PIENI SEIKKAILU TSS N MATKASSA

Useita viikkoja olimmeseuraileet mainontaa, jota tuli sekä kirjeitse että tilaamiemme lehtien välissä- huippuedulisesti mahdollisuys päästä tutustumaan Kyproksen pohjoiseen eli turkkilaiseen tasavaltaan. Olimme viettäneet erinomaisen omatoimiloman pari vuotta aikaisemmin Aia Napan alueella, mutta Turkin pikkuvelialyeelle emme olleet uskaltautuneet. Niinpä päötimme kokeilla.
Matkamme toteutui ajalla 13.-20.3. 2018 ja siitä muodostui pieni opillinen seikkailu.
Kauppiaskokemusta omaavana hinnan alhaisus herätti toki huomiota ja syyhän selvisi, kun lisäkuluja olisi alkanut kertyä jo kohta ensimmäisellä matkalla kohti hotellia. Alkoi melkoinen mainoskampanja, miten tälä lomalla olisi hyvä käyttäytyä ja miten osallistua. Ensin myytiin lisärannekkeet juomiin ekahotellin ruokailuihin ja kylpylään, toisena viikon vesimaksu bussien retkille ja jo ensimmäiset maininnat lisäretkimainonnat alkuohjelman vapaille päivilleeli lauantaille ja maanantaille.
Kun on paljon matkaillut ja kaikenlaiseen tottunut, niin hämmennystä tietysti hdtätyi oppaiden lievää ikävämpi ärtyisyts ja kiukku, jos retket eivät tehnert kauppaansa. Pomo kulemka tulee suttuman ja uhkaa potkuilla tai ei anna ryhmiä vedettäväksi, kun lisäosallistumiset jäivät murto-osaan ilmeisistä tavoitteista. Meidän bussissa esim 6/48 osallistui, niin olihan siinä tappiota tiedossa. Hyvin järjestetty alku muuten ja hieno hotelli, ei siinä mitään, mutta tunnelma valitettavasti lässähti, kun olisi pitänyt rivien välistä oivaltaa, että järjestäjän tavoite oli, että matkaajien oli tarkoitus ymmärtäö käyttää lähes kaksinkettainen summa rahaa ao matkaan eli toinen mokoma lisää ostoihin ja osallistumisiin, mitä matka itsessään maksoi ja mieluusti enemmänkin. No meidän ryhmästämme yksi pariskunta ostikin n 5.000 € maksavan mattopaketin ja muutamat sitten nahkatakkeja ja muita tuotteira retkiin sijoitetuissa ostokohteissa. Oblalaa- ihan näin selkeään tuputusmyyntiin emme olleet varautuneet, joten jouduimke tuottamaan oppaallemme pettymyksen toisensa jälkeen. Kun hieman kaipailin sitä rentoa, hyvin suomea puhuvaa Okania josta olin kuullut, saimme seuraavan retkietapin aikana esitelmän,miten meidän olisi tullut ymmärtää tämän retken tarkoitus ??!! Osallistumusemne ja ostamisemme vasta t.akaavat oppaalke kohtuulisen palkkion tippien ohella ja niinpä niistä kertominen ja mainostaminen paljonko pitäisi maksaa (olihan järjestäjän kirjeessä asiasta jo mainittu) nousivat keskiöön ja vaikuttivat tunnelmaan ainakin meidän kohdallamme. Ei ole asiakkaan ongelma, jos järjestäjä naruttaa työntekijöitä osallistumaan oppaana minimiliksalla ja vonkumaan sitten osallistujilta palkan lisää kertoen mahdollisista ptkuista, jos ei nyörit heltiä. Maassa maan tavalka, mutta pakkomyynnin tunnelma lohkaisi nautinnosta sievoisen siuvun ja kun jäimne jo kyllästyneinä yhdeltä ohjelmaan kuuluneelta retkeltä kokonaan pois, niin tunnelma oli kuin olisimne syntiä tehneet?!! Emme ilmeisesti ole kovin toivottuja osallistumaan jatkossa, kun emme oikein diganneet tätä matkan konseptia, vaan taloudellisesti tarkkoina lähdimme nauttimaan antiikin kulttuuriin ja paikkoihin tutustuttavasta edulliseksi mainostetusta matkasta. Palautetta mritä ei edes kysytty, mutta niin jäi oppaaltakin tipit saamatta. Pahouttelumne, koska hänellä 7li paljon hyvää tietoa retkikohteisiin liittyen. Peruaatteessa hyvä matka, mutta suositrelemne tipin- ja tuputuksen laistokursseja ennen matkaa ja toiselaista palkkion muodostusta oppaille ja rahoitukseen sitten mahdolluisesti osallistuville kauppiaille ja muille osallisille.
Aila ja Paavo Valkeakoski