Tää on ehkä vähän outoo ja tyhmää, mut kysynpä silti...
Elikkäs siis...tuntuuks kenestäkään teistä joskus/useemminki, et ei haluais vanheta/kasvaa, et haluis pikemminki nuoreta ja olla vielä pieni huoleton, mistään oikeen tietämätön lapsi...?
Vaiks oon vielä nuori (16) ni silti välillä kaipaa sitä lapsena olemista...ku ei tarvis huolehtii oikein mistään asioista, sulta ei kauheesti mitään odotettais, eikä joka sanaa tarvis miettiä kahta kertaa ja selitellä jälkeen päin...onhan se tietty kivaa olla nuori ja kohta itsenäistyä, mutta silti kaipaan joskus lapsuuden vuosia ja haluaisin olla vaikka vielä päivän lapsi...!
Elikkäs siis...tuntuuks kenestäkään teistä joskus/useemminki, et ei haluais vanheta/kasvaa, et haluis pikemminki nuoreta ja olla vielä pieni huoleton, mistään oikeen tietämätön lapsi...?
Vaiks oon vielä nuori (16) ni silti välillä kaipaa sitä lapsena olemista...ku ei tarvis huolehtii oikein mistään asioista, sulta ei kauheesti mitään odotettais, eikä joka sanaa tarvis miettiä kahta kertaa ja selitellä jälkeen päin...onhan se tietty kivaa olla nuori ja kohta itsenäistyä, mutta silti kaipaan joskus lapsuuden vuosia ja haluaisin olla vaikka vielä päivän lapsi...!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainakin minä kaipaan usein lapsuuden huolettomia päiviä, isän kanssa vietettyjä hetkiä, kaikkea sitä mitä silloin oli. Nyt olen jo liian vanha enää juoksemaan ja möyrimään lumihangissa. Silloin sitä oli niin onnellinen, ei ollut murheita eikä huolia.
Ja kun tulet vanhemmaksi, sitä enemmän alat kaivata lapsuuden huolettomia päiviä. Niitä loputtoman pitkiltä tuntuneita kesiä jolloin saatoit viilettää vapaana vastuusta pitkin metsiä kamujesi kanssa.
Kyllä se oli ihana kirmailla päivät pitkät kavereitten kans kartanolla mitä milloinkin leikkien :)
Lapset ovat huolettomia ja autuaan tietämättömiä maailaman pahuudesta... Voispa elää vielä itsekkin päivä kerrallaan, ajattelematta eteenpäin sen enempää kuin on tarviikaan ja iloita vaikka uudesta hienosta kiiltävästä kivestä kokoelmassaan :)
Kyllä se oli ihana kirmailla päivät pitkät kavereitten kans kartanolla mitä milloinkin leikkien :)
Lapset ovat huolettomia ja autuaan tietämättömiä maailaman pahuudesta... Voispa elää vielä itsekkin päivä kerrallaan, ajattelematta eteenpäin sen enempää kuin on tarviikaan ja iloita vaikka uudesta hienosta kiiltävästä kivestä kokoelmassaan :)
Kyllä tuntuu ihan samalta. Aikuisuus ja työelämä eivät houkuttele mua!!!