Tällä foorumilla esiintyy kaikenlaista (oikeaakin) tietäjää ja pelleä sekä sulassa sovussa että isossa riidassa. Koska kuka tahansa voi olla mitä tahansa, oikean tiedon kerääminen joukosta on vaikeaa tai mahdotonta. Silloin on parasta kääntyä oikean juristin puoleen, mutta silloinkin saattaa käydä niin että heidänkin jakamansa tieto on joko väärää tai vanhentunutta. Oikeuskirjallisuuskaan ei ole luotettavaa, sillä siitä aika ajaa ohitse.
Näyttää siltä, että ainoat luotettavat lähteet ovat itse ajantasainen laki, lain esitytöt sekä tietenkin tuomioistuinlaitoksen antamat ratkaisut. Jälkimmäisen osalta saattaa tosin käydä siten, että kaikissa kolmessa oikeusasteessa ja niiden sisälläkin äänestetään ristiin. Korkeimman oikeuden äänestyksen jälkeinen tuomio toki ratkaisee.
Kolme aivan viimeaikaista asiaa kysyttäväksi koulutetulle juristille, kuten -LW:
1.
Mikä on lainvoimainen testamentti?
On esitetty seuraavia vaihtoehtoja.
1.1
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu ja moiteoikeudesta on luovuttu.
1.2
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu ja moiteaika on kulunut umpeen.
1.3
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu ja moiteoikeudesta on luovuttu ja lakiosa on suoritettu tai menetetty.
1.4
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu, moiteoikeudesta on luovuttu tai moiteaika on kulunut umpeen ja lakiosasta on luovuttu, se on suoritettu tai määräaika on kulunut umpeen.
Mikä (mitkä) on oikea vastaus? Selvää jo on, että testamentilla, jota ei ole moitittu mutta jossa lakiosaa ei ole käsitelty, ei saa lainhuudatusta, ellei lakiosavaateen määräaika ole kulunut umpeen.
2.
Mikä on lainvoimainen perinnönjakokirja?
On esitetty seuraavia vaihtoehtoja.
2.1
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimesta.
2.2
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.3
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimeista ja osakkaat ovat samoilla allekirjoituksillaan luopuneet moiteoikeudestaan.
2.4
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.5
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimesta ja moiteaika on kulunut umpeen.
2.6
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.7
Jakokirja on lainvoimainen, vaikka se ei ole kaikkien osakkaiden allekirjoittama, mutta moiteaika on kulunut umpeen.
2.8
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allkirjoitus.
2.9
Jakokirja on lainvoimainen, kun se allekirjoitettu, ja moiteaika on kulunut umpeen ja vainajan viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus on todistanut, ettei moitekannetta ole nostettu.
2.10
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.11
Jakokirja on lainvoimainen, vaikka se ei ole kaikkien osakkaiden allekirjoittama tai todistettu, mutta moiteaika on kulunut umpeen ja vainajan viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus on todistanut, ettei moitekannetta ole nostettu.
Mikä (mitkä) on oikea vastaus?
3.
Onko adoptiolapsen ja -vanhemman välinen avioliitto sallittu?
On esitetty seuraavia vaihtoehtoja.
3.1
Edelliset voivat mennä avioliittoon (tai rek.), mutta vain oikeusministeriön luvalla.
3.2
Edelliset eivät ole voineet enää 01/2012 jälkeen mennä avioliittoon (tai rek.) edes oikeusministeriön luvalla. OM ei kyseisiä lupia voi myöntää.
Mikä on oikea vastaus?
Kiitos oikealle juristille vastauksista.
Näyttää siltä, että ainoat luotettavat lähteet ovat itse ajantasainen laki, lain esitytöt sekä tietenkin tuomioistuinlaitoksen antamat ratkaisut. Jälkimmäisen osalta saattaa tosin käydä siten, että kaikissa kolmessa oikeusasteessa ja niiden sisälläkin äänestetään ristiin. Korkeimman oikeuden äänestyksen jälkeinen tuomio toki ratkaisee.
Kolme aivan viimeaikaista asiaa kysyttäväksi koulutetulle juristille, kuten -LW:
1.
Mikä on lainvoimainen testamentti?
On esitetty seuraavia vaihtoehtoja.
1.1
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu ja moiteoikeudesta on luovuttu.
1.2
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu ja moiteaika on kulunut umpeen.
1.3
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu ja moiteoikeudesta on luovuttu ja lakiosa on suoritettu tai menetetty.
1.4
Testamentti on lainvoimainen, kun se on tiedoksiannettu, moiteoikeudesta on luovuttu tai moiteaika on kulunut umpeen ja lakiosasta on luovuttu, se on suoritettu tai määräaika on kulunut umpeen.
Mikä (mitkä) on oikea vastaus? Selvää jo on, että testamentilla, jota ei ole moitittu mutta jossa lakiosaa ei ole käsitelty, ei saa lainhuudatusta, ellei lakiosavaateen määräaika ole kulunut umpeen.
2.
Mikä on lainvoimainen perinnönjakokirja?
On esitetty seuraavia vaihtoehtoja.
2.1
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimesta.
2.2
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.3
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimeista ja osakkaat ovat samoilla allekirjoituksillaan luopuneet moiteoikeudestaan.
2.4
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.5
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimesta ja moiteaika on kulunut umpeen.
2.6
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.7
Jakokirja on lainvoimainen, vaikka se ei ole kaikkien osakkaiden allekirjoittama, mutta moiteaika on kulunut umpeen.
2.8
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allkirjoitus.
2.9
Jakokirja on lainvoimainen, kun se allekirjoitettu, ja moiteaika on kulunut umpeen ja vainajan viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus on todistanut, ettei moitekannetta ole nostettu.
2.10
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
2.11
Jakokirja on lainvoimainen, vaikka se ei ole kaikkien osakkaiden allekirjoittama tai todistettu, mutta moiteaika on kulunut umpeen ja vainajan viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus on todistanut, ettei moitekannetta ole nostettu.
Mikä (mitkä) on oikea vastaus?
3.
Onko adoptiolapsen ja -vanhemman välinen avioliitto sallittu?
On esitetty seuraavia vaihtoehtoja.
3.1
Edelliset voivat mennä avioliittoon (tai rek.), mutta vain oikeusministeriön luvalla.
3.2
Edelliset eivät ole voineet enää 01/2012 jälkeen mennä avioliittoon (tai rek.) edes oikeusministeriön luvalla. OM ei kyseisiä lupia voi myöntää.
Mikä on oikea vastaus?
Kiitos oikealle juristille vastauksista.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Yksi kohta puuttui:
1.5
Ellei kukaan perillisistä nosta testamentin moitekannetta määräajassa, testamentista tulee lainvoimainen, mutta lainvoimaisuudesta pitää kuitenkin esittää käräjäoikeuden todistus.
1.4 kohta on väärin, testamentti on lainvoimainen kun moiteaika on kulunut loppuun tai moiteoikeudesta on luovuttu, lakiosan vaatiminen tai vaatimatta jättäminen ei vaikuta testamentin lainvoimaisuuteen. Jos testamentti hyväksytään kokonaisuudessaan niin se saa lainvoiman vaikka lakiosaa ei ole vaadittu tai on vaadittu mutta ei ole vielä maksettu. Lakiosalla ei ole mitään tekemistä testamentin lainvoimaisuuden kannalta.
Oletko lakimies koulutukseltasi? Ellet ole, en usko sinua. Täällä saa niin paljon väärää tietoa.
Voi hölmöä! Kun noin uskomaton kerrot olevasi, niin mihin perustat uskosi siihen, että joku, joka täällä sanoo olevansa lakimies, todella on lakimies???
Sitä paitsi suuri osa luettelostasi perustuu hatustasi vetelyyn (eli sellaista täällä ei ole esitetty), esimerkiksi tämä (mikä toistui moneen kertaan):
"2.1
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimesta.
2.2
Kuten edellä, mutta sopimusjaossa mukana on todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus."
Toimitusjaossa riittää pelkkä pesänjakajan allekirjoitus. Moiteaika on 6 kk jaon toimittamisesta. Jos sitä ennen kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet ilmoituksen, jossa luopuvat jakoa moittimasta, jako on heti lainvoimainen, muutoin, kun moiteaika on kulunut.
Em. tapauksessa jako ON lainvoimainen. Eri asia on, että tuo lainvoimaisuus TODISTETAAN oikeudesta saatavalla lainvoimaisuustodistuksella.
Kaikki tietävät että sinä et ole lakimies. Turha edes kysyä tai lukea satujasi läpi.
Ps. Nimim. -LW on oikea juristi. Häneltä tulee vastaukset kuin apteekin hyllyltä.
Täsmennys:
Toimitusjaossa moiteaika on 6 kk. Sopimusjaossa moiteaikaa ei ole, vaan sopimus on lähtökohtaisesti lainvoimainen heti. Sopimusta voi silti moittia, mutta vain oikeustoimilain 3 luvussa säädetyillä pätemättömyysperusteilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3 . Moitekanne on tässä tapauksessa nostettava kohtuullisessa ajassa. Jos kuitenkin on luovuttu moittimasta, moittiminen ei sen jälkeen käy.
No siinähän se vastaus tuli: se ON oikea lakimies, jonka "kaikki täällä tietävät". Ja yhtä varmasti se EI OLE oikea lakimies, "jonka kaikki täällä tietävät". Etkä tietystikään naiiviuttasi ymmärrä, sehän on selvä. Mahtanevatko jotkut täällä kuitenkin tuon ymmärtää?
-- Sopimusjaossa moiteaikaa ei ole.--
Pelkkä tarina. Kuolinpesän osakas voi moittia sekä pesänjakajan tekemää että osakkaiden itsensä keskenään toimittamaa perinnönjakoa.
Perintökaari 23 luku 10§
"Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.
Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa."
Moiteoikeus osakkaiden sopimusjaossa on muotovirheen perusteella olemassa. Oikeustointa voi myös muuten vaatia julistettavaksi pätemättömäksi kohtuullisessa ajassa, mutta tämä viimeksi mainittu ei ole varsinaista moittimista, kuten perintöökaari säätää. Kaikkia sopimuksia voi aina vaatia pätemättömänä niiden julistamista pätemättömäksi, eikä tähän oikeuteen vaikuta edes se, että olisi "sitouduttu olemaan moittimatta" sopimusta.
"Sopimusjaossa moiteaikaa ei ole, vaan sopimus on lähtökohtaisesti lainvoimainen heti. Sopimusta voi silti moittia..."
Epäselvä ilmaus.
Moiteoikeutta ei sopimusjaossa ole sisällöllisellä perusteella lainkaan, vaan ainoastaan muotoperusteella. Toimitusjakoa on oikeus moittia sisällöltään tai muodollisella perusteella. Moiteaika on molemmissa sama eli kuusi kuukautta perinnönjakokirjan allekirjoituksesta.
Ei eduskunnassakaan ole laintuntijoiat kun aina tulee väärin säädetyjä lakeja niinkuin viimeksi aktivointilaki työttömille tällaisia vääriä lakeja on ollut 90 luvulta lähtien pilvin pimein missä meidän eduststajien järki
Testamentti saa lainvoiman, 1. ei ole moitittu määräajassa, on allekirjoitettu tiedoksi saaminen perukirjaan moittimatta, muilla asioilla ei ole merkitystä.
Perinnönjako, sopimuisjaossa kaikki pesänosakkaat ovat allekirjoittaneet jakokirjan ja saaneet oman kopionsa allekirjoituksineen, toimitusjaossa pesänjakaja on toimittanut jaon ja allekirjoittanut sen, siihen ei enään vaadita kaikkien osapuolten hyväksyntää.
Adoptioavioliitto: lue laista kuinka se on. En ala tässä sitä enempää selventään, olen sen jo niin ymmärrettävästi selvittänyt kuin kykenen, mutta jos lain mukaan mennään ja kielioppi on hallussa, niin sen ymmärtää hyvin.
Kysymyssarja oli tarkoitettu vartijaplantun kirjoittamana allekirjoittaneelle.
Oletko lakimies koulutukseltasi? Ellet ole, en usko sinuakaan. Täällä saa niin paljon väärää tietoa.
No jatka sitten päivystystäsi, vittuuks täällä kyselet, mene kivijalkatoimistoon kyseleen.
Tämä vastaus oli itse-itsensä-selittävä. Turha siis uskoa sanaakaan tuon sekatyömiehen lain tulkinnasta.
Lukemalla lakia asiat selviää, aloittajan olisi syytä Googlella etsiä oikea vastaus ja sitten verrata niitä sanottuihin, näin selviää että kuka jauhaa urbaania legendaa.
Ei se kovin vaikeaa ole ellei sitten ole etsijällä huomattavia ymmärtämisen vaikeuksia.
Olipa typerä vastaus. Myöskään sinä siis et ole juristi, vaikka esiinnyt pankinlakimiehenä. Yrität siis huijata nimimerkilläsi lukijoita.
Luulo ei ole tiedon väärti. Olenko kenties jauhanut urbaania legendaa tässä topicissa?
Oletko lakimies koulutukseltasi?
Ellet ole, en usko sinua. Täällä saa niin paljon väärää tietoa.
Jos kyseessä on sopimusjako, jakokirja astuu voimaan, kun kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet sen. Allekirjoittamalla pesän osakkaat hyväksyvät jaon ja luopuvat oikeudestaan moittia sitä. Jakokirja pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Perinnönjako on lainvoimainen kun jakokirja on allekirjoitettu.
Toimitusjaossa allekirjoittaja hyväksyy perinnönjakajan suorittaman ja allekirjoituksellaan todistaman jaon ja luopuu moiteoikeudesta, jolloin perinnönjaosta tulee lainvoimainen.
Jos osakas on tyytymätön jakokirjasta ilmenevään jakoon, hän voi hakea siihen oikaisua tai kumoamista. Moite toimitetaan käräjäoikeuteen määräajassa eli kuuden kuukauden kuluessa, tai jaosta tulee lainmukainen.
Näin kertoo Norri ja Aarnio sekä Kangas.
Ja hei, en ole OTM.
Oikaistaan tämä, kun menee niin metsään kaikki.
"Jos kyseessä on sopimusjako, jakokirja astuu voimaan, kun kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet sen."
Sopimus ei astu mihinkään! Sopimus syntyy, kun osakkaat sen hyväksyvät allekirjoituksillaan.
"Allekirjoittamalla pesän osakkaat hyväksyvät jaon ja luopuvat oikeudestaan moittia sitä."
Ei. Allekirjoituksin sopimus syntyy. Tällöin moiteoikeus muotovirheen perusteella säilyy. Sopimuksen sisältöön tyytymätön ei voi nostaa moitekannetta vaan tehty sopimus sitoo sen hyväksynyttä osakasta. Sopimus ei vielä ole lainvoimainen.
"Jakokirja pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Perinnönjako on lainvoimainen kun jakokirja on allekirjoitettu."
Perinnönjako ei ole lainvoimainen vielä allekirjoituksin, ellei sopimusehtojen mukaan osakkaat luovu nimenomaisesti moiteoikeudestaan. Vain tällöin sopimus tulee heti lainvoimaiseksi.
"Toimitusjaossa allekirjoittaja hyväksyy perinnönjakajan suorittaman ja allekirjoituksellaan todistaman jaon ja luopuu moiteoikeudesta, jolloin perinnönjaosta tulee lainvoimainen."
Oikein! Täsmennys: Moiteoikeudesta luopumisesta tulee olla nimenomainen ehto.
"Jos osakas on tyytymätön jakokirjasta ilmenevään jakoon, hän voi hakea siihen oikaisua tai kumoamista. Moite toimitetaan käräjäoikeuteen määräajassa eli kuuden kuukauden kuluessa, tai jaosta tulee lainmukainen.
Ihan metsää taas!
Mitään oikaisua tai kumoamista ei voida hakea, vaan osakkaalla on moiteoikeus, jonka seurauksena oikeus tutkii perinnönjaon lainmukaisuuden. Osakkaiden keskinäiseen sopimukseen ei voi enää hakea muutosta tyytymättömyyden perusteella, vaan moiteperusteena tulee olla toimitusjaossa laillisuus ja sopimusjaossa jokin muotovirhe.
Ja oletko sinä koulutukseltasi juristi? Ellet ole, niin ei voi sinun tarinoihin luottaa enempää kuin kenen tahansa muun.
Onko täällä vieläkään yhtään juristia?
Huvittavaa, vartijareppana sai pataan keskustelussa adoptioavioliitto ja nyt hakee revanssia näin, paljastaen muka ei-lakimiehiä, kelpuuttamatta ketään lakimieheksi tai edes sellaiseksi joka todellakin tuntee lakia.
Säälittävää ja ilmentää selkeästi vartijoiden mentaliteetin, että miksi vartijoilla on kansakunnan pienimmät aivot, siksi kun ei tarvi ajatella.
Luottaistko hänenlaiseen vartijaan?
Milloinkahan alkaa kyselemään, "haittaako jos vartija vähän varastelee ja saako siitä rangaistuksen".
"Oikaistaan tämä, kun menee niin metsään kaikki."
Ei kyllä perusteet ovat ihan oikein. Jos ongelmia on, niin siinä, että lähdekirjallisuus itsessään on sekaisin.
Väite: "Jos kyseessä on sopimusjako, jakokirja astuu voimaan, kun kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet sen."
Vastaväite: "Sopimus ei astu mihinkään! Sopimus syntyy, kun osakkaat sen hyväksyvät allekirjoituksillaan."
Väitteessä sanotaankin, että jakokirja astuu voimaan, joka on sama kuin tulla voimaan. Norrin suosima muoto on astua voimaan.
Väite: "Allekirjoittamalla pesän osakkaat hyväksyvät jaon ja luopuvat oikeudestaan moittia sitä."
Vastaväite: "Ei. Allekirjoituksin sopimus syntyy. Tällöin moiteoikeus muotovirheen perusteella säilyy. Sopimuksen sisältöön tyytymätön ei voi nostaa moitekannetta vaan tehty sopimus sitoo sen hyväksynyttä osakasta. Sopimus ei vielä ole lainvoimainen."
Norrin opuksen mukaan jakokirjan allekirjoittamalla osakkaat sekä hyväksyvät jaon että luopuvat moiteoikeudestaan.
Väite: "Jakokirja pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Perinnönjako on lainvoimainen kun jakokirja on allekirjoitettu."
Vastaväite: "Perinnönjako ei ole lainvoimainen vielä allekirjoituksin, ellei sopimusehtojen mukaan osakkaat luovu nimenomaisesti moiteoikeudestaan. Vain tällöin sopimus tulee heti lainvoimaiseksi."
Aarnio ja Kankaan 2002 mukaan allekirjoittaessaan jakokirjan osakas hyväksyy perinnönjaon ja luopuu moiteoikeudestaan sekä toimitusjaossa että sopimusjaossa, ja perinnönjaosta tulee lainvoimainen.
Väite: "Jos osakas on tyytymätön jakokirjasta ilmenevään jakoon, hän voi hakea siihen oikaisua tai kumoamista. Moite toimitetaan käräjäoikeuteen määräajassa eli kuuden kuukauden kuluessa, tai jaosta tulee lainmukainen."
Vastaväite: "Ihan metsää taas! Mitään oikaisua tai kumoamista ei voida hakea, vaan osakkaalla on moiteoikeus, jonka seurauksena oikeus tutkii perinnönjaon lainmukaisuuden. Osakkaiden keskinäiseen sopimukseen ei voi enää hakea muutosta tyytymättömyyden perusteella, vaan moiteperusteena tulee olla toimitusjaossa laillisuus ja sopimusjaossa jokin muotovirhe."
Norri kertoo opuksessaan, että jakokirjan jakoon tyytymättömällä osakkaalla on oikeus hakea jakoon oikaisua tai kumoamista. Ek. moite pitää toimittaa käräjäoikeuteen kuuden kuukauden määräjan kuluessa. Jos määräaika kuluu umpeen, ja moitetta ei nosteta, jko lainmukaistuu.
Näin siis kertovat asiasta Norri, Aarnio ja Kangas.
Ensin pitää selvittää että onko jako laillinen, jos ei ole niin moittia ei tarvitse.
Perinnönjako voi olla lainvastainen esimerkiksi että pesän osakkaalle ei ole annettu tilausuutta tulla kuulluksi. Tai virallista pesänjakokokousta ei ole pidetty.
"Näin siis kertovat asiasta Norri, Aarnio ja Kangas."
Ei kannata lukea Norrin teoksia, jos siellä on noin paljon virheellistä tietoa.
Aarnio & Kankaan toeksissa ei lue mitään tuollaista, vaan juuri niin kuin olen täällä kertonut asiasta.
Aarnio Kankaan kirjassa sivuilla 263-264 kerrotaan juuri kuten olen sanonut. Näin oli vuoden 2002 painoksessa, sinun sopii se hyvin tarkastaa.
"Aarnio ja Kankaan 2002 mukaan allekirjoittaessaan jakokirjan osakas hyväksyy perinnönjaon ja luopuu moiteoikeudestaan sekä toimitusjaossa että sopimusjaossa, ja perinnönjaosta tulee lainvoimainen."
Olisiko vanhassa painoksessa virhe?
Suomen jäämistöoikeus 1 v 2016 painoksessa s 1393 - 1398 todetaan asia niin kuin olen täällä kirjoittanut.
Ennenkuin kukaan alkaa moittimaan perinnönjakoa, pitää ratkaista se että onko kyseessä laillinen perinnönjako vai laiton.
Valitan, täällä on todella harvoin mitään oikeita juristeja, eikä tässäkään ketjussa ollut yhtään juristia paikalla. Joskus saattaa oikeustradenomi tai merkonomi sattua paikalle, mutta etupäässä kyseessä on harrastelu ja puuhastelu.
1.
Mikä on lainvoimainen testamentti?
Oikea vastaus.
1.1
Testamentti on lainvoimainen, kun se on asianmukaisesti tiedoksiannettu ja moiteoikeudesta on luovuttu.
1.2
Testamentti on lainvoimainen, kun se on asianmukaisesti tiedoksiannettu ja kuuden kuukauden moiteaika on kulunut umpeen.
2.
Mikä on lainvoimainen perinnönjakokirja?
Oikea vastaus.
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu kaikkien osakkaiden toimesta ja osakkaat ovat luopuneet moiteoikeudestaan. Sopimusjaossa mukana on oltava esteettömien todistajien allekirjoitukset ja toimitusjaossa pesänjakajan allekirjoitus.
Jakokirja on lainvoimainen, kun se on allekirjoitettu osakkaiden toimesta, todistettu pesänjakajan tai esteettömien henkilöiden toimesta ja moiteaika on kulunut umpeen. Mahdollinen muodosta ja sisällöstä johtuva pätemättömyys, kuten allekirjoitusten ja todistajien puute, korjautuu kuuden kuukauden kuluttua.
Osa rahoituslaitoksista ei hyväksy pelkästään lainvoimaista perinnönjakokirjaa, vaikka moiteaika olisikin kulunut umpeen, ellei vainajan viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus ole todistanut, ettei moitekannetta ole nostettu.
Sopimusjakotilanteessa vajaavaltaisen edunvalvoja tarvitsee maistraatin luvan ositus- ja perinnönjakosopimuksen allekirjoittamiseen. Ellei alaikäistä lasta ole asianmukaisesti edustettu, ilman maistraatin lupaa tehty jako pätevöityy, jos lapsi täysi-ikäiseksi tultuaan nimenomaisesti tai konkludenttisesti hyväksyy perinnönjaoan itseään sitovaksi. Mahdollinen kanne on nostettava edunvalvojaa vastaan.
3.
Onko adoptiolapsen ja -vanhemman välinen avioliitto sallittu?
Oikea vastaus.
Edelliset eivät ole voineet enää 01/2012 jälkeen mennä avioliittoon (tai rek.) edes oikeusministeriön luvalla. OM ei kyseisiä lupia voi myöntää.