaniemelle ja kuuluvuus on ihan hyvä. VHF ei kanna edes Tallinnaan.
- Joakim1
appelsiiniomena kirjoitti:
Näinhän se menee. Digitaalisissa kännyköissä on todella edistyneet modulaatio kanavakoodaussysteemit nykyään (3G/4G Vitrebi/Turbo). Digitaalinen lähetys menee siis miltei kohinan seassa edelleen perille. Ei voi verrata VHF-puhelimiin, jotka ovat suoraan sanottuna kivikautista tekniikkaa kännyköihin verrattuna.
Alempana joku perustelu kapulan hyvyyttä sillä että kuuli laivojen keskustelut pitkältä (ammattivehkeet, antenni korkealla). Arvaa kuulisivatko laivat sen käsikapulan lähetteen?Lähetys ja vastaanotto ovat symmetrisiä eli antenninen korkeudet ja vahvistukset toimivat identtisesti molempiin suuntiin. Ainoa ero on lähetysteho ja vastaanoton herkkyys. Käsikapulan 5-6 W kantaa hiukan vähemmän kuin laivan 25 W. Jos laivassa olevat ammattivehkeet ovat parempia kuin kuluttajavehkeet, saattaa niissä vastaanoton herkkyys olla parempi, mikä kompensoi osan tehoerosta. En tosin usko, että tuollaista eroa on.
Olin hiljattain Tukholman saaristossa. Siellä kuului Turku Radio ja Tallinna Radio purjeveneen mastoantennilla (17 m). Mieleen tuli tehdä yhteyskokeilu Turku Radioon, mutta päätin jättää tekemättä. Jonkinlainen riski ehkä olisi ollut, että huonon kuuluvuuden takia olisivat luulleet kyseessä olevan hätätilanne. appelsiiniomena kirjoitti:
Näinhän se menee. Digitaalisissa kännyköissä on todella edistyneet modulaatio kanavakoodaussysteemit nykyään (3G/4G Vitrebi/Turbo). Digitaalinen lähetys menee siis miltei kohinan seassa edelleen perille. Ei voi verrata VHF-puhelimiin, jotka ovat suoraan sanottuna kivikautista tekniikkaa kännyköihin verrattuna.
Alempana joku perustelu kapulan hyvyyttä sillä että kuuli laivojen keskustelut pitkältä (ammattivehkeet, antenni korkealla). Arvaa kuulisivatko laivat sen käsikapulan lähetteen?Kas, Jurpå ei tiennytkään että kännyköissä käytetään nykyisin myös pakokaasuahdinta.
- Ainstain
äälliökkö kirjoitti:
Totta ja jos kännykän kuuluvuusaluetta ja herkkyyttä vertaa perinteiseen VHF puhelimen FM modulaatioon on se aivan eri luokaa. Minäkin pystyn soittamaan 4G kännykälläni helposti Ouluun tai Rovaniemelle ja kuuluvuus on ihan hyvä. VHF ei kanna edes Tallinnaan.
Minä olen soittanut Helsingistä Kiinaan ja kuuluvuus oli silti hyvä.
- securitee
Laivat kävivät keskustelua keskenään,minun käsikapula veneessäni.Matkaa lähimpään laivaan n.22mpk,keskustelu selkeää ja ymmärrettävää.
- yliamiraal
Just niin, ja tämä on monen mielestä mahdotonta kun laivat olivat optisen horisontin takana ja radioaalto ei muka tavu vaan etenee suoraviivaisesti. Maailma on täynnään jopa laskureita joilla saisi VHF kantaman selville näihin näennäistieteellisiin pseudofaktoihin perustuen. Ainoa vaan että taajuudeltaa toista sataa MHz oleva singnaali taipuu hyvinkin ohi esteiden ja taivaan optisen horisontin. Olisi mukava tietää onko Vene lehti esittänyt jotakin todellisiin mittauksiin perustuen ja missä olosuhteissa, vai onko esitetty vaan jotakin jonka on oletettu pitävän paikkansa. Varmaa on kuitenkin se, että lehden "testin" tulokset eivät käy monien käyttäjien havaintojen kanssa mitenkään yksiin ainakaan jos puhutaan tyypillisistä käyttöolosuhteista.
Ota tässä sitten selvää millainen VHF kannattaa hankkia. Käsikapula olisi tosipaikan tullen käyttövarmempi kun taas näiden ”faktatietojen” valossa kantama olisi lähes olematon. Toisaalta taas pelkästään radioamatöörien puheisiin luottaen tuollaisella käsi VHF.lläkin pitäsi kyetä pidempiin yhteyksiin kiinteään asemaan päin kuin nyt vaikkapa kännykällä. Veneilyalan faktatieto taas kumoaa radioamatöörien näkemykset. Toisen mielestä kiinteän VHF:n antenni pitää ehdottomasti olla maston huipussa, toisen mielestä syöttökaapeli vaimentaa signaalin niin että varmempaa laittaa kiinteäkin antenni takakaiteeseen toimintavarmempaan paikkaan.
Taitaa koko venealan VHF tietämys perustua huru-ukkojen puheisiin. Eniten voi ehkä luottaa viestiketjun aloittajan kaltaiseen todelliseen käyttäjäkokemukseen jonka mukaan korkealla olevilla antenneilla ja 25W teholla kuuluvuus on 30mpk luokkaa ja käsikapulalla tällaiseen kohteeseen ehkä puolet siitä. Ainoa missä voisin kuvitella käsikapulan toimivuuden olevan pettymys on yhteys käsikapulasta käsikapulaan. Kunnollisen tiedon puutteessa alan vahvasti päätyä siihen että käsikapula DSC toiminnolla on paras mahdollinen ratkaisu. - Joakim1
yliamiraal kirjoitti:
Just niin, ja tämä on monen mielestä mahdotonta kun laivat olivat optisen horisontin takana ja radioaalto ei muka tavu vaan etenee suoraviivaisesti. Maailma on täynnään jopa laskureita joilla saisi VHF kantaman selville näihin näennäistieteellisiin pseudofaktoihin perustuen. Ainoa vaan että taajuudeltaa toista sataa MHz oleva singnaali taipuu hyvinkin ohi esteiden ja taivaan optisen horisontin. Olisi mukava tietää onko Vene lehti esittänyt jotakin todellisiin mittauksiin perustuen ja missä olosuhteissa, vai onko esitetty vaan jotakin jonka on oletettu pitävän paikkansa. Varmaa on kuitenkin se, että lehden "testin" tulokset eivät käy monien käyttäjien havaintojen kanssa mitenkään yksiin ainakaan jos puhutaan tyypillisistä käyttöolosuhteista.
Ota tässä sitten selvää millainen VHF kannattaa hankkia. Käsikapula olisi tosipaikan tullen käyttövarmempi kun taas näiden ”faktatietojen” valossa kantama olisi lähes olematon. Toisaalta taas pelkästään radioamatöörien puheisiin luottaen tuollaisella käsi VHF.lläkin pitäsi kyetä pidempiin yhteyksiin kiinteään asemaan päin kuin nyt vaikkapa kännykällä. Veneilyalan faktatieto taas kumoaa radioamatöörien näkemykset. Toisen mielestä kiinteän VHF:n antenni pitää ehdottomasti olla maston huipussa, toisen mielestä syöttökaapeli vaimentaa signaalin niin että varmempaa laittaa kiinteäkin antenni takakaiteeseen toimintavarmempaan paikkaan.
Taitaa koko venealan VHF tietämys perustua huru-ukkojen puheisiin. Eniten voi ehkä luottaa viestiketjun aloittajan kaltaiseen todelliseen käyttäjäkokemukseen jonka mukaan korkealla olevilla antenneilla ja 25W teholla kuuluvuus on 30mpk luokkaa ja käsikapulalla tällaiseen kohteeseen ehkä puolet siitä. Ainoa missä voisin kuvitella käsikapulan toimivuuden olevan pettymys on yhteys käsikapulasta käsikapulaan. Kunnollisen tiedon puutteessa alan vahvasti päätyä siihen että käsikapula DSC toiminnolla on paras mahdollinen ratkaisu.Kännykän alin taajuusalue on nykyään 800 MHz. Sillä kantama on laskelmien mukaan alle puolet VHF:n 160 MHz verrattuna, jos tehot ja herkkyydet pitää samana. Kännykän antenni ei voi olla suuntaava, koska sitä pidetään eri asennoissa eli se ei voi olla edes 3 dB vahvistava. Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF.
Korkein kännykän taajuusalue on 2100 MHz. Sillä kantama on enää 1/4 VHF:stä samoilla parametreillä.
Kännykkä on siis huomattavasti vahvemmin sidottu radiohorisonttiin (hiukan pidempi kuin näköetäisyys), joka vaatii mitättömän tehon, jos välissä ei ole esteistä. - radioteknikko
Joakim1 kirjoitti:
Kännykän alin taajuusalue on nykyään 800 MHz. Sillä kantama on laskelmien mukaan alle puolet VHF:n 160 MHz verrattuna, jos tehot ja herkkyydet pitää samana. Kännykän antenni ei voi olla suuntaava, koska sitä pidetään eri asennoissa eli se ei voi olla edes 3 dB vahvistava. Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF.
Korkein kännykän taajuusalue on 2100 MHz. Sillä kantama on enää 1/4 VHF:stä samoilla parametreillä.
Kännykkä on siis huomattavasti vahvemmin sidottu radiohorisonttiin (hiukan pidempi kuin näköetäisyys), joka vaatii mitättömän tehon, jos välissä ei ole esteistä."Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF. "
Niinpä. Jos nyt oikein muistan, niin GSM:n kännykän maksimi lähetysteho 1,8 GHz:n taajuudella on vain 0,25W. Ja sillä teholla saa yhteyden tukiaseman tolppaan joka on kymmenien kilometrien päässä (avoimessa maastossa hyvässä radiokelissä, tukiaseman antenni korkealla eli vähintään yli radiohorisontin). Esim. Helsingissä Harmajalla olevan tolpan takia kännykällä saa vielä jonkin laisen yhteyden Suomenlahden keskivaiheilta. Ihme jos ei matalamalla taajuudella toimivan mer-VHF:n 6W lähetysteholla saisi enempää kuin joitakin meripeninkulmia. Ja onneksi kiinteillä asemilla (Meripelastus, Turkuradio, VTS jne) on antennit korkealla. - Len-Setä
160MHz menee sopivassa kelissä 1-5W teholla satoja kilometrejä. Ionosfäärin johtavuus on hyvin merkittävä tekijä antennin ja sen sijainnin lisäksi. 144MHz taajuusalueella pisimmät yhteyteni 25W teholla ovat yli 1000km. Niin kauan kuin antennit näkevät toisensa, tehon tarve on hyvin pieni. Siroaminen ionosfäärin kautta vaimentaa signaalia ja jos tuo testi on tehty niin että Helsingin keskusta on tosiaan välissä, on yhteyteen tarvittu johtava ionisfääri.
- Anonyymi
radioteknikko kirjoitti:
"Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF. "
Niinpä. Jos nyt oikein muistan, niin GSM:n kännykän maksimi lähetysteho 1,8 GHz:n taajuudella on vain 0,25W. Ja sillä teholla saa yhteyden tukiaseman tolppaan joka on kymmenien kilometrien päässä (avoimessa maastossa hyvässä radiokelissä, tukiaseman antenni korkealla eli vähintään yli radiohorisontin). Esim. Helsingissä Harmajalla olevan tolpan takia kännykällä saa vielä jonkin laisen yhteyden Suomenlahden keskivaiheilta. Ihme jos ei matalamalla taajuudella toimivan mer-VHF:n 6W lähetysteholla saisi enempää kuin joitakin meripeninkulmia. Ja onneksi kiinteillä asemilla (Meripelastus, Turkuradio, VTS jne) on antennit korkealla.GSM tekniikka rajoittaa max kantomatkaksi noin 32 km oli antennit mitä tahansa..
- Anonyymi
Joakim1 kirjoitti:
Kännykän alin taajuusalue on nykyään 800 MHz. Sillä kantama on laskelmien mukaan alle puolet VHF:n 160 MHz verrattuna, jos tehot ja herkkyydet pitää samana. Kännykän antenni ei voi olla suuntaava, koska sitä pidetään eri asennoissa eli se ei voi olla edes 3 dB vahvistava. Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF.
Korkein kännykän taajuusalue on 2100 MHz. Sillä kantama on enää 1/4 VHF:stä samoilla parametreillä.
Kännykkä on siis huomattavasti vahvemmin sidottu radiohorisonttiin (hiukan pidempi kuin näköetäisyys), joka vaatii mitättömän tehon, jos välissä ei ole esteistä.Täytyy muistaa myös se mitä verkkotekniikkaa käytetään. Jos GSM niin se itsessään estää toimivuuden yli 35 km vaikka radioaallot kulkisikin pidemmälle.
- Tyrnäväntorpedo
Tässä on tuotu esille vain tapauksia, joissa kuuluvuus on parempi kuin testissä.
Täytyy olla myös tilanteita, joissa se on huonompi.
Keskustelu näyttää olevan kovin yksipuolinen.- Joakim1
Varmaankin sellaisia voi keksiä, kuten kunnon katve kallionsolassa tms. Tässä Yachtingworldin testi AIS MOBeista. http://www.yachtingworld.com/features/tested-ais-mob-devices-help-your-crew-to-save-your-life-69914
Vedessä kelluva 1 W teholla lähettävät näkyivät kaikki merellä 3,5 mailin päähän hyvin 14 m mastoantenniin. Pidempää etäisyyttä ei kokeiltu. Satamassa ei saatu kuin 0,5 mailin näkyvyyys. Vedessä kelluvana tietysti jää helposti laitureiden, veneiden ja aallonmurtajien katveeseen. Kannella seisovan ihmisen kädessä oleva VHF-puhelin on kuitenkin paljon korkeammalla ja tehoakin on reilusti enemmän.
Tässä on kokeiltu käsi-VHF:ien kuuluvuuksia ja saatu 4-5,5 mpk etäisyyksiä. Ilmeisesti toisessa päässä oli moottoriveneen kiinteä asema eli melko matala antenni tai sitten joku käsikapula. Ei selviä nettisivun tekstistä, ainakaan nopealla lukemisella. http://www.pbo.co.uk/gear/pbo-tested-10-handheld-vhf-radios-44934
Tässä vielä yksi antennitesti: http://www.llelectronics.com/images/PDFs/VHFAntennas.pdf
Tuossa vertailtiin 8' ja 16' (siis 2,5 ja 5 m!) antenneja moottoriveneseen varsin matalalle (5' eli 1,5 m) asennettuna. Vastapäänä oli maa-asema 40' (12 m) korkeuteen asennetulla 8' antenniin. 8' antenneilla saatiin 11-14 mpk yhteys lukuunottamatta yhtä, joka pääsi vain 7 mpk. 16' antenneilla päästiin 18-23 mpk. Tuo 7 mpk etäisyyden saavuttanut antenni maksoi vain $36 ja sisältä paljastui pelkkä kuorittu koaksiaalikaapeli. Ilmeisesti sen sovitus oli umpisurkea. Osa tuosta testissä tehtiin varsin reilussa aallokossa (4-8' eli 1,2-2,4 m).
Itse olen kokeillut koaksiaalikaapelista tehdyllä vara-antennilla ja saanut yhteyden 3,5 mpk päähän käsipuhelimeen, vaikka välissä oli saaria ja antenni vain kannen korkeudella molemmissa päissä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä912920Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991686Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461567- 871391
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4021384Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4021308Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21089Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381047Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329874Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden257855