Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, tämän tiesi jo Ahti Karjalainen aikoinaan. Ihmiset pyrkivät määrittelemään elämänsä suuntalinjoja, esim. kouluttautumisen saralla, mutta monessa suhteessa elämä on enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa.
On olemassa ihmisiä jotka ovat muita hanakampia tarttumaan tilaisuuksiin joita elämä tarjoaa, ja he tekevätkin aika isoja päätöksiä hyvin nopeasti. On toki elämäntilanteita jotka eivät mahdollista nopeita ja radikaaleja suunnanmuutoksia, mutta niinkauan kun ihminen ei ole hypännyt junanvaunuun joka kulkee kiskoja kohti lopullista päätepistettä, elämä voi tarjota vaikka minkälaisia yllätyksiä jos vain on kiinnostunut sellaisista.
Kiinnostaisi tietää kuinka suhtaudutte elämään, oletko heittäytyjä?
Oletko heittäytyjä
131
1540
Vastaukset
En minä mutta sen verran huomautan että yleisesti ottaen kaikki naiset on hyviä heittäytymään jännämiessuhteisiin.
Vastauksesi ei yllättänyt minua, tiesin sen etukäteen. Tulevaisuutta voi jossain määrin tuntea etukäteen.
A.Palstamäki kirjoitti:
Vastauksesi ei yllättänyt minua, tiesin sen etukäteen. Tulevaisuutta voi jossain määrin tuntea etukäteen.
Mainitsinpahan kuitenkin vaikka tiesin sinun tietävän koska kysymyksenasettelusi oli johdatteleva :D
Harmaaritari kirjoitti:
Mainitsinpahan kuitenkin vaikka tiesin sinun tietävän koska kysymyksenasettelusi oli johdatteleva :D
Jossain määrin tulee väkisinkin mietittyä myös palstan aikamiespoikien mahdollisia reaktioita kirjoituksiin, mutta ei sen voi antaa vaikuttaa kaikkeen kirjoitteluun.
Tiedän mitä vaikkapa sana heittäytyminen tarkoittaa palstan aikamiespojille, mutta se on toisaalta myös suomen kieltä ja sitä voi käyttää normaalissakin keskustelussa.
Taitaa olla niin, että jos mies pääsee pääkaupunkiseudulle kouluun muutetaan sinne jotenkin tuntuu hurjalta kun siellä ei ole ketään tuttua.
valtakunta kirjoitti:
Lapsien koulut kuntoutukset yms varmaan siirtyy sinne avopuolelle.
Jotenkin mietin onko kannattavaa mutta se on taas sellaista mitä tuo ukko haluaa tehdä.
valtakunta kirjoitti:
Jotenkin mietin onko kannattavaa mutta se on taas sellaista mitä tuo ukko haluaa tehdä.
Olisiko sitä vielä yksinäisempiä siellä?
Onhan tuossa jo heittäytymistä hetkeksi aikaa jos tuo toteutuu.
Moni jää kotikulmille missä on vain se käytöstä poistunut maitolaituri, se ei todellakaan lupaa ruusuista tulevaisuutta jos ei ole elanto järjestyksessä.Eikös se miehes aikalailla oo jo opiskellu niin ensisijaisesti varmaan kannattais töitä koettaa katella ja pitää lisäopiskeluja varasuunnitelmanam hakee mutta jos töitä löytyy ei vaan sitten ota vastaan opiskelupaikkaa. On se aika iso muutos ja teillä iso perhe niin kannattaa kyllä miettiä kannattaako, töiden takia varmaankin ehkä joo, lisäopintojen takia, enpä tiiä. Aika hankalaa voi olla monen lapsen kaa jos ei oo sitten yhtään tukijoukkoja lähellä ja joudut joka paikkaan asiat sitten selvittelemään.
Harmaaritari kirjoitti:
Eikös se miehes aikalailla oo jo opiskellu niin ensisijaisesti varmaan kannattais töitä koettaa katella ja pitää lisäopiskeluja varasuunnitelmanam hakee mutta jos töitä löytyy ei vaan sitten ota vastaan opiskelupaikkaa. On se aika iso muutos ja teillä iso perhe niin kannattaa kyllä miettiä kannattaako, töiden takia varmaankin ehkä joo, lisäopintojen takia, enpä tiiä. Aika hankalaa voi olla monen lapsen kaa jos ei oo sitten yhtään tukijoukkoja lähellä ja joudut joka paikkaan asiat sitten selvittelemään.
Avopuolta mutta tähtää uudestaan kirjoituksiin.
Opiskelu ei ole kunnollista vielä. Kerran yrittänyt kirjoituksiin nyt toisen kerran hakee kahteen yliopistoon.
Kesällä mietittiin kahta muuta yliopistoa hakea lisäksi ja tuota Oulustakin puhu että sinne muutettaisiin.
Mutta sinne mennään mihin pääsee. Opiskelun perässä.A.Palstamäki kirjoitti:
Onhan tuossa jo heittäytymistä hetkeksi aikaa jos tuo toteutuu.
Moni jää kotikulmille missä on vain se käytöstä poistunut maitolaituri, se ei todellakaan lupaa ruusuista tulevaisuutta jos ei ole elanto järjestyksessä.5vuotta se kestäisi ja se sano ettei aijo yksin asua siellä, että sit kaikki mennä jotenkin tuntuu miten tässä merkitystä kuin uudelta pöydältä aloittaisi. Ollaahan muutettu melkein jatkuvasti. Mutta nyt vaihtuisi ihan täysin tuntemattomaan seutuu.
valtakunta kirjoitti:
Avopuolta mutta tähtää uudestaan kirjoituksiin.
Opiskelu ei ole kunnollista vielä. Kerran yrittänyt kirjoituksiin nyt toisen kerran hakee kahteen yliopistoon.
Kesällä mietittiin kahta muuta yliopistoa hakea lisäksi ja tuota Oulustakin puhu että sinne muutettaisiin.
Mutta sinne mennään mihin pääsee. Opiskelun perässä.Juu, hakeehan aina kannattaa, varmaan Oulu ois teille hyvä. Mites Rovaniemi? siellä ainakin oikeustieteellinen, yksi kaveri on ollut siellä ja ehkä sellanen ala että voi työllistyäkin sitten aika hvvin aikanaan. Lääkishän on varma työllistymisen kannalta mutta vaikee päästä.
Harmaaritari kirjoitti:
Eikös se miehes aikalailla oo jo opiskellu niin ensisijaisesti varmaan kannattais töitä koettaa katella ja pitää lisäopiskeluja varasuunnitelmanam hakee mutta jos töitä löytyy ei vaan sitten ota vastaan opiskelupaikkaa. On se aika iso muutos ja teillä iso perhe niin kannattaa kyllä miettiä kannattaako, töiden takia varmaankin ehkä joo, lisäopintojen takia, enpä tiiä. Aika hankalaa voi olla monen lapsen kaa jos ei oo sitten yhtään tukijoukkoja lähellä ja joudut joka paikkaan asiat sitten selvittelemään.
Muutenkin mulla tukijoukkoja ei ole ollut suurtakaa jos olisi en olisi täälläkään. Miehen suku ei missään tekemisissä.
Isä äiti ja siskoa todella harvoin näen. Äitiä noin 1-3 kert kuussa. Isää noin 1-5 kert vuodessa.
Äitiä on pakolla pyydetty edes katsoon lapsia kun synnytän ja sekin kuullosti siltä että varmuutta ei ole kuka lapsia katsoo, että kyllä me miehen kanssa ihan ollaan lapsien kanssa.
Ei mulla ole aikaa ihmisten kanssa olemisiin.
Ettei varmaan edes poikkea paljoa nykypäivästä😁Harmaaritari kirjoitti:
Juu, hakeehan aina kannattaa, varmaan Oulu ois teille hyvä. Mites Rovaniemi? siellä ainakin oikeustieteellinen, yksi kaveri on ollut siellä ja ehkä sellanen ala että voi työllistyäkin sitten aika hvvin aikanaan. Lääkishän on varma työllistymisen kannalta mutta vaikee päästä.
Me kun ei haluta että äiti katsoisi ettei nyt äitiä pakotettu vaan itseämme kehdata pyytää.
valtakunta kirjoitti:
Muutenkin mulla tukijoukkoja ei ole ollut suurtakaa jos olisi en olisi täälläkään. Miehen suku ei missään tekemisissä.
Isä äiti ja siskoa todella harvoin näen. Äitiä noin 1-3 kert kuussa. Isää noin 1-5 kert vuodessa.
Äitiä on pakolla pyydetty edes katsoon lapsia kun synnytän ja sekin kuullosti siltä että varmuutta ei ole kuka lapsia katsoo, että kyllä me miehen kanssa ihan ollaan lapsien kanssa.
Ei mulla ole aikaa ihmisten kanssa olemisiin.
Ettei varmaan edes poikkea paljoa nykypäivästä😁"Ei mulla ole aikaa ihmisten kanssa olemisiin.
Ettei varmaan edes poikkea paljoa nykypäivästä😁"
Hyvä pointti. Ei sulla varmaan paljon oo tosiaan aikaa muille kun omissakin joukoissa riittävästi. Sikälihän se eteläsuomi kyllä hyvä että enemmän työnsaantimahdollisuuksia sitten opiskelujen jälkeen. Tehkää kuin parhaalta näyttää.Harmaaritari kirjoitti:
"Ei mulla ole aikaa ihmisten kanssa olemisiin.
Ettei varmaan edes poikkea paljoa nykypäivästä😁"
Hyvä pointti. Ei sulla varmaan paljon oo tosiaan aikaa muille kun omissakin joukoissa riittävästi. Sikälihän se eteläsuomi kyllä hyvä että enemmän työnsaantimahdollisuuksia sitten opiskelujen jälkeen. Tehkää kuin parhaalta näyttää.Käytin lapsia virpomassa itse seisoin vieressä kaikki jaloilla pysyvät lapset virpoi, mun kourallisen verran käytiin yhdet talot melkein läpi kun loppu oksat.
Kummatkin korit täyttyi täysin kun jokainen lapsista sai.
Kävin ekaa kertaa lapsien kanssa tuntemattomien ovella, puolet avasi toinen puoli ei.
En siis voinut tuota meidän just täyttänyttä 3vuotiasta jättää kotio itkemään ja ihan yksin tota pienempää jättää. Noh hyvin se meni lapset riemastu ja vanhimmaiselle lapselle sanoin ettet varmaan kuin 3 vuotena enää voi virpoa onhan se jo 11v mutta kävin esikoisen kanssa oksia hakemassa ja kaksi tuntia tein niitä heidän kanssa ja puettiin ja lähettiin tunnissa kierrettiin.
Itse muistan kun tein vitsoja lapsena monta sankollista ja sisaren kanssa käytiin virpomassa koko korttelin ja isä vielä vei toisiin paikkoihin mutta tuli sit kunnon herkut kerralla ja isäkin sanoi että vei meitä kun ei ollut rahaa ostaa nameja kun niin köyhiä oltiin.
Ostin virpojille myös paljon suklaamunia melkein 700g mutta ketään ei käynyt.
Ukko lupasi illalla virpoa mutta poski kuolassa täällä nukuttiin kun työn täyteinen päivä oli ja venähti vie kylässä käydessä.
Tuo lapsen koulu on kaikkein stressaavan asia jotenkin tuntuu myös että paikkakunnan vaihdos kuin juoksisi asioita karkuun aloittaisi kuin uudelta pöydältä mutta eihän niitä ongelmia pysty välttää mutta taas tuntuu jos sieltä saisi paremman avun. Mistä sitä tietää.valtakunta kirjoitti:
Käytin lapsia virpomassa itse seisoin vieressä kaikki jaloilla pysyvät lapset virpoi, mun kourallisen verran käytiin yhdet talot melkein läpi kun loppu oksat.
Kummatkin korit täyttyi täysin kun jokainen lapsista sai.
Kävin ekaa kertaa lapsien kanssa tuntemattomien ovella, puolet avasi toinen puoli ei.
En siis voinut tuota meidän just täyttänyttä 3vuotiasta jättää kotio itkemään ja ihan yksin tota pienempää jättää. Noh hyvin se meni lapset riemastu ja vanhimmaiselle lapselle sanoin ettet varmaan kuin 3 vuotena enää voi virpoa onhan se jo 11v mutta kävin esikoisen kanssa oksia hakemassa ja kaksi tuntia tein niitä heidän kanssa ja puettiin ja lähettiin tunnissa kierrettiin.
Itse muistan kun tein vitsoja lapsena monta sankollista ja sisaren kanssa käytiin virpomassa koko korttelin ja isä vielä vei toisiin paikkoihin mutta tuli sit kunnon herkut kerralla ja isäkin sanoi että vei meitä kun ei ollut rahaa ostaa nameja kun niin köyhiä oltiin.
Ostin virpojille myös paljon suklaamunia melkein 700g mutta ketään ei käynyt.
Ukko lupasi illalla virpoa mutta poski kuolassa täällä nukuttiin kun työn täyteinen päivä oli ja venähti vie kylässä käydessä.
Tuo lapsen koulu on kaikkein stressaavan asia jotenkin tuntuu myös että paikkakunnan vaihdos kuin juoksisi asioita karkuun aloittaisi kuin uudelta pöydältä mutta eihän niitä ongelmia pysty välttää mutta taas tuntuu jos sieltä saisi paremman avun. Mistä sitä tietää.Kuulostaa mukavalta, kiva kun pidät noita vanhoja perinteitä hengissä, ehkä sunkin lapset sitten aikanaan siirtää eteenpäin :) Ihan hyvä varmaan ku olit messissä, tuskin kukaan huonoo tykänny ja lapsille kin turvallista kun aikuinen matkassa.
Juu, on siinä varmaan koulujuttujen yms. kaa setvimistä jos muutto tulee. lapsethan on kyllä joustavia vielä pieninä niin niille saattaa olla yllättävänkin helppoo ympäristönvaihdos loppupelissä, sulla varmaan riittää touhua ennen kun kaikki selvillä. just noin, ei voi etukäteen kaikkee tietää mutta järjestynee ajan kaa asiat sitten.Harmaaritari kirjoitti:
Kuulostaa mukavalta, kiva kun pidät noita vanhoja perinteitä hengissä, ehkä sunkin lapset sitten aikanaan siirtää eteenpäin :) Ihan hyvä varmaan ku olit messissä, tuskin kukaan huonoo tykänny ja lapsille kin turvallista kun aikuinen matkassa.
Juu, on siinä varmaan koulujuttujen yms. kaa setvimistä jos muutto tulee. lapsethan on kyllä joustavia vielä pieninä niin niille saattaa olla yllättävänkin helppoo ympäristönvaihdos loppupelissä, sulla varmaan riittää touhua ennen kun kaikki selvillä. just noin, ei voi etukäteen kaikkee tietää mutta järjestynee ajan kaa asiat sitten.Niille on raskasta varsinkin koulusta kaverisuhteiden takia,mitkä ovat koulussa vaikka ei pihapiirissä ole.
Itse asiassa vanhin poika muutenkin odottaa toiseen kouluun pääsemistä, kuvalliseen tuettuun kouluryhmään.Harmaaritari kirjoitti:
Kuulostaa mukavalta, kiva kun pidät noita vanhoja perinteitä hengissä, ehkä sunkin lapset sitten aikanaan siirtää eteenpäin :) Ihan hyvä varmaan ku olit messissä, tuskin kukaan huonoo tykänny ja lapsille kin turvallista kun aikuinen matkassa.
Juu, on siinä varmaan koulujuttujen yms. kaa setvimistä jos muutto tulee. lapsethan on kyllä joustavia vielä pieninä niin niille saattaa olla yllättävänkin helppoo ympäristönvaihdos loppupelissä, sulla varmaan riittää touhua ennen kun kaikki selvillä. just noin, ei voi etukäteen kaikkee tietää mutta järjestynee ajan kaa asiat sitten.Ootko koskaan ajatellut tehdä lapsia vain mietitkö ensin sopivaa naisehdokasta?
valtakunta kirjoitti:
Niille on raskasta varsinkin koulusta kaverisuhteiden takia,mitkä ovat koulussa vaikka ei pihapiirissä ole.
Itse asiassa vanhin poika muutenkin odottaa toiseen kouluun pääsemistä, kuvalliseen tuettuun kouluryhmään.Vaikka se odottaa kouluun pääsemistä se ei itse sinne halua vaan pysyä tuossa koulussa mutta odottaa jonossa kun ei ole tilaa erityisryhmässä.
- bloe
Aina. Lähtökohtaisesti en sano kovin monelle jutulle ei.
- tähtitieteilijä
Ätmit heittäytyvät perjantaisin mopedin selkään ja hakevat kyläkaupasta mallasta.
.. Suosittelen, että kannattaa olla hyvin VaroVarovainen, jos/kun tietyissä tilanteissa ja tietynlaisissa jutuissa, joku sanoo sinulle "Uskalla Heittäytyä" tjmv.. ;D
A.Palstamäki kirjoitti:
Olkaa varovaisia varsinkin jos teillä on giniset silmät.
.. Ja varsinkin, jos/kun sanojana/kehottajana on jonkin sortin NarsuMarsu, niin kuin TodMonesti näissä tapauksissa on.. ;D
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Ja varsinkin, jos/kun sanojana/kehottajana on jonkin sortin NarsuMarsu, niin kuin TodMonesti näissä tapauksissa on.. ;D
Ei kaikkia mahdollisuuksia tyrkytetä tyrkyttämällä, joskus voi olla niin että huomaat itsekin tilaisuutesi olevan jossakin muualla missä olet sillä hetkellä. Esimerkiksi.
A.Palstamäki kirjoitti:
Ei kaikkia mahdollisuuksia tyrkytetä tyrkyttämällä, joskus voi olla niin että huomaat itsekin tilaisuutesi olevan jossakin muualla missä olet sillä hetkellä. Esimerkiksi.
.. Ja miten tuo kommentti liittyy mitenkään siihen, mitä olen nyt kommentoinut?.. ;P
- Narsissit
"NarsuMarsujen" todelliset luonteet ja elkeet käyvät ilmi ja toteen vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä - sen mukaan heittäytyjän kannalta.
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Ja miten tuo kommentti liittyy mitenkään siihen, mitä olen nyt kommentoinut?.. ;P
"On olemassa ihmisiä jotka ovat muita hanakampia tarttumaan tilaisuuksiin joita elämä tarjoaa, ja he tekevätkin aika isoja päätöksiä hyvin nopeasti."
-elämä tarjoaa, en puhunut marsuista. Tarkkaavaisuutta Nuuska.Narsissit kirjoitti:
"NarsuMarsujen" todelliset luonteet ja elkeet käyvät ilmi ja toteen vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä - sen mukaan heittäytyjän kannalta.
Narsumarsu mielellään varmaan houkuttelee heittäytymään jotta saa heittäytyjän irtaantumaan itselleen tutuista ympyröistä niin narsumarsun on sitten helpompi ottaa koko elämä haltuun.
Harmaaritari kirjoitti:
Narsumarsu mielellään varmaan houkuttelee heittäytymään jotta saa heittäytyjän irtaantumaan itselleen tutuista ympyröistä niin narsumarsun on sitten helpompi ottaa koko elämä haltuun.
Joo, olen kiinnostuksesta joskus tutustunut vaihtoehtoväen maailmanselitysoppiin, ja kyllähän niissä oppaissa varoitellaan reptiliaaneista.
Parempi laittaa kypärä päähän ja mennä kellariin.Narsissit kirjoitti:
"NarsuMarsujen" todelliset luonteet ja elkeet käyvät ilmi ja toteen vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä - sen mukaan heittäytyjän kannalta.
.. Noh, Sitä harvemmin noin, mitä paremmin on oppinut nämä ja näiden metkut jne. tunnistamaan/tiedostamaan jne.. ;P
.. Harmi vain, että nämä(kin) opit jne. voi oikeastaan oppia kunnolla vain SiperianOppikoulussa.. Ja sitä parempi oppi/tieto/tuntemus, mitä kovemman/rankemman "kurssin" on käynyt.. ;(NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Noh, Sitä harvemmin noin, mitä paremmin on oppinut nämä ja näiden metkut jne. tunnistamaan/tiedostamaan jne.. ;P
.. Harmi vain, että nämä(kin) opit jne. voi oikeastaan oppia kunnolla vain SiperianOppikoulussa.. Ja sitä parempi oppi/tieto/tuntemus, mitä kovemman/rankemman "kurssin" on käynyt.. ;(.. Muita kuuntelemalla jne. voi jotain oppia, mutta se todellinen Viisaus näissä(kin) asioissa opitaan vain Kokemuksen/Koettelemusten kautta.. ;P
A.Palstamäki kirjoitti:
"On olemassa ihmisiä jotka ovat muita hanakampia tarttumaan tilaisuuksiin joita elämä tarjoaa, ja he tekevätkin aika isoja päätöksiä hyvin nopeasti."
-elämä tarjoaa, en puhunut marsuista. Tarkkaavaisuutta Nuuska... Kyllä mun kommenttini, eli VakavaVaroitukseni.. ;D.. Liittyy aiheeseen.. Äläs yhtään yritä siinä Päsmäröidä ja estää Varoittelijaa varoittelemasta.. ;P
.. "Paha voittaa, jos hyvät eivät tee mitään".. Että Tierä Sä Se!!!.. ;DHarmaaritari kirjoitti:
Narsumarsu mielellään varmaan houkuttelee heittäytymään jotta saa heittäytyjän irtaantumaan itselleen tutuista ympyröistä niin narsumarsun on sitten helpompi ottaa koko elämä haltuun.
.. Juuh.. Niitä on "pienemmistä" heittäytymisistä "isompiin" heittäytymisiin.. Mutta ne "pienimmätkin" heittäytymiset voivat usein aiheuttaa ManiPulaattoroidulle "heittäytyjälle" kaikenlaisia ikäviä juttuja.. ;P
A.Palstamäki kirjoitti:
Joo, olen kiinnostuksesta joskus tutustunut vaihtoehtoväen maailmanselitysoppiin, ja kyllähän niissä oppaissa varoitellaan reptiliaaneista.
Parempi laittaa kypärä päähän ja mennä kellariin... Sanos NarsuMarsu ja/tai PsykoMarsu ManiPulaationsa kohteelle.. ;D
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Sanos NarsuMarsu ja/tai PsykoMarsu ManiPulaationsa kohteelle.. ;D
Marsupilami bibibuubuu..
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Hmmm.. Mites tuon nyt tulkitsis.. ;D
Hahha haa. Niin-- pä niinpä. :D
Nicitönnä kirjoitti:
Hahha haa. Niin-- pä niinpä. :D
.. Tekis mieli Spekuloida ja hieman Kiusia sua.. Mut.. En viitti.. ;D
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Tekis mieli Spekuloida ja hieman Kiusia sua.. Mut.. En viitti.. ;D
Et uskalla, läläl läää! xD
Nicitönnä kirjoitti:
Et uskalla, läläl läää! xD
.. Meinaatko, että olisit Liukas kuin Ankerias, Ovela kuin kettu ja Sitkeä kuin KarhuKainen?.. ;D
.. No joo.. En mä viitti.. Mut ei se ole Uskalluksesta kiinni, että Tierä Sä Se!!!.. ;D
- NainenRuudunTakaa
Isoissa päätöksissä olen harkitsija, pienemmissä jutuissa seikkailija. Esim. hyvä vapaapäivä on sellainen, että voin vasta aamulla päättää mitä teen ja mennä fiiliksen mukaan. Ja jos makustan suht' tutulla alueella, missä tiedän miten asiat toimivat, niin en tee tarkkoja suunnitelmia etukäteen, vaan katson mitä tulee eteen ja missä näyttää kiinnostavalta. Mutta omasta mielestäni turvallisten rajojen sisällä.
Jos sulle tarjottaisiin työtä kotiseutusi ulkopuolelta reilulla palkankorotuksella ja viikko aikaa tehdä päätös, niin uskotko että pystyisit tekemään myönteisen päätöksen?
- NainenRuudunTakaa
A.Palstamäki kirjoitti:
Jos sulle tarjottaisiin työtä kotiseutusi ulkopuolelta reilulla palkankorotuksella ja viikko aikaa tehdä päätös, niin uskotko että pystyisit tekemään myönteisen päätöksen?
Jos olisi isompi kaupunki kuin tämä nykyinen kotikaupunkini (eli käytännössä ulkomailla), niin sitten pitäisi miettiä ja ottaa muuten sopimuksesta, paikkakunnasta/maasta jne selvää, viikossa pystyisin sanomaan kyllä jos olisi hyvä. Pienempään kaupunkiin olisi helppoa sanoa ei.
- NainenRuudunTakaa
NainenRuudunTakaa kirjoitti:
Jos olisi isompi kaupunki kuin tämä nykyinen kotikaupunkini (eli käytännössä ulkomailla), niin sitten pitäisi miettiä ja ottaa muuten sopimuksesta, paikkakunnasta/maasta jne selvää, viikossa pystyisin sanomaan kyllä jos olisi hyvä. Pienempään kaupunkiin olisi helppoa sanoa ei.
Eniten painaisi työn laatu. Raha ei ole ainoa tärkeä asia, ottaisin selvää mitä palkankorotuksen myötä vaaditaan, onko työpaikalla millainen ilmapiiri jne.
Eli voisin heittäytyä, mutta haluaisin ottaa selvää mihin ja miten. Tiedän omat arvoni ja rajani ja haluan pysyä niiden sisällä. NainenRuudunTakaa kirjoitti:
Jos olisi isompi kaupunki kuin tämä nykyinen kotikaupunkini (eli käytännössä ulkomailla), niin sitten pitäisi miettiä ja ottaa muuten sopimuksesta, paikkakunnasta/maasta jne selvää, viikossa pystyisin sanomaan kyllä jos olisi hyvä. Pienempään kaupunkiin olisi helppoa sanoa ei.
Näetkö ettei ole mahdollista että jokin muu uudella paikkakunnalla oleva asia voisi hyvittää sen että uudella paikkakunnalla olisi vähemmän asukkaita kuin nykyisessä kotikaupungissasi?
NainenRuudunTakaa kirjoitti:
Eniten painaisi työn laatu. Raha ei ole ainoa tärkeä asia, ottaisin selvää mitä palkankorotuksen myötä vaaditaan, onko työpaikalla millainen ilmapiiri jne.
Eli voisin heittäytyä, mutta haluaisin ottaa selvää mihin ja miten. Tiedän omat arvoni ja rajani ja haluan pysyä niiden sisällä.Esimerkkini oli ehkä liian tylsä, ei kukaan vaihda paikkakuntaa työn takia ellei ihminen ole uraa tekemässä ja uusi työ olisi selkeä askel eteenpäin ja tarjoaisi mahdollisuuden parempaan urakehitykseen.
Onko mitään joka voisi saada sinut haluamaan muuttoa niin paljon että unohtaisit tietyn kaavamaisuuden?- NainenRuudunTakaa
A.Palstamäki kirjoitti:
Näetkö ettei ole mahdollista että jokin muu uudella paikkakunnalla oleva asia voisi hyvittää sen että uudella paikkakunnalla olisi vähemmän asukkaita kuin nykyisessä kotikaupungissasi?
Kaipaan riittävän monipuolista kulttuuri- ja alakulttuurielämää. Että ei tule pelkät samat tyypit vastaan kaikkialla. Se on mulle aika iso arvo elämässä.
Kyllä mä varmaan pitäydyn niissä kaavoissa, kun ne on hyväksi havaittu elämässä. On mennyt kauan löytää sellaiset kaavat, jotka itselle sopii, kun ne ei ole ne kaikkein yleisimmät kaavat. NainenRuudunTakaa kirjoitti:
Kaipaan riittävän monipuolista kulttuuri- ja alakulttuurielämää. Että ei tule pelkät samat tyypit vastaan kaikkialla. Se on mulle aika iso arvo elämässä.
Kyllä mä varmaan pitäydyn niissä kaavoissa, kun ne on hyväksi havaittu elämässä. On mennyt kauan löytää sellaiset kaavat, jotka itselle sopii, kun ne ei ole ne kaikkein yleisimmät kaavat.Heittäytyminen ei olekaan itseisarvo, se liittyy yleensä tilanteisiin joissa on jo kaivattu muutosta.
- Woih
Woi kunpa olisin ...
- kahtiarjalainen
Ulkoministeri Ahti Karjalainen oli virallisella vierailulla Afrikassa. Seurue oli käymässä luonnonpuistossa. Tien vieressä tallustelee suuri harmaa eläin, jolla oli isot korvat ja pitkä kärsä. Isännät osoittivat eläintä vieraalleen, joka vastaa: - Jees, tankero.
Kohta pensaikossa vilistää keltainen kissaeläin, jolla on tumma harja kaulan ympärillä. Isännät osoittavat eläintä. – Jees, tankero, sanoo Ahti.
Sama toistuu vielä muutaman kerran. Isäntäväki on ihmeissään. Kun poistutaan alueelta, huomataan sen rajalla olevan kyltti. Kyltissä luki: - All animals are dangerous (kaikki eläimet ovat vaarallisia).Karjalaisella oli kielipäätä. Tämä tulevaisuuden ennustaminenkin on Ahti Karjalaisen vapaa käännös tekstistä jossa käsitellään talouteen liittyviä asioita ja todetaan että futuurien kehityksen ennustaminen on haasteellista.
En, en ole heittäytyjä. Pikemminkin vastakohta.
Pari muksua ja velkatalo, siinä ei voi heittäytyä kuin korkeintaan junan alle. Oletko aina ollut yhtä harkitsevainen?
A.Palstamäki kirjoitti:
Pari muksua ja velkatalo, siinä ei voi heittäytyä kuin korkeintaan junan alle. Oletko aina ollut yhtä harkitsevainen?
Luullakseni olen. Aloin säästämään ja hankkimaan taloustavaraa ollessani 15- vuotias ja 18- vuotiaana muutin kotoa opiskelupaikkakunnalle täys varustus kotia mukanani.
Otin ensimmäisen asuntovelkani yksin, ollessani 21-vuotias ja peruskorjasimme taloa vanhempieni kanssa reilut pari vuotta. Reilun 120 neliön talo.
Silloin ajattelin laittavani rahat mielummin omaan, kuin vuokraan. Ja pidin huushollia yksin pystyssä vuosia. Ei paljon heittäydytty, kuin fillarin selkään ja kuntoilemaan. Ne oli ilmaista harrastamista.
Joten joo, en ole kyllä ollut heittäytyjä nuorenakaan. Aika kiinteesti olen ollut aloillani.
Nythän mulla ei ole velkaa mistään. Toisen asuntonikin myin tuossa muutama vuosi sitten ja käytin rahat perheen elämiseen ja kustannuksiin.
Mä taidan olla aika harkitseva ja siksees tylsä sen puolesta. ☺️Nicitönnä kirjoitti:
Luullakseni olen. Aloin säästämään ja hankkimaan taloustavaraa ollessani 15- vuotias ja 18- vuotiaana muutin kotoa opiskelupaikkakunnalle täys varustus kotia mukanani.
Otin ensimmäisen asuntovelkani yksin, ollessani 21-vuotias ja peruskorjasimme taloa vanhempieni kanssa reilut pari vuotta. Reilun 120 neliön talo.
Silloin ajattelin laittavani rahat mielummin omaan, kuin vuokraan. Ja pidin huushollia yksin pystyssä vuosia. Ei paljon heittäydytty, kuin fillarin selkään ja kuntoilemaan. Ne oli ilmaista harrastamista.
Joten joo, en ole kyllä ollut heittäytyjä nuorenakaan. Aika kiinteesti olen ollut aloillani.
Nythän mulla ei ole velkaa mistään. Toisen asuntonikin myin tuossa muutama vuosi sitten ja käytin rahat perheen elämiseen ja kustannuksiin.
Mä taidan olla aika harkitseva ja siksees tylsä sen puolesta. ☺️En ole ollut koskaan seikkailija, mä en ole kokenut tarvetta. Ja jos olis joskus ollut tilaisuuskin niin tuntemattoman vierastus tai jopa pelkokin on estänyt hyppäämästä kelkkaan.
Tykkään pitää ohjakset ksissäni, niin että tuedän kaiken aikaa missä mennää. Heittäytyessä tarvis kyetä noh heittäytymään tuntemattoman vietäväksi ja luottaa, että kyllä se hyvin menee...☺️Nicitönnä kirjoitti:
Luullakseni olen. Aloin säästämään ja hankkimaan taloustavaraa ollessani 15- vuotias ja 18- vuotiaana muutin kotoa opiskelupaikkakunnalle täys varustus kotia mukanani.
Otin ensimmäisen asuntovelkani yksin, ollessani 21-vuotias ja peruskorjasimme taloa vanhempieni kanssa reilut pari vuotta. Reilun 120 neliön talo.
Silloin ajattelin laittavani rahat mielummin omaan, kuin vuokraan. Ja pidin huushollia yksin pystyssä vuosia. Ei paljon heittäydytty, kuin fillarin selkään ja kuntoilemaan. Ne oli ilmaista harrastamista.
Joten joo, en ole kyllä ollut heittäytyjä nuorenakaan. Aika kiinteesti olen ollut aloillani.
Nythän mulla ei ole velkaa mistään. Toisen asuntonikin myin tuossa muutama vuosi sitten ja käytin rahat perheen elämiseen ja kustannuksiin.
Mä taidan olla aika harkitseva ja siksees tylsä sen puolesta. ☺️21-vuotiaana ensimmäinen omistuskämppä ja yksin, on kai se vähän poikkeuksellista ikäluokkaan verrattuna. Voisi sanoa että heittäydyit ennenaikaisesti nuoruudesta aikuisuuteen....
Oletko koskaan pohtinut mikä sai sinut jo 15-vuotiaana haaveilemaan omasta tuvasta.A.Palstamäki kirjoitti:
21-vuotiaana ensimmäinen omistuskämppä ja yksin, on kai se vähän poikkeuksellista ikäluokkaan verrattuna. Voisi sanoa että heittäydyit ennenaikaisesti nuoruudesta aikuisuuteen....
Oletko koskaan pohtinut mikä sai sinut jo 15-vuotiaana haaveilemaan omasta tuvasta.Mä tajusin 15- vuotiaana tai jo aiemminkin, että mun vanhemmat ei ole ikuisia, eikä ne aina ole huolehtimassa minusta. Mä halusin vaan itsenäistyä siinä määrin pian, että otan vastuuta itsestäni ja haluumisistani. Opin pitämään itsestä huolen. Ilman vanhempia ja ilman miestä tai sitä, että joku mahdollistaa mun unelmat. En malttanut odottaa.
Vaikeempaa se on oppia, jos aina joku muu huolehtii ja ylläpitää kaiken mitä tarvit. Siinä vaan syy. Ja tiesin, ettei mun kotipaikkakunnalla ole kouluja, missä voisin opiskella sitä mitä haluan opiskella. Kävin ensin n.vuoden lukiota ja hokasin, ettei se pänttääminen ole mun juttu vaan tekeminen. Eli ammattikoulutus. Missä on paljon konkreettista työtä, jossa opitaan.
Tuli kyllä myöhemmin sitten kotipaikkakunnallekin tarjontaan muutamaksi vuodeksi tuota ko.koulutusta. kun olin jo valmistunut ammattiini.
Mä tykkäsin asua landella ( oon ihan lande sydämessäni)ja se eka ok-talo olikin kauniissa paikassa etelärinteellä. Ihan järven vieressä. Peltoja ympärillä ja metsää kallioilla. Se oli hieno paikka. Ex lunasti sen erossa itselleen. Hyvä niin, hän pitää siitä hyvää huolta. Arvo säilyy ja pihapiiri kauniina puutarhatonttina. .☺️
Kyllä mä olin kotikissa teininäkin, ei mulla ole isoa hinkua ollut maailmalle. Moottoripyörällä tykkäsin pärrätä kesäistä suomea ja kotikulmia kattelemassa. Yksin silloinkin.Nicitönnä kirjoitti:
Mä tajusin 15- vuotiaana tai jo aiemminkin, että mun vanhemmat ei ole ikuisia, eikä ne aina ole huolehtimassa minusta. Mä halusin vaan itsenäistyä siinä määrin pian, että otan vastuuta itsestäni ja haluumisistani. Opin pitämään itsestä huolen. Ilman vanhempia ja ilman miestä tai sitä, että joku mahdollistaa mun unelmat. En malttanut odottaa.
Vaikeempaa se on oppia, jos aina joku muu huolehtii ja ylläpitää kaiken mitä tarvit. Siinä vaan syy. Ja tiesin, ettei mun kotipaikkakunnalla ole kouluja, missä voisin opiskella sitä mitä haluan opiskella. Kävin ensin n.vuoden lukiota ja hokasin, ettei se pänttääminen ole mun juttu vaan tekeminen. Eli ammattikoulutus. Missä on paljon konkreettista työtä, jossa opitaan.
Tuli kyllä myöhemmin sitten kotipaikkakunnallekin tarjontaan muutamaksi vuodeksi tuota ko.koulutusta. kun olin jo valmistunut ammattiini.
Mä tykkäsin asua landella ( oon ihan lande sydämessäni)ja se eka ok-talo olikin kauniissa paikassa etelärinteellä. Ihan järven vieressä. Peltoja ympärillä ja metsää kallioilla. Se oli hieno paikka. Ex lunasti sen erossa itselleen. Hyvä niin, hän pitää siitä hyvää huolta. Arvo säilyy ja pihapiiri kauniina puutarhatonttina. .☺️
Kyllä mä olin kotikissa teininäkin, ei mulla ole isoa hinkua ollut maailmalle. Moottoripyörällä tykkäsin pärrätä kesäistä suomea ja kotikulmia kattelemassa. Yksin silloinkin.Lonely Rider, sellaisenako olet nähnyt itsesi?
Ehkä tytöt miettii enemmän pesän rakentamista kuin pojat. Tuollaiset jutut eivät käyneet lähelläkään päätäni 15-vuotiaana.Nicitönnä kirjoitti:
Mä tajusin 15- vuotiaana tai jo aiemminkin, että mun vanhemmat ei ole ikuisia, eikä ne aina ole huolehtimassa minusta. Mä halusin vaan itsenäistyä siinä määrin pian, että otan vastuuta itsestäni ja haluumisistani. Opin pitämään itsestä huolen. Ilman vanhempia ja ilman miestä tai sitä, että joku mahdollistaa mun unelmat. En malttanut odottaa.
Vaikeempaa se on oppia, jos aina joku muu huolehtii ja ylläpitää kaiken mitä tarvit. Siinä vaan syy. Ja tiesin, ettei mun kotipaikkakunnalla ole kouluja, missä voisin opiskella sitä mitä haluan opiskella. Kävin ensin n.vuoden lukiota ja hokasin, ettei se pänttääminen ole mun juttu vaan tekeminen. Eli ammattikoulutus. Missä on paljon konkreettista työtä, jossa opitaan.
Tuli kyllä myöhemmin sitten kotipaikkakunnallekin tarjontaan muutamaksi vuodeksi tuota ko.koulutusta. kun olin jo valmistunut ammattiini.
Mä tykkäsin asua landella ( oon ihan lande sydämessäni)ja se eka ok-talo olikin kauniissa paikassa etelärinteellä. Ihan järven vieressä. Peltoja ympärillä ja metsää kallioilla. Se oli hieno paikka. Ex lunasti sen erossa itselleen. Hyvä niin, hän pitää siitä hyvää huolta. Arvo säilyy ja pihapiiri kauniina puutarhatonttina. .☺️
Kyllä mä olin kotikissa teininäkin, ei mulla ole isoa hinkua ollut maailmalle. Moottoripyörällä tykkäsin pärrätä kesäistä suomea ja kotikulmia kattelemassa. Yksin silloinkin.Tämmönen kesäkuvakin löytyy järvestä, siinä vierellä. Kävin rannalla monesti istumassa ja kuuntelin kesätuulta ja kaislikon suhinaa, lintujen laulua. Olin vaan ja nautin maisemasta. Kesän tuoksusta. :)
Auringonlasku. <3
https://aijaa.com/1gJfZQA.Palstamäki kirjoitti:
Lonely Rider, sellaisenako olet nähnyt itsesi?
Ehkä tytöt miettii enemmän pesän rakentamista kuin pojat. Tuollaiset jutut eivät käyneet lähelläkään päätäni 15-vuotiaana.Heh, en ole nähnyt itseäni sellaisena. Se vaan meni niin, että yksin päädyin ajelemaan. Kun ei huvittanut pillurinkiäkään kaverien kanssa kartsalla ikuisesti heittää. :)
No ehtihän sitä sitten 18 vuotiaana sitäkin heittämään. Olinkin melkein aina kuskina. Mikä oli mälsää, paitsi sillon kun sain ajaa takaveto dexterillä. Se oli kivaa, talvella varsinkin. ;)
Mä ehkä nautin semmosista jutuista, mistä ihan kaikki tytöt ei nauti...Nicitönnä kirjoitti:
Tämmönen kesäkuvakin löytyy järvestä, siinä vierellä. Kävin rannalla monesti istumassa ja kuuntelin kesätuulta ja kaislikon suhinaa, lintujen laulua. Olin vaan ja nautin maisemasta. Kesän tuoksusta. :)
Auringonlasku. <3
https://aijaa.com/1gJfZQSiinä silmä ja mieli lepää. Luonnossa on hyvät puolensa, se on hyvä tasapaino arjelle.
Nicitönnä kirjoitti:
Heh, en ole nähnyt itseäni sellaisena. Se vaan meni niin, että yksin päädyin ajelemaan. Kun ei huvittanut pillurinkiäkään kaverien kanssa kartsalla ikuisesti heittää. :)
No ehtihän sitä sitten 18 vuotiaana sitäkin heittämään. Olinkin melkein aina kuskina. Mikä oli mälsää, paitsi sillon kun sain ajaa takaveto dexterillä. Se oli kivaa, talvella varsinkin. ;)
Mä ehkä nautin semmosista jutuista, mistä ihan kaikki tytöt ei nauti...En tarkoittanut heitollani että sulla olisi ollut kaipuuta yksinäisyyteen, vaan että kuljet omaa tietäsi muista riippumatta. Vierellä on tilaa, mutta sinä tiedät mitä haluat.
A.Palstamäki kirjoitti:
En tarkoittanut heitollani että sulla olisi ollut kaipuuta yksinäisyyteen, vaan että kuljet omaa tietäsi muista riippumatta. Vierellä on tilaa, mutta sinä tiedät mitä haluat.
Mutta on mulla kaipuuta ollutkin yksinäisyyteenkin. Mä olen aina osannut nauttiakin yksinäni olemisesta. Oli joskus teininä aika, kun kärsin yksin olemisesta, mutta hyvin vähän aikaa. Seurassa tuli usein taas tunne, etten mä taida kuulua tänne. Sanotaan näin mitä vähemmän ihmisiä ja mitä läheisempiä nekin vähäinen, niin olen onnellisempi.
Ehkäpä kompleksinen luonne...tjn.
Niin, oon kai aina ajatellut että mä elän näköiseni elämän. Asioille joita mä arvostan. Toiset saa tehdä samoin tahollaan.A.Palstamäki kirjoitti:
Siinä silmä ja mieli lepää. Luonnossa on hyvät puolensa, se on hyvä tasapaino arjelle.
Täytyy mennä taas kesällä kotikonnuille ja tuolle järvelle haahuilemaan. Tuli hyviä muistoja mieleen. :)
Vois käydä vanhaa kotiakin kurkkaamassa, jos se exä on vaikka maisemissa. Ollaan ihan hyvissä väleissä, vaikka ei mitään bestiksiä mutta voidaan jutella kun tavataan.Nicitönnä kirjoitti:
Mutta on mulla kaipuuta ollutkin yksinäisyyteenkin. Mä olen aina osannut nauttiakin yksinäni olemisesta. Oli joskus teininä aika, kun kärsin yksin olemisesta, mutta hyvin vähän aikaa. Seurassa tuli usein taas tunne, etten mä taida kuulua tänne. Sanotaan näin mitä vähemmän ihmisiä ja mitä läheisempiä nekin vähäinen, niin olen onnellisempi.
Ehkäpä kompleksinen luonne...tjn.
Niin, oon kai aina ajatellut että mä elän näköiseni elämän. Asioille joita mä arvostan. Toiset saa tehdä samoin tahollaan.Lienet tyypillisempi suomalainen kuin uskotkaan. Suomalainen käy lätkämatsissakin yksin.
A.Palstamäki kirjoitti:
Lienet tyypillisempi suomalainen kuin uskotkaan. Suomalainen käy lätkämatsissakin yksin.
Heh, näinhän se varmaan on. Yksin viihtyvä, melankoolisuuteen taipuvainen ja niska limassa tehään töitä, kunnes pudotaan jaloiltaan. Ja ihmiset on kivoa kunhan ne ei häiritse kotirauhaa. :)
No joskus olin enemmän, nyt ehkä vähemmän.
Ennen saatoin heittäytyä tuntemattomaan ja ottaa haasteita vastaan, mutta nykyään tiedän, että mitkä on rajallisuuteni.
Koskee oikeastaan joka osa-aluetta elämästä.
Tänään vaihdoin autoon öljyt ja suodattimet. Sen osaan ja tiedän..katselin aikani iskarinpään laakerinvaihtoa, mutta en lähde sitä vaihtamaan. Vaihdatan sen jollain, kellä on tietoa ja taitoa. En uhraa vähää aikaani siihen. Säästin jo tekemällä huollon itse. Se riittää. En siis heittäytynyt haasteeseen.
Mutta tänään mietin, että taidan kysyä, haluaisiko firma kouluttaa minusta kouluttajan. Voisin tiettynä aikana kouluttaa firman työntekijöitä. Säästäisivät rahaa ja mä saisin hiljaiselle hetkelle kivaa matkustushommaa...tässä voisin heittäytyä uuteen haasteeseen...Ikä varmasti vähentää halua heittäytyä, iän myötä ryhdytään enemmänkin petaamaan nykyisiä asemia tai jopa tähyillään menneisyyteen ja ehkä palaillaan vaikkapa synnyinjuurille jos on tehty työura muualla.
En usko että itsekään enää heittäytyisin kovinkaan radikaalisti mihinkään uusiin kuvioihin.A.Palstamäki kirjoitti:
Ikä varmasti vähentää halua heittäytyä, iän myötä ryhdytään enemmänkin petaamaan nykyisiä asemia tai jopa tähyillään menneisyyteen ja ehkä palaillaan vaikkapa synnyinjuurille jos on tehty työura muualla.
En usko että itsekään enää heittäytyisin kovinkaan radikaalisti mihinkään uusiin kuvioihin.Ikä ja kokemus voi olla yksi syy.
Harmis on hyvä esimerkki minunlaisen vastakohdasta....tai siis se, mitä olin nuorempana. Tai näin kuvittelen...
Itseni kohdalla sanoisin, että olisi monesti pitänyt miettiä enemmän, ennenkuin johonkin ryhtyy, mutta Harmiksen taas kannattas enempi heittäytyä ja samalla uskoa itseensä.
Mutsi sanoi mulle joskus, että ei sinulta ainakaan poika itseluottamusta puutu...
Veikkaan, että tässä mutsi oli oikeassa. Mutta luotin välillä liikaakin... mutta niitä on turhs jossitella.
Esimerkiksi lasten hankinta. Voin yhä sanoa, että ei siihen kukaan voi tarpeeksi valmistautua. Eikä kumppanin valintaan. Niissä on liikaa muuttujia. Mutta voit valita, että mihin suhteeseen teet lapset...sen pystyisi moni oikealla itsensä tuntemisella tunnistamaan. Olenko varmasti hyvässä suhteessa hyvän ihmisen kanssa.
Sitten kun lapset on tehty, alkaa vasta oikea totuus paljastua toisesta.Dissident kirjoitti:
Ikä ja kokemus voi olla yksi syy.
Harmis on hyvä esimerkki minunlaisen vastakohdasta....tai siis se, mitä olin nuorempana. Tai näin kuvittelen...
Itseni kohdalla sanoisin, että olisi monesti pitänyt miettiä enemmän, ennenkuin johonkin ryhtyy, mutta Harmiksen taas kannattas enempi heittäytyä ja samalla uskoa itseensä.
Mutsi sanoi mulle joskus, että ei sinulta ainakaan poika itseluottamusta puutu...
Veikkaan, että tässä mutsi oli oikeassa. Mutta luotin välillä liikaakin... mutta niitä on turhs jossitella.
Esimerkiksi lasten hankinta. Voin yhä sanoa, että ei siihen kukaan voi tarpeeksi valmistautua. Eikä kumppanin valintaan. Niissä on liikaa muuttujia. Mutta voit valita, että mihin suhteeseen teet lapset...sen pystyisi moni oikealla itsensä tuntemisella tunnistamaan. Olenko varmasti hyvässä suhteessa hyvän ihmisen kanssa.
Sitten kun lapset on tehty, alkaa vasta oikea totuus paljastua toisesta.Heittäytymiseen kai liittyy halu mennä eteenpäin, ja taustalla on luullakseni nälkä.
Jossain vaiheessa nälkä on tyydytetty, eikä nähdä että mitään lisää olisi enää saavutettavissa kohtuullisella panostuksella. Eli oletus on se, että jonkun uuden päämäärän tavoittelu olisi liian työlästä saavutettuun etuun nähden.A.Palstamäki kirjoitti:
Heittäytymiseen kai liittyy halu mennä eteenpäin, ja taustalla on luullakseni nälkä.
Jossain vaiheessa nälkä on tyydytetty, eikä nähdä että mitään lisää olisi enää saavutettavissa kohtuullisella panostuksella. Eli oletus on se, että jonkun uuden päämäärän tavoittelu olisi liian työlästä saavutettuun etuun nähden.No nälkä on riittävä syy. Se on tarve ja samalla halu..
Aika mielenkiintoinen asia, jos miettii empivää, puuttuuko halu, vai tarve?
Nälän tyydyttäminen yleensä vie kiihkon pois. Sitten ihminen ainakin periaatteessa voi rauhoittua miettimään tilannetta. Jotkuthsn sanoo hyvää ruokaa syödessä, että suu vetäis, mutta maha ei. Kylläisyyskin on reaktio, mitä ei toinna unohtaa. Pitää odottaa aikansa, että tulee taas nälkä.
Tuo heittäytyminen kuullostaa ihmissuhteissa myös siltä, että olis se tietty nälkä. Jos molemmat tyydyttää sitä nälän tuomaa tilausta, niin tilannehan toimii. Mutta entäs jos toinen tulee kylläiseksi ja toisella on yhä nälkä? Lienee yleistä?Dissident kirjoitti:
No nälkä on riittävä syy. Se on tarve ja samalla halu..
Aika mielenkiintoinen asia, jos miettii empivää, puuttuuko halu, vai tarve?
Nälän tyydyttäminen yleensä vie kiihkon pois. Sitten ihminen ainakin periaatteessa voi rauhoittua miettimään tilannetta. Jotkuthsn sanoo hyvää ruokaa syödessä, että suu vetäis, mutta maha ei. Kylläisyyskin on reaktio, mitä ei toinna unohtaa. Pitää odottaa aikansa, että tulee taas nälkä.
Tuo heittäytyminen kuullostaa ihmissuhteissa myös siltä, että olis se tietty nälkä. Jos molemmat tyydyttää sitä nälän tuomaa tilausta, niin tilannehan toimii. Mutta entäs jos toinen tulee kylläiseksi ja toisella on yhä nälkä? Lienee yleistä?Suhteissa on paljon eri ulottuvuuksia, ja sen jälkeen kun seksuaalisuuden ja romantiikan nälkä on vähenemään päin, pitäisi löytyä muutakin yhteistä.
Luulen että suhteissa käy usein niin, että kun tietty alkuhuuma on ohi ja siihen liittyvät tarpeet eivät ole enää hallitsevia, niin huomataan että on erilaiset haaveet ja odotukset.Dissident kirjoitti:
No nälkä on riittävä syy. Se on tarve ja samalla halu..
Aika mielenkiintoinen asia, jos miettii empivää, puuttuuko halu, vai tarve?
Nälän tyydyttäminen yleensä vie kiihkon pois. Sitten ihminen ainakin periaatteessa voi rauhoittua miettimään tilannetta. Jotkuthsn sanoo hyvää ruokaa syödessä, että suu vetäis, mutta maha ei. Kylläisyyskin on reaktio, mitä ei toinna unohtaa. Pitää odottaa aikansa, että tulee taas nälkä.
Tuo heittäytyminen kuullostaa ihmissuhteissa myös siltä, että olis se tietty nälkä. Jos molemmat tyydyttää sitä nälän tuomaa tilausta, niin tilannehan toimii. Mutta entäs jos toinen tulee kylläiseksi ja toisella on yhä nälkä? Lienee yleistä?Kyllä sä vielä vanhana tämmösen päälle heittäydyt, kun mäkin. :D
https://www.youtube.com/watch?v=ggozyhXqzxk
Toi olis makee menopeli, hitsi kun saisi käsiinsä. Menisin niin että helmat paukkus. Aijai...ihan mahanpohjaa kutkuttaa ajatuskin. :) Ihana!A.Palstamäki kirjoitti:
Suhteissa on paljon eri ulottuvuuksia, ja sen jälkeen kun seksuaalisuuden ja romantiikan nälkä on vähenemään päin, pitäisi löytyä muutakin yhteistä.
Luulen että suhteissa käy usein niin, että kun tietty alkuhuuma on ohi ja siihen liittyvät tarpeet eivät ole enää hallitsevia, niin huomataan että on erilaiset haaveet ja odotukset.Aivan samaa mieltä.
Olen miettinyt, että olisiko se nälkä tyydytettävä ensin, ilman sitoumuksia ja vasta sitten tutustuttava ihmiseen oikeasti?
Vai sietää nälkä ja tutustua ihmiseen ensin ja vasta sitten pureutua nälkään?
Minä kallistun ensimmäiseen..kuka ihminen voi ajatella nälkäisenä oikein?Dissident kirjoitti:
Aivan samaa mieltä.
Olen miettinyt, että olisiko se nälkä tyydytettävä ensin, ilman sitoumuksia ja vasta sitten tutustuttava ihmiseen oikeasti?
Vai sietää nälkä ja tutustua ihmiseen ensin ja vasta sitten pureutua nälkään?
Minä kallistun ensimmäiseen..kuka ihminen voi ajatella nälkäisenä oikein?Ihmisellä on tietyt biologiset rajansa, liittyen lähinnä lisääntymiseen. Lapset on tehtävä riittävän nuorena ja suhteen siinä vaiheessa kun suhteessa on seksuaalinen huuma päällä. Se on vain toivottava että kemiat pelaa myöhemminkin, mutta ei sitä voi oikein ennakoida mitenkään.
Nicitönnä kirjoitti:
Kyllä sä vielä vanhana tämmösen päälle heittäydyt, kun mäkin. :D
https://www.youtube.com/watch?v=ggozyhXqzxk
Toi olis makee menopeli, hitsi kun saisi käsiinsä. Menisin niin että helmat paukkus. Aijai...ihan mahanpohjaa kutkuttaa ajatuskin. :) Ihana!Mä kaivoin vastaavanlaiseen "projektiin 25 mm;sen mikunin...
Aivan huikeeta meininkiä!!!
Mutta varmaan sama kuin sun driftiajatus.....ei riitä aika.
Tänään just manasin, että mihin hittoon mun aiks menee...pyykinpesuun, kämpän siivoukseen, lumitöihin, tavsn töihin... omaa aikaa kun yritän taikoa, niin se on näistä edellisistä pois....ja ne kasautuu...
Huiliakin pitäis.... oispa vuorokaudessa vaikka 36 tuntia...Dissident kirjoitti:
Mä kaivoin vastaavanlaiseen "projektiin 25 mm;sen mikunin...
Aivan huikeeta meininkiä!!!
Mutta varmaan sama kuin sun driftiajatus.....ei riitä aika.
Tänään just manasin, että mihin hittoon mun aiks menee...pyykinpesuun, kämpän siivoukseen, lumitöihin, tavsn töihin... omaa aikaa kun yritän taikoa, niin se on näistä edellisistä pois....ja ne kasautuu...
Huiliakin pitäis.... oispa vuorokaudessa vaikka 36 tuntia...Tää ois mun juttu...
https://youtu.be/9yHl24QynOM
Aijai...Dissident kirjoitti:
Mä kaivoin vastaavanlaiseen "projektiin 25 mm;sen mikunin...
Aivan huikeeta meininkiä!!!
Mutta varmaan sama kuin sun driftiajatus.....ei riitä aika.
Tänään just manasin, että mihin hittoon mun aiks menee...pyykinpesuun, kämpän siivoukseen, lumitöihin, tavsn töihin... omaa aikaa kun yritän taikoa, niin se on näistä edellisistä pois....ja ne kasautuu...
Huiliakin pitäis.... oispa vuorokaudessa vaikka 36 tuntia...Mikäs kaasutin projekti sulla on? Vai menikö osa jollekin toiselle?
Ois se mahtavaa, unohtus kaikki muu maallinen tossa vauhdin huumassa. Kertakaikkisesti...pakko varmaan kesällä loikata vanhan Ninjan selkään ja ajaa pieni lenkki. :)
Oisko sun tarve saada neliöt pienemmiksi vai taloudenhoitaja? :DDissident kirjoitti:
Tää ois mun juttu...
https://youtu.be/9yHl24QynOM
Aijai...Aiiii, sehän näytti minunkin silmään kivalta. Peltoa pitkin meni niin maan turkasesti!! On se vaan hyvä, että sä olet siellä savossa...ette ole naapurissa. Menis kaikki ehtoot traktorilla ja eslalla leikkiessä. :D
Nicitönnä kirjoitti:
Mikäs kaasutin projekti sulla on? Vai menikö osa jollekin toiselle?
Ois se mahtavaa, unohtus kaikki muu maallinen tossa vauhdin huumassa. Kertakaikkisesti...pakko varmaan kesällä loikata vanhan Ninjan selkään ja ajaa pieni lenkki. :)
Oisko sun tarve saada neliöt pienemmiksi vai taloudenhoitaja? :DSiis kaveri rakensi tuollasen vastaavan rollaatorin. Monttupyörämies...se kysy 25 mm kaasaria facessa ja pyöri nurkissa sellainen...
No mä viikonloppuna eli hetken muissa maailmoissa. Mutta se kostautuu. Nyt kasa pyykkiä ja kämppä sekaisin. Torstaina tulee taas muksut...
Tjaa as? Vaikea sanoa mikä tähän auttais? Taloudenhoitaja ois tietty hyvä...mutta se maksaa. Neliöt ei haittaa... mulla on avaraa nykyään. Nopea siivota.A.Palstamäki kirjoitti:
Ihmisellä on tietyt biologiset rajansa, liittyen lähinnä lisääntymiseen. Lapset on tehtävä riittävän nuorena ja suhteen siinä vaiheessa kun suhteessa on seksuaalinen huuma päällä. Se on vain toivottava että kemiat pelaa myöhemminkin, mutta ei sitä voi oikein ennakoida mitenkään.
Mä seukkasin erään iäkkäämmän naisen kansssa. Hän sanoi, että olisi vaan pitänyt tehdä lapset yhden miehen kanssa, kun siihen oli mahdollisuus. Mutta ei tehnyt.
Ei heittääntynyt.
Evoluutio on heittääntymisen ansiota.
Rohkea rokan syö ja jatkaa sukuaan. Luonnon valinta...Dissident kirjoitti:
Mä seukkasin erään iäkkäämmän naisen kansssa. Hän sanoi, että olisi vaan pitänyt tehdä lapset yhden miehen kanssa, kun siihen oli mahdollisuus. Mutta ei tehnyt.
Ei heittääntynyt.
Evoluutio on heittääntymisen ansiota.
Rohkea rokan syö ja jatkaa sukuaan. Luonnon valinta...Lapsethan on kivoja, mutta se tekotapa on aika sottaista.
Nicitönnä kirjoitti:
Aiiii, sehän näytti minunkin silmään kivalta. Peltoa pitkin meni niin maan turkasesti!! On se vaan hyvä, että sä olet siellä savossa...ette ole naapurissa. Menis kaikki ehtoot traktorilla ja eslalla leikkiessä. :D
No totisesti!
Mutta en mä raaskis Inkeriä raiskata turbolla. Minä keskityn oikeasti kestävämpään kehitykseen. Tekniseen ajoon.
Tunnustelen rajat ja otan hyödyn maksimaalisesti kaikesta. Myös siis itsestäni.
Mikä on minusta hienoa? Se on elää rajalla...ei etsiä parempaa ja parempaa. Katoppa Vatasen ajoa autolla, joka oli vielä auto....
https://youtu.be/-R7ws741KpE
Huppista ja jatkuu......A.Palstamäki kirjoitti:
Lapsethan on kivoja, mutta se tekotapa on aika sottaista.
Tjaa?
Ei häirinnyt!
Mutta lapset kun kasvaa, ne alkaa näyttämään elämää ihmettelevälle, mitä se elämä oikeasti on..se on sitä oman elämän rakennusta. Oppimista ja kokemista.
Oletko miettinyt, miksi sanotaan, että taipumukset menevät ohi yhden sukupolven? Mulla on teoria...Dissident kirjoitti:
Tjaa?
Ei häirinnyt!
Mutta lapset kun kasvaa, ne alkaa näyttämään elämää ihmettelevälle, mitä se elämä oikeasti on..se on sitä oman elämän rakennusta. Oppimista ja kokemista.
Oletko miettinyt, miksi sanotaan, että taipumukset menevät ohi yhden sukupolven? Mulla on teoria...Minä en tiedä tuollaisen sanonnan olemassaoloa, saatikka että ymmärtäisin mitä se tarkoittaa.
Teoria aina kiinnostaa, mutta jos avaisit ensin mitä tuo sanonta tarkoittaa.A.Palstamäki kirjoitti:
Minä en tiedä tuollaisen sanonnan olemassaoloa, saatikka että ymmärtäisin mitä se tarkoittaa.
Teoria aina kiinnostaa, mutta jos avaisit ensin mitä tuo sanonta tarkoittaa.Eli jos minun ukki oli sinnikäs, niin isä ei.
Minun teoria, että miksi minä olisin sinnikäs, vaikka isäni ei olisi, että huomaan virheet.
Ja jos minä olen taas sinnikäs, poikani pääsisi vähemmällä...kuten isäni...
Jokaisen vanhemman tarkoitushan on suojella ja parantaa jälkikasvunsa eloa. Minä antaisin kaikkeni, kuten isäni...mutta keskityn erilaisiin asioihin... ne mitä koen saavani vähemmän isältäni, pureudun niihin. Ehkä näen ukkini niissä pätevämpänä.
Tietysti koetan saada ne hyvät asiat isältäni myös pojalle...ja lapsille ylipäätään. Siitä se evoluutio myös koostuu.
Kaikkeen on aina syy....
Ei mut nyt pitää lähtä unille...huomenna poljetaan kuntotesti...ja töitäkin pitäis tehdä...
Öitä...Dissident kirjoitti:
Eli jos minun ukki oli sinnikäs, niin isä ei.
Minun teoria, että miksi minä olisin sinnikäs, vaikka isäni ei olisi, että huomaan virheet.
Ja jos minä olen taas sinnikäs, poikani pääsisi vähemmällä...kuten isäni...
Jokaisen vanhemman tarkoitushan on suojella ja parantaa jälkikasvunsa eloa. Minä antaisin kaikkeni, kuten isäni...mutta keskityn erilaisiin asioihin... ne mitä koen saavani vähemmän isältäni, pureudun niihin. Ehkä näen ukkini niissä pätevämpänä.
Tietysti koetan saada ne hyvät asiat isältäni myös pojalle...ja lapsille ylipäätään. Siitä se evoluutio myös koostuu.
Kaikkeen on aina syy....
Ei mut nyt pitää lähtä unille...huomenna poljetaan kuntotesti...ja töitäkin pitäis tehdä...
Öitä...On tuossa oma viisautensa. Öitä vaan sullekin.
En ole koskaan ollut mikään heittäytyjä vaan enemmän on menty analyyttisesti ja suunnitellen. Varsinkin kun vielä itsensä lisäksi kasvatti lapset niin varman kautta on menty.
Muutama vuosi sitten aloin jo miettimään että tätäkö tämä minun elämäni tulee olemaan kun lapset kirmaavat oman elämänsä perään. Sen jälkeen olen tehnyt sellaisia jos ei heittäytymisiä niin pienimuotoisia sponttaaneja liikkeitä. Hankin koulupaikan ja aloin opiskella jonka lisäksi olen kokeillut erilaisia liikuntalajeja. Eli tällaista pientä hienosäätöä elämään mutta ei mitään spektaakkelimaisia siirtoja.
Tuskin tulevaisuudessakaan mitenkään lähden kimpoilemaan mahdollisuuksien edessä vaan pyrin siihen että pienillä liikkeillä saisin arjen maistumaan juhlalta.A.Palstamäki kirjoitti:
Hommaa itsellesi rakastajatar, siinä on riittämiin heittäytymistä.
Tuossa vaan ei riitä se että itse heittäytyy. Eikä minua perisuhderintamalla oikeastaan pelota se heittäytyminen vaan se alastulo. Naisten kanssa kun se laskeutumispaikka saattaa olla melko louhikkoinen.
M184 kirjoitti:
Tuossa vaan ei riitä se että itse heittäytyy. Eikä minua perisuhderintamalla oikeastaan pelota se heittäytyminen vaan se alastulo. Naisten kanssa kun se laskeutumispaikka saattaa olla melko louhikkoinen.
Katso että on pehmeä patja eikä louhikkoa lähettyvillä.
- flowersreally
Olen harkitseva heittäytyjä.
- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
Hyppäät tuntemattomaan pitkän harkinnan päätteeksi.
Enemmän silleen, että prosessori kelaa koko ajan jotain, se valmistautuu koko ajan johonkin. Kun se jokin kristallisoituu, päätös voi olla hyvin nopeakin.
flowersreally kirjoitti:
Enemmän silleen, että prosessori kelaa koko ajan jotain, se valmistautuu koko ajan johonkin. Kun se jokin kristallisoituu, päätös voi olla hyvin nopeakin.
Professori ei silti heittäydy, hän analysoi tilannetta ja tekee harkitun päätöksen kun hänellä on riittävä tieto päätöksen tueksi.
Jos professori ei saa kaipaamaansa varmistusta päätöksensä tueksi, professori jättää heittäytymättä. Tunteeseen perustuva päätöksenteko puuttuu.- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
Professori ei silti heittäydy, hän analysoi tilannetta ja tekee harkitun päätöksen kun hänellä on riittävä tieto päätöksen tueksi.
Jos professori ei saa kaipaamaansa varmistusta päätöksensä tueksi, professori jättää heittäytymättä. Tunteeseen perustuva päätöksenteko puuttuu.Ajatteletko, että ihmiset jakautuu järjellä ja tunteella päättäviin? Tai että pitkä harkinta olisi osoitus järjen käytöstä?
- prosefosseri
A.Palstamäki kirjoitti:
Professori ei silti heittäydy, hän analysoi tilannetta ja tekee harkitun päätöksen kun hänellä on riittävä tieto päätöksen tueksi.
Jos professori ei saa kaipaamaansa varmistusta päätöksensä tueksi, professori jättää heittäytymättä. Tunteeseen perustuva päätöksenteko puuttuu.Nyt meni prosessorit ja professorit sekaisin.
flowersreally kirjoitti:
Ajatteletko, että ihmiset jakautuu järjellä ja tunteella päättäviin? Tai että pitkä harkinta olisi osoitus järjen käytöstä?
Ihmiset päättävät aina tunteella, mutta pyrkivät perustelemaan asiat järjellä.
Pitkä harkinta-aika osoittaa sen, ettei järki pelaa.prosefosseri kirjoitti:
Nyt meni prosessorit ja professorit sekaisin.
Vastauksen kannalta sillä ei ole väliä.
- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
Ihmiset päättävät aina tunteella, mutta pyrkivät perustelemaan asiat järjellä.
Pitkä harkinta-aika osoittaa sen, ettei järki pelaa.Aina jossain vaiheessa keskustelua sä et voi vastustaa trollaamiseen siirtymistä.
flowersreally kirjoitti:
Aina jossain vaiheessa keskustelua sä et voi vastustaa trollaamiseen siirtymistä.
Ei kommenttini ollut trollaamista, kylmä faktahan se oli.
Myönteisen päätöksen voi tehdä yhdellä tavalla, kielteisen kahdella tavalla. Myönteinen päätös vaatii kyllä vastauksen, kielteiseen päädytään kieltäytymällä tai jäämällä miettimään kunnes asia hautautuu muiden asioiden alle.
Se on myyntimiehen realismia.- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
Ei kommenttini ollut trollaamista, kylmä faktahan se oli.
Myönteisen päätöksen voi tehdä yhdellä tavalla, kielteisen kahdella tavalla. Myönteinen päätös vaatii kyllä vastauksen, kielteiseen päädytään kieltäytymällä tai jäämällä miettimään kunnes asia hautautuu muiden asioiden alle.
Se on myyntimiehen realismia.On kai sitä elämässä muitakin päätöksiä kuin osto- ja myyntipäätöksiä.
flowersreally kirjoitti:
On kai sitä elämässä muitakin päätöksiä kuin osto- ja myyntipäätöksiä.
On monenlaisia päätöksiä, mutta ihmiset tekevät päätöksiä tunteella. Asioita voidaan punnita monelta eri kantilta, mutta faktat eivät riitä päätöksen tekemiseen. Ihminen vaatii tunteen siitä että päätös on oikea.
On olemassa ihmistyyppi joka ei pysty luottamaan omaan päätöksentekokykyynsä, ja sellaiset eivät heittäydy koskaan. He ovat kuluttajina varovaisia, mutta ennenkaikkea elämässään.- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
On monenlaisia päätöksiä, mutta ihmiset tekevät päätöksiä tunteella. Asioita voidaan punnita monelta eri kantilta, mutta faktat eivät riitä päätöksen tekemiseen. Ihminen vaatii tunteen siitä että päätös on oikea.
On olemassa ihmistyyppi joka ei pysty luottamaan omaan päätöksentekokykyynsä, ja sellaiset eivät heittäydy koskaan. He ovat kuluttajina varovaisia, mutta ennenkaikkea elämässään.Ehkä päättämättömyys ei siis olekaan hidasjärkisyyttä vaan joku tunne-elämän käsijarru.
flowersreally kirjoitti:
Ehkä päättämättömyys ei siis olekaan hidasjärkisyyttä vaan joku tunne-elämän käsijarru.
En ole nähnyt niin hidasjärkistä ihmistä ettei olisi kyennyt tekemään muutamassa päivässä lähes minkä tahansa päätöksen. Nyt puhun oikeustoimikelpoisista ihmisistä.
Päättämättömyyteen liittyy se, ettei ihminen ole kyllin itsevarma tekemään myöntäviä päätöksiä vaikka ne olisivat hänelle edullisiakin. Tunne-elämän juttuja.- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
En ole nähnyt niin hidasjärkistä ihmistä ettei olisi kyennyt tekemään muutamassa päivässä lähes minkä tahansa päätöksen. Nyt puhun oikeustoimikelpoisista ihmisistä.
Päättämättömyyteen liittyy se, ettei ihminen ole kyllin itsevarma tekemään myöntäviä päätöksiä vaikka ne olisivat hänelle edullisiakin. Tunne-elämän juttuja.Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että omien sanojesi pyörtäminen saattaa vaikuttaa trollaamiselta?
flowersreally kirjoitti:
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että omien sanojesi pyörtäminen saattaa vaikuttaa trollaamiselta?
Jos joku itsestään epävarma ihminen ei kykene tekemään itseään koskevia päätöksiä ja sanon ettei tyypillä pelaa järki, niin ei tuo nyt vielä trollaamista ole vaikka päättämättömyys onkin enemmän kiinni tunne-elämän puutteista.
- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
Jos joku itsestään epävarma ihminen ei kykene tekemään itseään koskevia päätöksiä ja sanon ettei tyypillä pelaa järki, niin ei tuo nyt vielä trollaamista ole vaikka päättämättömyys onkin enemmän kiinni tunne-elämän puutteista.
Kunhan mietin.
- flowersreally
A.Palstamäki kirjoitti:
Ei mitään kiirettä, ota aikasi.
Niinhän me professorit aina.
flowersreally kirjoitti:
Niinhän me professorit aina.
Eikös prosessoivat professorit ole usein miehiä?
A.Palstamäki kirjoitti:
On monenlaisia päätöksiä, mutta ihmiset tekevät päätöksiä tunteella. Asioita voidaan punnita monelta eri kantilta, mutta faktat eivät riitä päätöksen tekemiseen. Ihminen vaatii tunteen siitä että päätös on oikea.
On olemassa ihmistyyppi joka ei pysty luottamaan omaan päätöksentekokykyynsä, ja sellaiset eivät heittäydy koskaan. He ovat kuluttajina varovaisia, mutta ennenkaikkea elämässään... Sä olet kyllä monesti sellainen BesserWisser SatuSetä.. ;P
"On olemassa ihmistyyppi joka ei pysty luottamaan omaan päätöksentekokykyynsä, ja sellaiset eivät heittäydy koskaan. He ovat kuluttajina varovaisia, mutta ennenkaikkea elämässään."
.. Tästäkin voisi sanoa jopa ihan PäinVastaista.. Ja Yleisemmin jopa se siltä näyttää/tuntuu.. TämänTapaisethan antavat monesti Just sen PäätöksenTeon esim. KauppaRatsulle.. ;DNuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Sä olet kyllä monesti sellainen BesserWisser SatuSetä.. ;P
"On olemassa ihmistyyppi joka ei pysty luottamaan omaan päätöksentekokykyynsä, ja sellaiset eivät heittäydy koskaan. He ovat kuluttajina varovaisia, mutta ennenkaikkea elämässään."
.. Tästäkin voisi sanoa jopa ihan PäinVastaista.. Ja Yleisemmin jopa se siltä näyttää/tuntuu.. TämänTapaisethan antavat monesti Just sen PäätöksenTeon esim. KauppaRatsulle.. ;DKauanko sinä olet nuollut haavojasi jonkun humalapanosi jälkeen?
Ei millään pahalla, mutta sinun elämäsi oli ohi ennenkuin se alkoikaan.A.Palstamäki kirjoitti:
Kauanko sinä olet nuollut haavojasi jonkun humalapanosi jälkeen?
Ei millään pahalla, mutta sinun elämäsi oli ohi ennenkuin se alkoikaan... Tsori.. Sun aatteet, ei ol mun Vaatteet.. ;D
Sänkyyn...
Väsyttää...- MustaLeski45
En ole heittäytyjä, en ole ollut koskaan. Kaiken olen halunnut suunnitella etukäteen ja yrittänyt toimia suunnitelmieni mukaan.
Mutta kuten sanoit; "elämä voi tarjota vaikka minkälaisia yllätyksiä", eli tässä sitä nyt ollaan oltu jo muutama vuosi useamman lapsen yksinhuoltajaleski, vaikka missään suunnitelmissani ei tätä oltu minkäänlaisena vaihtoehtoisena painajaisskenaariona edes ajateltu. Eli näköjään, jos ei uskalla itse heittäytyä, elämä paiskaa väkisin sinne altaan syvimpään päähän.
Ja nyt, kun hiukan on jo nenä noussut pinnan yläpuolelle, nyt olen vakavasti alkanut miettimään, voisiko sitä ihan vapaaehtoisesti heittäytyä. Mutta en ole vielä keksinyt miten...Heittäytyminen on parhaimmillaan kun sen tekee itse eikä tule heitetyksi.
Määrittelet itsesi leskeksi ja pohdit heittäytymistä. Oletan että nyt puhutaan heittäytymisestä jonkun Romeon käsivarsille, joten hakeudu sinne missä nuo romeot etsivät juliaansa.- MustaLeski45
Itse asiassa en ole pohtinut heittäytymistä (ainakaan vakavasti) vielä noin. Enemmän heittäytymistä työ- ja asuntoasioissa.
Mutta toki, jos jostain se Romeo löytyisi, voisin kyllä heittäytyäkin hänen lihaksikkaille käsivarsille. Mutta sellainen heittäytyminen vaatii niin suurta suunnitelmallisuutta (mistä löytää parhaimmat Romeot, minne laittaa lapset, mistä tunnistaa ettei ole valeRomeo jne.), että voiko sitä sitten enää heittäytymiseksi kutsua. MustaLeski45 kirjoitti:
Itse asiassa en ole pohtinut heittäytymistä (ainakaan vakavasti) vielä noin. Enemmän heittäytymistä työ- ja asuntoasioissa.
Mutta toki, jos jostain se Romeo löytyisi, voisin kyllä heittäytyäkin hänen lihaksikkaille käsivarsille. Mutta sellainen heittäytyminen vaatii niin suurta suunnitelmallisuutta (mistä löytää parhaimmat Romeot, minne laittaa lapset, mistä tunnistaa ettei ole valeRomeo jne.), että voiko sitä sitten enää heittäytymiseksi kutsua.Yh-äipän heittäytymisessä on oltava realiteetit hallussa, ei voi oikein repäistä niinkuin velvoitteeton single.
Joko kahden kodin malli tai yhteen muuttaminen sen romeosi kanssa, mutta naisena välttelisin lapsettomia vanhoja poikia. Perhe-elämä on kuin maratonjuoksu, siitä ei selviä ellei ole treenattu itse koitosta varten, ja lapsettomat vanhat pojat on vailla taitoja selviytyä arjesta.
Sinun tuskin tarvitsee pohtia onko romeosi paras mitä markkinoilta voi löytyä, isket vain kiinni kun löydät sellaisen joka vie jalat alta ja vie sinut taivaisiin.
- Kiltti-ja-Kunnollinen
Todellakin naiset heittäytyy jokaisen komean miehen syliin ja sitten itkevät kun se pettää, hakkaa ja kohtelee huonosti.
- Naisasialuuseri12
Ätmien kannattaa heittäytyä junan alle. Turhaan te elätte ilman naista
Odotellaan päivää jolloin sinun jäänteesi kaavitaan ratakiskoilta ja lakkaat ruikuttamasta palstalle kurjasta elämästäsi.
Omassa elämässäni toistaiseksi kaikki on mennyt kuten olen suunnitellutkin..Tavallaan olen nähnyt tulevaan..Nytkin minulla on suunnitelmia tulevaisuuteen ja menen niitä kohden kuin juna, kunnes saavutan päämääräni asiassa kuin asiassa.
Voisi sanoa, että minun elämässäni mitään ei ole tapahtunut vahingossa.A.Palstamäki kirjoitti:
Elämässäsi ei ole tapahtunut mitään yllätyksellistä?
Mitä se sellainen on?.....Elämässähän saa sitä mitä tilaa..Niin makaa kuin petaa jne.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 18711428
- 585439
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html462697- 402365
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131841Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,441795Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut271483Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta411450Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s61386Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v371369