Moi,
Piirissäni siis jännitelähde 3V ja 3V/100mA pieni sähkömoottori. Millä komponentilla saan mahdollisimman yksinkertaisesti (manuaalisesti) säädetyä jännitelähdettä 0V ja 3V välillä niin, että sähkömoottorin nopeutta voisi säädellä?
-Kiitos!
Piirissäni siis jännitelähde 3V ja 3V/100mA pieni sähkömoottori. Millä komponentilla saan mahdollisimman yksinkertaisesti (manuaalisesti) säädetyä jännitelähdettä 0V ja 3V välillä niin, että sähkömoottorin nopeutta voisi säädellä?
-Kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Järkevämpää säätää moottorin nopeutta PWM-säätimellä. Eli moottorille annetaan pätkittäin täyttä jännitettä, mitä suurempi on päälläolosuhde niin sitä lujempaa pyörii. Tässä on se etu että pienilläkin kierroksilla riittää vääntöä eikä moottori pala sentakia että on pysähtynyt paikalleen.
Guukkeliin vaikka "motor pwm control"
Tuo kolme volttia on aika hankala.
Valmiit PWM palikat ei sillä edes silmiään avaa. Lankapotikka helpoin mutta säätö haastavampaa. Laittaa sen ensin täydellä käyntiin ja sitten virtaa rajoitetaan nuppia kiertämällä. Oheen shunttivastus joka pitää minimin ettei moottori jää levolle.
Moottoriteho on kuitenkin mitätön joten ääni resistiiviselle.
https://www.ebay.com/itm/Mini-DC-5A-Motor-PWM-Speed-Controller-3V-35V-Speed-Control-Switch-LED-Dimmer-ST/172255836155
onhan näitä
Simppeli ratkaisu toimii, jos virtaa on tarpeeksi tarjolla.
Lankapotikka vaikkapa 50 ohmia tai 25 ohmia eli samaa suuruusluokkaa kun moottorin jännite jaettuna moottorin ottamalla virralla. Sen kytket plussan ja miinuksen välille ja moottorille otat sähköt potikan liu'ulta eli keskimmäisestä kontaktista. Plussan ja miinuksen väliin siis ne potikan navat joiden välinen vastus ei muutu kun potikkaa säädät.
Mitä pienempi vastusarvo potikassa sitä tasaisempi jännitteen säätö mutta samalla sitä suurempi virta kulkee potikan läpi koko ajan hukkaan ja lämmittää sitä. Mitä suurempi vastusarvo sitä vähemmän menee virtaa hukkaan mutta sitä lyhyempi on säätöalue.
Tuon 25 ohmin potikan läpi kulkee 3V jännitteellä noin 120 mA virta silloinkin, kun moottorisi jännite on säädetty nollaan. Kun säätö on toisessa reunassa niin potikan läpi kulkee edelleen 120 mA ja siihen päälle moottorin 100 mA. Jos potikka on 50 ohmia niin säätöalue muuttuu kimurantimmaksi.
Kun potikan tehonkesto on 4 W niin se hyvin kestää tuon 0.3 W moottorin kuormituksen.
Jos virtalähde ei kestä ylimääräistä virtaa potikan lävitse niin joudut käyttämään apuna transistoria kytkettynä emitteriseuraajaksi eli kollektori plussassa, emitteri moottorissa ja moottorin toinen pää maassa. Vastusarvoltaan suuremmalla potikalla säädetään trankun kannalle jännite, jonka trankku yrittää saada pysymään moottorin yli. Jos tuollaisen teet niin laita moottorin yli esimerkiksi 5 V 1W zenerdiodi syömään jännitepiikit ennenkuin ne rikkovat transistorin. Zener siis niin päin että sen kotelon merkkiviiva tulee transistorin emitterille.
Se oikea energiaa säästävä tapa hoitaa asia on PWM mutta se ei enää ole itsessään yksinkertainen, ellet käytä jotakin valmista moduulia.
Niin on tuollainen lankapotikka on aivan yksinkertainen ja hyvä ratkaisu, Ruwido-niminen firma tekee tuollaisia ja laadukkaita, itselläni taitaa olla eräs joku en muista moniko wattinen, mutta 1megaohmiin asti menevä tuollainen potikka, 1W-10W joku tuollainen.
Kun pyörittää tuollaista, tuntuu hauskalle pieni tärinä sormissa :)