vaikka mikään ei saisi muuttua.
Tuo normaalikeskustelu oli paikoitellen aika mielenkiintoinen siinä mielessä että miten paljon pystymme joustamaan omista vakiintuneista mielipiteistämme ja näkemään omista normeistamme poikkeavia myös normaaleina ja missä kulkee se raja.
Tiedän että olen itse muuttumiskelpoinen ja päivitän normejani ja käsityksiäni asioista ja maailmasta. Pysähtyykö tämä kehitys joskus vai onko se yksilöllistä? Onko muuttuminen edes hyvä asia vai koetteko sen jotenkin negatiivisena?
(Mietin asiaa paljon veljeni vierailun aikana; meni muuten loistavasti ja mitään napit-vastakkain tilanteita ei tullut, mutta olemme kaksi täysin eri ihmistä ja meidän maailmamme ja elämämme ovat muodostaneet meille aivan erilaiset normipohjat yhteiselle perustalle. )
Minä muutun, sinä muutut
76
1477
Vastaukset
"Paloma.se.co"
Noh?
Haluaisko hän alkaa kohdistaa?
Täällä kun ei voi koskaan yleistää.
Täällä kun on niin monta asiaa-koskevaa.
-
Kohdistamatta kommenttisi katsotaan piilo...hym...hym...hym.
H.Ei ehkä ole sitä, mihin aloituksessa tähdätään, mutta sain eilen päähäni käydä tapaamassa entistä naapuria, jota en ole nähnyt 18.vuoteen.
Muuttuminen on niin perusteellista, ettei edes ulkonäöltä tunnettu toisiamme, vaikka ennen nähtiin päivittäin.
Kyllä se uudelleentutustumista on, saa nähdä jatkuuko.
Jos aloituksenajatuksen ymmärsin, niin kai se ns. "mukavuusalue" kapenee, sitä tulee kärsimättömämmäksi..
En ole sitä normaaliketjua lukenut.
Sen minä ainakin tiedän, kun olen ns. iltatähti, niin minä aina pikkuveljenä pysyn, vaikka elän satavuotiaaksi, ja muut siitä yli.
On se hyvä, kun pikkuveli ei kasva :).Uusiin asioihin ihmisen ensireaktio on usein muutosvastaisuus.
Normi-ihminen kuitenkin asioita tarkasteltuaan on kykeneväinen päivittämään omia näkemyksiään, jos havaitsee asian sen arvoiseksi.
Eläminen eteenpäin päivittää ihmistä myös ihan itsestään. Ihminen on vähän, kuin coctail, johon kertyy uusia elämänmakuisia mausteita.
Muutuminen ei kai pysähdy, mutta se voi muuttaa suuntaa, esim. sairauksien tai järkyttävien tapahtumien vuoksi.Kyllä sekä k-kotton että eppu2 ovat samoilla jäljillä tässä kuin minäkin. Meillä oli veljen kanssa suuria eroavaisuuksia "normi"ajattelussa. Se mikä minulle oli normaalia oli hänelle täysin käsittämätöntä. Ja päinvastoin. Kävimme pitkän keskustelun luokkayhteiskunnasta, noin yleisesti. Hän sanoi että USA oli luokaton yhteiskunta, mutta hän ei sisäistänyt minun normiani sosioekonomisista yhteiskuntaluokista, joka jakaa ihmiset varallisuuden jne. perusteella. Tämä vain esimerkki siitä miten ajattelutapamme on kehittynyt eri suuntiin. Toinen asia oli kenkien ottaminen pois jalasta sisällä. Hän tiesi hyvin että se on normi täällä, mutta se ei jotenkin koskenut häntä, koska hän oli "amerikkalainen" ja hänelle "amerikkalaisuus " oli normi, ei sopeutuminen toisten ihmisten sääntöihin tai normeihin.
Käytännössä luokatonta yhteiskuntaa ei ole missään.
Kävi mielessä, että onko tuo veljesi käsitys riippuvainen siitä, millä ´´askelmalla´´ hän itse on yhteiskunnan portailla.
Olisiko vastaus sama, jos kysyisi mustalta amerikkalaiselta.
Olen sitä mieltä tuosta kenkäjutusta, että eikö se ole paremminkin kuin hyväksi tavaksi katsottava asia, että tuontapaisissa asioissa toimii, niinkuin ´´maassa maan tavalla.´´- noohjooh
Ratkaisu kenkäongelmaan:
"Anna kun pyyhin sun kengänpohjat, niin saat pitää ne sisällä päällä."
Meillä on käynyt joskus niin selkävaivaisia, että olen antanut pitää kengät jalassa. Ehkä hän ei halunnut näyttää sulle että ei ole enää niin kovin vetreässä kunnossa? :) noohjooh kirjoitti:
Ratkaisu kenkäongelmaan:
"Anna kun pyyhin sun kengänpohjat, niin saat pitää ne sisällä päällä."
Meillä on käynyt joskus niin selkävaivaisia, että olen antanut pitää kengät jalassa. Ehkä hän ei halunnut näyttää sulle että ei ole enää niin kovin vetreässä kunnossa? :)Minä tarjosin tohveleita, mutta ei kelvanneet (omat kengät oli oltava). Hän oli tietoinen että tekee vastoin meidän tapojamme, mutta ei pystynyt sopeutumaan. Hän oli anteeksipyytelevä ja vaivautunutkin kun toi soraa lenkkareidensa pohjassa sisälle. Kyllä hän notkea pappa on, 160 km/t alas rinnettä tiukassa kumipuvussa ja ajelee maastopyörällään ylös ja alas Kalliovuoria, mutta hän on kropaltaan notkeampi kuin ajatusmaailmaltaan. Trumpin ihailija hän ei ollut enää yhtä paljon kuin vuosi sitten, vaikka tukeekin hänen politiikkaansa.
eppu2 kirjoitti:
Käytännössä luokatonta yhteiskuntaa ei ole missään.
Kävi mielessä, että onko tuo veljesi käsitys riippuvainen siitä, millä ´´askelmalla´´ hän itse on yhteiskunnan portailla.
Olisiko vastaus sama, jos kysyisi mustalta amerikkalaiselta.
Olen sitä mieltä tuosta kenkäjutusta, että eikö se ole paremminkin kuin hyväksi tavaksi katsottava asia, että tuontapaisissa asioissa toimii, niinkuin ´´maassa maan tavalla.´´Meillä on erilainen ajatus siitä mitä yhteiskuntaluokka tarkoittaa. Hänen mielestään varallisuus ei jaa ihmisiä luokkiin: on niitä jotka ovat menestyneet ja ovat varakkaita ja sitten niitä jotka ei. Kuvaavaa oli hänen suhtautumisensa Kaliforniaan ja kalifornialaisiin: tikittävä aikapommi vararikon partaalla joka räjähtää milloin tahansa syystä että yli puolet väestöstä on laiskaa ja työtä vieroksuvaa pohjasakkaa.
- Lakeja_252_vuotta
Paloma.se.co kirjoitti:
Meillä on erilainen ajatus siitä mitä yhteiskuntaluokka tarkoittaa. Hänen mielestään varallisuus ei jaa ihmisiä luokkiin: on niitä jotka ovat menestyneet ja ovat varakkaita ja sitten niitä jotka ei. Kuvaavaa oli hänen suhtautumisensa Kaliforniaan ja kalifornialaisiin: tikittävä aikapommi vararikon partaalla joka räjähtää milloin tahansa syystä että yli puolet väestöstä on laiskaa ja työtä vieroksuvaa pohjasakkaa.
" yli puolet väestöstä on laiskaa ja työtä vieroksuvaa pohjasakkaa"
Tämähän sama sopii myös nyky Suomeenkin.
Olen usein saanut kuulla ja lukea et, "suomalaiset" olisivat olleet 50-80 -luvulla maahanmuuttajia Ruotsiin ? No ihmekö tuo asia sitten on onhan tämä "Suomi" ollut sentään osa Ruotsia ja kun suurin osa niin sanotuista"aidoista hesalaisista" ovat ruotsalaisten jälkikasvua.
Asiahan on oikeasti jopa rahalla tutkittu. Eli kuka on kuka., ja mistä he ovat..
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/prostituutio_peilaa_aikaansa - Minulle-sopii
Lakeja_252_vuotta kirjoitti:
" yli puolet väestöstä on laiskaa ja työtä vieroksuvaa pohjasakkaa"
Tämähän sama sopii myös nyky Suomeenkin.
Olen usein saanut kuulla ja lukea et, "suomalaiset" olisivat olleet 50-80 -luvulla maahanmuuttajia Ruotsiin ? No ihmekö tuo asia sitten on onhan tämä "Suomi" ollut sentään osa Ruotsia ja kun suurin osa niin sanotuista"aidoista hesalaisista" ovat ruotsalaisten jälkikasvua.
Asiahan on oikeasti jopa rahalla tutkittu. Eli kuka on kuka., ja mistä he ovat..
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/prostituutio_peilaa_aikaansa"normi täällä" on aivan eri asia kuin käytännön arkielämä.
Eihän mustalaisetkaan riisu kenkiä sisällä, se on taas heidän tapansa ja kulttuurinsa.
Jos / kun toisesta kulttuurista käy vieraita meikäläisellä, tai joskus käy silleen pikakäynnillä, oli se huoltomies tai tavaran tuoja tai hakija, niin suorastaan vaadin, että eivät riisu kenkiään moisen asian vuoksi.
Sitä vartenhan jokaisessa huushollissa on (luulisi olevan) edes perussiivousvälineet, että voi pyyhkäistä paljaat lattiapinnat kostealla, kun kävijä on lähtenyt. Matot menee imuroimalla ja kerran vuodessa pesten.
Eli huusholleillakin voi olla omia käytäntöjä huushollissa huushollin tavalla. Itsekin tulen lampsineeksi kengissä, jos on unohtunut joku asia, kirje, puhelin, joku muu, kun olen jo menossa ulos. Paloma.se.co kirjoitti:
Meillä on erilainen ajatus siitä mitä yhteiskuntaluokka tarkoittaa. Hänen mielestään varallisuus ei jaa ihmisiä luokkiin: on niitä jotka ovat menestyneet ja ovat varakkaita ja sitten niitä jotka ei. Kuvaavaa oli hänen suhtautumisensa Kaliforniaan ja kalifornialaisiin: tikittävä aikapommi vararikon partaalla joka räjähtää milloin tahansa syystä että yli puolet väestöstä on laiskaa ja työtä vieroksuvaa pohjasakkaa.
Niin, muistaakseni 1000-luvun alussa alkoi muotoutua sääty-yhteiskunta ja sitten, kun sen merkitys poistui, luokat peilautuivat poliittisten puolueiden mukaan, johon myös varallisuus vaikutti.
Amerikassa yhteiskunnan muotoutuminen kulki hieman eri latua.
Kun sääty-yhteiskunta alkoi murentua, esim. Englantilaiset kreivit ja paronit yms. naivat amerikkalaisia perijättäriä, pelastaakseen elämäntapansa.
- noohjooh
Minä muutun, sinä suutut :)
Koska olen napakaivaja, kaivaisin vielä syvempään nöyhteyteen.
Suhtaudun positiivisesti muutokseen, ja jotta elämäni olisi mukavaa napanöyhtää, olen joutunut muuttumaan pakosti. Se tie minkä luonteeni on mulle asettanut, ei aina ole ollut oikea. Tai oikea ja oikea... ei ole aina johtanut mielenrauhaan. Minne haluan. Joudun vähän väliä tarkastelemaan asemaani, mistä tulin, mikä on tavoite, miten sinne pääsen.
Uskoisin että tämä tapahtuu kaikille, enemmän tai vähemmän aktiivisesti tai tietoisesti. Tai onhan sellaisia jotka elää hyvin vaistonvaraisesti.
Mutta se vastareaktio tulee mun mielestä usein siitä, kun ei tiedä miksi joku muuttuu/muuttaa itsensä. Miksei hän tee kuten minä.
Jos pääsisi siihen tilaan, että hyväksyy toisten mielipiteitä ja tekoja ehdoitta, ah se olisi... utopiaa? Sellainen vapaa pääsylippu, että vaikka en hyväksy sun näkemystä/tekoa niin ymmärrän että on asioita elämässä jotka ei anna eväitä kuin tuon verran. En tiedä mitä se sun elämässä tarkoittaa, mutta ei minun tarvitsekaan.
Elänkö tämän opin mukaan? En. Se on yksi muuttumisprosessi, joka saattaa jäädä kesken.
Mutta puhuminen on yksi hieno keino tähän hyväksyntään. Vaiko oikeastaan kuunteleminen. Yhteis-kunta voi olla, onkin oikeastaan luokaton.
Kunnes huonoimmin osanneet alkavat vaatia kehittämänsä luokittelunsa poistamista.
Vaativat luokkansa nostamista toisten ihmisten rahoilla.
Veroilla.
Heille ei riitä enää se, että sosiaalisesti heidät on hyväksytty.
Siksi on syntynyt Demokratian Diktatuuri.
Jota kauniisti nimitetään Sosio-Ekonomiseksi tasa-arvoksi.
-
Tuo Diktatuuri on hyvin usein myös sotien aihe.
Toisilta on otettava vaikka väkisin ne herkut, joita itsellä ei ole ollut taitoa hankkia.
H.- Pylykerö
Vinkki Sinulle Hunkki, nyt olis auki Oikeusministerin erityisavustajan paikka. Sinä sopisit ilmeisesti.
Siis vinkki vain. - hunkilla.ei.ole
Pylykerö kirjoitti:
Vinkki Sinulle Hunkki, nyt olis auki Oikeusministerin erityisavustajan paikka. Sinä sopisit ilmeisesti.
Siis vinkki vain.Eiköhän tuollaiseen tehtävään vaadita koulutus.
hunkilla.ei.ole kirjoitti:
Eiköhän tuollaiseen tehtävään vaadita koulutus.
Minulla on vajaa rasia käynti-kortteja.
Niissä on minun nimeni.
Ison, kansain-välisen yhtiön logo ja hieno titteli.
-
Mitenkään korostamatta itseäni, huomauttaisin että kaikki nimitykset eivät vaadi hienoja Diplomeja saati komerossa pölyyntyvää korkeaa hattua.
Useimmiten osaaminen riittää.
Tosin, autoani saa korjata vain ammatti-tutkinnon suorittanut, Suomen-kielinen asentaja.
-
En edelleenkään korosta itseäni, mutta Oikeus-Ministeri hoitaa laki-asiat ja vastaa tekemisistään.
Minä kertoisin vain miten ja missä.
-
Neuvon-antajana minä voin aina erota.
Pitää vaan muistaa että ajoissa.
H.- älä.luulekkaan
hunksz kirjoitti:
Minulla on vajaa rasia käynti-kortteja.
Niissä on minun nimeni.
Ison, kansain-välisen yhtiön logo ja hieno titteli.
-
Mitenkään korostamatta itseäni, huomauttaisin että kaikki nimitykset eivät vaadi hienoja Diplomeja saati komerossa pölyyntyvää korkeaa hattua.
Useimmiten osaaminen riittää.
Tosin, autoani saa korjata vain ammatti-tutkinnon suorittanut, Suomen-kielinen asentaja.
-
En edelleenkään korosta itseäni, mutta Oikeus-Ministeri hoitaa laki-asiat ja vastaa tekemisistään.
Minä kertoisin vain miten ja missä.
-
Neuvon-antajana minä voin aina erota.
Pitää vaan muistaa että ajoissa.
H.Vanhoilla käyntikorteilla ei tee mitään, eläkeukkoa ei huolita töihin, ilman minkäänlaista opintotutkintoa ja todistusta.
älä.luulekkaan kirjoitti:
Vanhoilla käyntikorteilla ei tee mitään, eläkeukkoa ei huolita töihin, ilman minkäänlaista opintotutkintoa ja todistusta.
En edes yritä.
Kortit ovat kuin valo-kuvat.
Muistoja.
H.- Pylykerö
hunkilla.ei.ole kirjoitti:
Eiköhän tuollaiseen tehtävään vaadita koulutus.
Entinen avustaja oli koulutukseltaan merkonomi. Kyllä Hunkki pärjää kun mielipiteet ovat jo puolueeseen sopivat. Huikee mahdollisuus siis !
- ihanhirveetä
Olet siis sitä mieltä, että mikään ei saisi muuttua. Näin kirjoitat avauksessasi. Kuitenkin samaan syssyyn mainitset olevasi joustava, mutta et sitten hyväksy muuttumista kuitenkaan. Niin, seinää vastaan on aika mahdotonta taistella, halusit tai et muutut kuitenkin ajan kuluessa. Jos muuta muutosta ei tule, niin ainakin ulkonäkö muuttuu. Sen voi jopa itsekin todeta. Eivät tietenkään kaikki, he näkevät peilistä mitä haluavat.
Tietenkin muuttuminen on yksilökohtaista, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Läheiset näkevät ehkä tarkemmin sisäisiä muutoksia (käyttäytyminen, mielipiteiden muuttuminen jne. ). Ihminen on laumaeläin ja sen näkyy esimerkiksi täällä mielipiteinä miellyttää kellokkaita, joihin sinäkin kai haluaisit kuulua. Kellokkaista en halua juttu vääntää, ne alkavat jo oksettaa ja niille on monta ihan omaa avaustakin. Tosin muuttuinen voi koskea myös kansakuntia, tuskin tälle esimerkkiä tarvitsee hakea.Jos pitää, niin otetaanpa vaikka sodat.
Aika lailla muutosvastarinta on kytköksissä henkilön ikään ja ympäristöön, myös siihen piiriin, joiden kanssa ollaan tekemisissä, kuulutaan tai halutaan kuulua eli viiteryhmään. Meillä on hassu tapa itse kuvitella viiteryhmämme, vaikka muut eivät samaa mieltä olisikaan. Vallitsevaa mielipidettä vastaan uskaltaa nousta harva, koska sovinnaisuus on turvallisempaa. Sekin näkyy myös täällä vastauksista.
Hieno lause, että päivität normejasi, mutta miten sen käytännössä teet? Pikemminkin vallitsevat normit päivittävät meitä (laumaeläin).
Kyllä muutoksille loppu tulee, ainakin yhden yksilön kohdalla ja se on elämän päättyminen. Haudasta kukaan ei vielä ole huudellut muuttumisestaan mitään. Normaali on käsite, jota oikeastaan ei ole olemassa, koska se muokkautuu tilanteen ja ympäristön mukaan ollen jonkinlainen keskiverto siitä, mitä monet ajattelevat hyväksi tavaksi toimia tai olla. Oikeudenmukaisuuden kanssa sillä ei tarvitse olla tekemistä (noitavainot esimerkkinä). Toisenlaisten mielioiteiden ja tomintatapojan hyväksyminen on kytköksissä rehellisyyteen itseään kohtaan ja uskallukseen sanoa oma kantansa sortumatta sovinnaisuuteen. Ainahan helpompaa on mennä joukon mukana - eikö totta?- pirremiinapas
Henkilöäkö sinä referoitkin, etkä asiaa, aihetta, sanoisin taas.
- Bengalitikku
Tässä välissä joku on käynyt ilkeilemässä ja poistattanut tekstiä, mikä oli ihan asiallista.
Ilkeilijä voisi muuttaa itseään.
- Ikiomani-on-hän-napa
Horoskoopiltani olen maalimannapa ja navat ei saa muuttua. Mutta se ei ole teidän syy eikä teiltä pois.
- jaksaako.jaksaako
Jos täti sais munat muuttuisko hän sedäksi elikkä turhaa jauhamista samoista asioista.
- bessie--
"Tiedän että olen itse muuttumiskelpoinen ja päivitän normejani ja käsityksiäni asioista ja maailmasta. Pysähtyykö tämä kehitys joskus vai onko se yksilöllistä? Onko muuttuminen edes hyvä asia vai koetteko sen jotenkin negatiivisena?"
Koen muuttumisen "jotenkin negatiivisena" nyt kun asiaa erikseen ja vartavasten yritän ajatella, 'normaalisti' on tuollaisia koskaan edes ajattele/osaa ajatella. En tosiaan muista koskaan ajatelleeni että minun pitäisi muuttua enkä edelleenkään tunne siihen mitään tarvetta, itse asiassa en halua muuttua.Noin on minunkin kohdallani, miksi ja minkälaiseksi tässä pitäisi muuttua, kun en näe tarvetta muuttua.
Pitäisikö päivittäin miettiä, onko hyvä näin, olenko itse riittävän "hyvä", mihin suuntaan pitää muuttua.
Kyllä elämä ajan myötä muokkaa ja muuttaa ihmistä, sen näkee vuosien kuluessa mihin suuntaan muutos tapahtuu. Ja vaikka ei tapahtuisi mitään muutosta, niin onko sekään aina huonoa.Zhuravlit kirjoitti:
Noin on minunkin kohdallani, miksi ja minkälaiseksi tässä pitäisi muuttua, kun en näe tarvetta muuttua.
Pitäisikö päivittäin miettiä, onko hyvä näin, olenko itse riittävän "hyvä", mihin suuntaan pitää muuttua.
Kyllä elämä ajan myötä muokkaa ja muuttaa ihmistä, sen näkee vuosien kuluessa mihin suuntaan muutos tapahtuu. Ja vaikka ei tapahtuisi mitään muutosta, niin onko sekään aina huonoa.En minäkään näe tarvetta muuttua, enkä koskaan mieti mitään suuntia mihin pitäisi sitä tai tätä.
Vaan, kun haluan päivittää esim. yhteiskunnalllista tietoani (arjen tasolla), haluan päivittää entiseen ammattiini liittyvää tietoa, haluan kehittää toimintatapojani arjen elämässä.
On antoisaa keskustella nuortenkin kanssa, kun on edes vähän selvillä siitä, kuinka mailma makaa heidän näkökulmastaan.eppu2 kirjoitti:
En minäkään näe tarvetta muuttua, enkä koskaan mieti mitään suuntia mihin pitäisi sitä tai tätä.
Vaan, kun haluan päivittää esim. yhteiskunnalllista tietoani (arjen tasolla), haluan päivittää entiseen ammattiini liittyvää tietoa, haluan kehittää toimintatapojani arjen elämässä.
On antoisaa keskustella nuortenkin kanssa, kun on edes vähän selvillä siitä, kuinka mailma makaa heidän näkökulmastaan.Tuo tietojen päivittäminen on jokaiselle hyväksi, ehkä sitä kautta ajatusmaailma hieman muuttuu, ymmärrys kasvaa.
Se on sellaista elämään liittyvää hiljaista muutosta, ei väkisin itseään johonkin tiettyyn suuntaan kääntävää.
Yhteydenpito eri ikäisten ihmisten kanssa on antoisaa ja tuo näkökulmaa heidän kannastaan asioihin ja tapahtumiin.
Ab.70v.ihmisen muuttuminen on melkein mahdotonta.
Vaikka muutos tapahtuisikin.
On se niin harvinaista että sillä ei ole mitään merkitystä laajemmissa näkö-aloissa.
-
Siksi ikääntyneitten ihmisten pitää vain haikeudella seurata kuinka lapsensa voivat tulla ja mennä.
Siinä on vanhalle riittävästi.
Vaikka näkisikin lastensa tekevän aivan liian väärin ja virheellisesti.
-
Minä en muutu enää.
Pysyn sellaisena kuin sinä minut halusit.
H.- siinäpä.pulma
Entä kun ei enää halua? Onko se toinen muuttunut.
- siinäpä.pulma
hunksz kirjoitti:
halua?
toinen?
H."Kuin sinä minut halusit"... eikä enää halua. Jotain/joku on silloin muuttunut.
siinäpä.pulma kirjoitti:
"Kuin sinä minut halusit"... eikä enää halua. Jotain/joku on silloin muuttunut.
Etsihän tuota termiä netistä :)
H.- siinäpä.pulma
hunksz kirjoitti:
Etsihän tuota termiä netistä :)
H.Juonena naisen alamäki ja turmeltuminen, sehän sinulle sopii, taas katselet korkeammalta.
Iän myötä muutosvastaisuus on lisääntynyt ainkin minulla. Niinkin pieni asia että uusi juontaja katsomassani tv-ohjelmassa saa ärtymään, kunnes huomaan että ihan hyvähän tuo uusikin on.
Olen myös ollut hyvin vihainen eräille ihmisille, syystäkin. Vuosia on kulunut, en ole enää yhtään vihainen, saatan jopa jutella heidän kanssaan, joka olisi aikoinaan ollut mahdottomuus. Huomasin että ottivat ilolla vastaa muutokseni.
Olen aina inhonnut muutoksia ihmis-suhteissa, olisin halunnut että asiat sujuvat kuten on aina menneet.
Olen tehnyt elämäni aikana hyvin radikaaleja ja rohkeita tekoja. Ei ole ollut mitenkään vaikeaa myydä asunto ja muuttaa muualle jos siltä on tuntunut. Onneksi olen onnistunut hyvin taloudellisissa asioissa.
Ostin sijoitusasunnon jonka maksoin vuokratuloilla, ostin ja myin asuntoja enkä tappiokseni Nykyisin en enää viitsisi.
Nimim. Zhuravlitin kanssa olen samaa mieltä.Taas löydän vastaavuutta omassa elämässäni, Mielikki. mummo. En tykkää muutoksista mutta teen silti rohkeita päätöksiä isoissa asioissa, ihmissuhteissa, raha-asioissa.
Pikkuasiat tuottavat kyllä usein päänvaivaa, niinkuin nyt se, mitä pitäisi leipoa huomiseen kahvitarjoiluun (vapaaehtoistyössä)..))demeter1 kirjoitti:
Taas löydän vastaavuutta omassa elämässäni, Mielikki. mummo. En tykkää muutoksista mutta teen silti rohkeita päätöksiä isoissa asioissa, ihmissuhteissa, raha-asioissa.
Pikkuasiat tuottavat kyllä usein päänvaivaa, niinkuin nyt se, mitä pitäisi leipoa huomiseen kahvitarjoiluun (vapaaehtoistyössä)..))Sanoisin näin, että muutoksella ja muutoksella on selvä ero.
Harva meistä tykkää muutoksesta, joka väen vängällä elämäämme ajetaan, ajan myötä usein sopeudumme, vaikkemme tykkäisikään.
Sitten on sitä mieluista muutosta, sitä jonka itse haluamme toteuttaa.eppu2 kirjoitti:
Sanoisin näin, että muutoksella ja muutoksella on selvä ero.
Harva meistä tykkää muutoksesta, joka väen vängällä elämäämme ajetaan, ajan myötä usein sopeudumme, vaikkemme tykkäisikään.
Sitten on sitä mieluista muutosta, sitä jonka itse haluamme toteuttaa.Varmasti näin eppu2. Mieluisiakin muutoksia on, mutta tuntuu, etten oikein halua niitäkään. Ehkä olen kuin ne ongelmaperheiden lapset: eivät tahdo muutosta parempaan kun se vanha on tuttu ja "turvallinen"..))
Ehkä tarvitaan luottamusta siihen, että muutos on myönteinen, eikä se tuota pettymystä.
Tuntuu vain että joskus siitä muutoksesta/muuttumisesta tehdään itseisarvo, sitä korostetaan liikaa ja sillä myös korostetaan omaa laatua. Työelämässä tuli muutosta muutoksen perään, eikä se uusi välttämättä ollut entistä parempi. Se vain antoi vaikutelman siitä että "kehitys" kulki eteenpäin.demeter1 kirjoitti:
Varmasti näin eppu2. Mieluisiakin muutoksia on, mutta tuntuu, etten oikein halua niitäkään. Ehkä olen kuin ne ongelmaperheiden lapset: eivät tahdo muutosta parempaan kun se vanha on tuttu ja "turvallinen"..))
Ehkä tarvitaan luottamusta siihen, että muutos on myönteinen, eikä se tuota pettymystä.
Tuntuu vain että joskus siitä muutoksesta/muuttumisesta tehdään itseisarvo, sitä korostetaan liikaa ja sillä myös korostetaan omaa laatua. Työelämässä tuli muutosta muutoksen perään, eikä se uusi välttämättä ollut entistä parempi. Se vain antoi vaikutelman siitä että "kehitys" kulki eteenpäin.Jos ei halua muutosta, eikö se silloin tarkoita, että niin on hyvä.
Minusta se on sisäsyntyinen, että tuntee tarvetta joko ulkoiseen tai sisäiseen muutokseen.
Eihän mikään väkinäinen hedelmää kanna.
Tuo, mitä sanoit työelämästä, on tuttuakin tutumpaa. Tahti vain kiihtyi, piti kehittää ja kehityskeskustella, vaikkei olisi mitään uutta sanottavaa.
Keksittiin vanhoja asioita ja termejä uudelleen, joiden ympärillä osa porukasta vouhotti.
"Tiedän että olen itse muuttumiskelpoinen ja päivitän normejani ja käsityksiäni asioista ja maailmasta. Pysähtyykö tämä kehitys joskus vai onko se yksilöllistä? Onko muuttuminen edes hyvä asia vai koetteko sen jotenkin negatiivisena?" kirjoittaa Paloma.
Tarkoitatko muuttumisella omaa aktiivisuutta, osallistumista ulospäin ?
Jos niin on, niin en koe muuttuvani/muuttuneeni kovinkaan paljon. Arvokonservatiivina itseäni pidän vaikka edelleen seuraan mielenkiinnolla sitä, mitä ajassa liikkuu. Ehkä en yhtä innokkaana kuin vaikkapa vuosikymmen sitten kun vielä tuntui, että jossain määrin saattoi asioihin vaikuttaa - ainakin ottaa niitä puheeksi muuallakin kuin perhepiirissä.
Koen myös, että olen erkaantunut valtavirrasta paitsi arvojeni myös vapaaehtoisen, digitaalisen syrjäytymiseni vuoksi. Elän itse "hitauden kulttuurissa" (ilmaisu Merete Mazzarellalta) eikä sieltä ehdikään lähteä joka meteliin mukaan.
Tietty vetäytyminen, tarkkailuasenne, on myös saanut näkemään sen, ettei kaikkeen tarvitse puuttua, kaikesta pitää ääntä. Asiat hoituvat, niillä on tapan järjestyä ilman minuakin..))
Se tietysti surettaa välillä, että oma elämäntapa ja oma elämänkokemus ei oikein kelpaa nuoremmille muuta kuin vitsin tai vähättelyn aiheeksi. Tosin silläkin saralla tulee välillä yllätyksiä. Silloin kun kysyttäessä innostuu kertomaan omista arvoistaan ja ajatuksistaan. Jonkinlaista lähentymistäkin voi tapahtua - kuten Palomakin oli kokenut. Ja varmasti moni muukin.
Niin että ehkä tämä onkin tuumailun ja sillanrakentamisen aikaa ja "muuttuminen" tapahtuu sitä kautta...hunksz kirjoitti:
"demeter1"
Miksi sinun piti tehdä kommentistani tällainen höppötys?
H.No kysyttäessä vastaan, hunksi. Eikös se ole keskustelupalstalla tapana ?
Eikä minulla ole nykyisin aikaa vastata lyhyesti.
Tai voisinhan minä tietysti tehdä kuin eräs: kopioida oma vastaukseni jokaiseen kyssäriin, oli aihe mikä tahansa..))demeter1 kirjoitti:
No kysyttäessä vastaan, hunksi. Eikös se ole keskustelupalstalla tapana ?
Eikä minulla ole nykyisin aikaa vastata lyhyesti.
Tai voisinhan minä tietysti tehdä kuin eräs: kopioida oma vastaukseni jokaiseen kyssäriin, oli aihe mikä tahansa..))"demeter1"
Ei minun kohdallani herran jestas! :)
Pitää kirjoittaa:
Lukekaa mitä hunks kirjoitti...
Niin usein on hunkki oikeassa...
H.Lähinnä kai tarkoitin muutoksia omassa ajattelutavassa ja arvomaailmassa, siinä minkä itse kokee normaaliksi. Sitä voi tietenkin laajentaa yhteiskuntaa kattavaksi ja siihen miten oma normaalius vertautuu muuttuviin yhteiskunnallisiin arvoihin ja normeihin.
Tästä nyt tuli lähinnä yksilöllistä itsensä tutkistelua ja minun kohdaltani lähinnä vertailua siitä miten 50 vuotta USA: oikeistokulttuuria (sydänmaiden republikaani) on muuttanut tai siis muokannut omaan muottiinsa samoista lähtökohdista olleita sisaruksia (vain 2 vuotta ikäeroa) verrattuna pohjoismaiseen sosiaalidemokratiaan ja progressiiviseen, liberaaliseen arvomaailmaan uskovaan humanistiin.
Uskoisin sisälläni olevan sen saman tuittupäätytön, joka ei koskaan muutu.
Demeter kirjoitti innostumisesta kertoa omista arvoistaan ja ajatuksistaan toi mieleeni esikoiseni kanssa käymäni yhteiset turpakäräjämme. Voimme istua tuntitolkulla ja keskustella elämän arvoista. Mitä nuori haluaa elämältä ja mitä minä vielä toivon elämän minulle antavan sekä miten saavutamme toivotut tavoitteemme.
Lapset muuttavat meitä.
Sisarusten välillä muutokset pysäyttävät.. Pikkuveli on aina pikkuveli.
Sain viestin, ensimmäistä päivää eläkkeellä, häh...hänkin jo eläke-vaari.- hompsantuusa_
Kyllä minun on pakko ollut tunnustaa itselleni etten enää jaksa seurata yhteiskunnallisia asioita. Sote-sotkusta olen pudonnut jo alkumetreillä enkä yritä siihen enää kiinni tarttuakaan. Luovutan. Kaipa minua sitten jotenkin ohjeistetaan jos tarve vaatii.
Itseäni kohtaan olen tullut suopeammaksi. Joissain asioissa se on ollut pakko, rajat ovat tulleet vastaan.
Sisarukseni ovat niin lähellä, että heidän muutostaan ei huomaa eikä osaa verrata. Liian usein tekemisissä siis. - Pylykerö
Seuraan yhteiskunnallisia asioita ainakin päällisin puolin. Luonto-ohjelmat ja tapahtumat kiinnostavat, oman lähiympäristön eläinten seuraaminen.
Eilen oli jossain maakuntauutisissa vanhusten yksityisiä hoitokoteja esittelyssä. Täyden palvelun hieno hoitokoti (huh, ylenpalttinen) hinnoittelee 4000,- kuukaudessa, toisessa 1500,- kuukaudessa. Kyllä siinä säästötö nopsaan hupenee jos kauan elää. Saa sitten nähdä kumpi hoitaa kumpaa ennen laitoksia. - noohjooh
Kahlasin vastaukset läpi, kovin muutosvastaista oli.
Minusta mielen notkeus on pelkkää plussaa, sekä itselleni että läheisilleni. Jos ei sitä ole, voiko kasvaa tai kehittää mitään ympärillään? Oletteko jo luopuneet siitä roolista? Antaneet periksi?
Yhteiskunnallisella tasolla olen muuttanut mielipidettä useinkin, suurissakin asioissa. Jollekin se voi näyttää hailahtelevalta, mulle se on ollut ymmärryksen luonnollinen lopputulos.- kaikki.muuttuu
Kunhan sinäkin elät näin vanhaksi niin vauhtisi hiljenee ;)
- pirremiinapas
Olenhan minä muuttunut, vaikkei sitä haroin tulee ajatelleeksi, ympäröivän yhteiskunnan muutos (arvoissa) muuttaa minuakin, asenteeni on muuttunut monessa asiassa.
Olen vähemmän kriittinen ja mielipiteeni eivät ole enää niin ehdottomia, niin politiikassa, kuin monessa muussakaan asiassa, esim. niinkin pienessä jutussa kuin siivouspäivä, ei sen tarvia olla joka perjantai, näin pikku esimerkkinä vain.
Ja lisää pieniä asenne muutoksia; ei hmisestä tarvitse tulla rappioalkoholisti jos hän ottaa oluen iltaisin tai saunan jälkeen, nämä oli niitä perittyjä asenteita.
Yhteiskunnallinen ajatteluni sekin on muuttunut, hieman ei paljoa, muutoksena pitäisin ajatustani työttömyydestä, ennen ajattelin että työtön on aina uhri, mutta nyt näen jo hyväksikäyttöä ja jopa laiskuuta jonka yhteiskunta mahdollistaa.
Suomalaisesta, yhteiskunnan takaamasta turvasta, olen myös tullut toisiin ajatuksiin, emme ole turvassa digitalisaation tuomien rikoksien mahdollisuuksista, mutta voihan se : Myöhästä rypistellä kun paskat on jo housuissa..
Naiiviutta näen myös liian paljon, ihmiset luottavat liikaa tärkeillä paikoilla olevien ihmisten rehellisyyteen, - kotiinpäin vetoa ja röyhkeys on lisääntynyt asioissa joiden vaikuttavuutta ei ole ajateltu monialaisesti.
En luota, enkä usko enää ihmisistä pelkästään hyvää, se on henkilökohtainen suuri muutos.- pirremiinapas
korjaan tai lisään..tuohon kohtaan joka jäi kuin kesken ilmaan roikkumaan: digitalisaation tuomien rikoksien mahdollisuuksista, mutta vielä huomataan että on myöhäistä rypistellä kun pastat on housuissa..
Olen huomannut samoja muutoksia käyttäymisessäni, siivousaikataulut ovat löystyneet. Perinteiden (ei esim. pääsiäisruokahäsellystä) muuttuneet arkisemmiksi. Ulkonäköpaineet eivät ole tärkeitä. Tiedän omat vahvuuteni ja heikkouteni.
Saavutetuista eduista kamppailen yhtä terhakasti kuin aikaisemmin. Otan kantaa kuten ennenkin yhteiskunnallisiin epäkohtiin sillä kukaan muu ei aja omia etujaan kuin ihminen itse. Politiikotkin omiaan.
Pidän puoleni, en ole samaa mieltä esim. lääkärin kanssa jos tiedän oikeuteni vaadin vaihtoehdoista haluamani esim. selkäydinpuudutusen tulevaan leikkaukseen. Se kirjattiin ylös ja leikkausaikataulu muutettiin kiireelliseksi, se tosin oli lääkärin päätös.
Suomessa on verkostoja ja korruptiota, niitä vastaan olen valmis nousemaan sulkakynän terävällä päällä.
Maahanmuutosta, kukonheltta poikien pakolaisuutta en pidä muuna kuin suomalaisen yhteiskunnan etujen väärinkäytönä enkä muuta kantaani se pysyy.
Palstakäytöksen muutos. Osaan nauraa minuun kohdistuneille törkyviesteille ja ottaa ilon irti niistä.
Mutta se ärhäkkä pikkutyttö on sisälläni se ei muutu. En nosta persettän tuolilta jos käsketään nostan kun itse niin haluan.
Minä koen hitaan, elämän itsensä aiheuttaman muuttumisprosessin normaalina. Olen miettinyt juuri tätä normaaliutta ja miten laajasti se kattaa arkipäiväämme ja ajatteluamme.
Perusluonteeni ei tietenkään ole muuttunut. "Ärhäkkä pikkutyttö" en ole koskaan ollut korppiksen tapaan, mieluimmin hieman vetäytyvä, kirja kädessä ullakolle piiloutuva tyttölapsi jolla on suuri tiedonhalu ja liikaa mielikuvitusta ja suuri määrä halua rikkoa oman karsinansa seiniä. Kapinallisuus on aina ollut osa minua, mutta se on ollut tarkkailevaa, kuvailevaa, tiedostettua kapinallisuutta; ei koskaan äänekästä, julistavaa, poliittisesti valveutunutta kapinallisuutta.
***
Tieni on ollut pitkä ja kiemurainen ja se on kulkenut sekä laaksojen että vuorien kautta ja siinä en eroa juuri kenestäkään muusta. Mutta että omat kokemukseni ja oma elämäntaipaleeni on muovannut minun käsitystäni siitä mikä minulle on "normaalia" tuli nyt aika selkeästi esille verratessamme amerikkalaisen veljeni kanssa normaaliuden koostumusta.Meillä on ollut eriäviä mielipiteitä maahanmuuttajien mukanaan tuomista kulttuurieroista. Sinä koet maahanmuuttajat kulttuurimme rikkautena minä kulttuurimme halveksijoina.
Korven Sanomissa oli juttua kymmenen vuotta sitten tänne rakkauden tuomasta turkkilaisesta parturista. Hänen parturiliikettään on viimeaikoina sabotoitu, liikkeen ikkunoita töhtitty. Ilmiötä hän pitää ennen kuulumattomina, rasistisina tekoina.
Kuitenkin, tietäen taustoja, hän sovelsi avioliittoonsa kuulttuurinsa hyväksymää oikeutta miehen pahoinpidellä naistaan. Tarpeeksi pieksettynä vaimo sai tarpeeksi ja lähti lätkimään.
Hän on taitava parturi, niin kohtelias ja miellyttävä...jne. jne....henkuttavat hänen kainuulaiset miesasiakkaansa.
Joo.korppis kirjoitti:
Meillä on ollut eriäviä mielipiteitä maahanmuuttajien mukanaan tuomista kulttuurieroista. Sinä koet maahanmuuttajat kulttuurimme rikkautena minä kulttuurimme halveksijoina.
Korven Sanomissa oli juttua kymmenen vuotta sitten tänne rakkauden tuomasta turkkilaisesta parturista. Hänen parturiliikettään on viimeaikoina sabotoitu, liikkeen ikkunoita töhtitty. Ilmiötä hän pitää ennen kuulumattomina, rasistisina tekoina.
Kuitenkin, tietäen taustoja, hän sovelsi avioliittoonsa kuulttuurinsa hyväksymää oikeutta miehen pahoinpidellä naistaan. Tarpeeksi pieksettynä vaimo sai tarpeeksi ja lähti lätkimään.
Hän on taitava parturi, niin kohtelias ja miellyttävä...jne. jne....henkuttavat hänen kainuulaiset miesasiakkaansa.
Joo.Minä en näe asioita yhtä mustavalkoisina kuin sinä, kuten juuri tuo maahanmuuttajaesimerkkisi osoittaa. En ole koskaan sanonut että näen maahanmuuttoa pelkästään positiivisena tai kaikkia maahanmuuttajia yhtenäisenä massana "kulttuurin rikastujina". Oma kantani on että heidän joukossaan sekä hyvää että huonoa ainesta ja että he sekä kuormittavat että rikastuttavat (pitemmällä tähtäimellä). Että joukossa on mahdollisesti soluttautunut maihimme islamisteja tai terroristeja on toki mahdollista ja jopa todennäköistä; valtaosa on kuitenkin (ainakin täällä, Kainuusta en tiedä) normaaleja maahanmuuttajia, jotka tulevat Eurooppaan Lähi-Idästä sodan jaloista tai Pohjois-Afrikasta pakoon köyhyyttä, poliittista vainoa ja heimosotia. Tietyt tahot haluavat iskostaa meihin pelkoa ja epäluuloa muslimipakolaisia kohtaan, mutta läheskään kaikki eivät ole edes muslimeja ja nuo sinun kukonhelttapoikasi (joita ei meilläpäin ole nähty) onko ne nuoria afgaaneja jotka ovat lähteneet talibaaneja ja sotaan värväytymistä pakoon?
Paloma.se.co kirjoitti:
Minä en näe asioita yhtä mustavalkoisina kuin sinä, kuten juuri tuo maahanmuuttajaesimerkkisi osoittaa. En ole koskaan sanonut että näen maahanmuuttoa pelkästään positiivisena tai kaikkia maahanmuuttajia yhtenäisenä massana "kulttuurin rikastujina". Oma kantani on että heidän joukossaan sekä hyvää että huonoa ainesta ja että he sekä kuormittavat että rikastuttavat (pitemmällä tähtäimellä). Että joukossa on mahdollisesti soluttautunut maihimme islamisteja tai terroristeja on toki mahdollista ja jopa todennäköistä; valtaosa on kuitenkin (ainakin täällä, Kainuusta en tiedä) normaaleja maahanmuuttajia, jotka tulevat Eurooppaan Lähi-Idästä sodan jaloista tai Pohjois-Afrikasta pakoon köyhyyttä, poliittista vainoa ja heimosotia. Tietyt tahot haluavat iskostaa meihin pelkoa ja epäluuloa muslimipakolaisia kohtaan, mutta läheskään kaikki eivät ole edes muslimeja ja nuo sinun kukonhelttapoikasi (joita ei meilläpäin ole nähty) onko ne nuoria afgaaneja jotka ovat lähteneet talibaaneja ja sotaan värväytymistä pakoon?
En ole kysellyt mistä tulevat, mutta elkeet ovat kuin Euroopan omistajilla.
korppis kirjoitti:
En ole kysellyt mistä tulevat, mutta elkeet ovat kuin Euroopan omistajilla.
Muistaisin lukeneeni, että suurin osa tänne tulleista nuorista miehistä on Irakista.
eppu2 kirjoitti:
Muistaisin lukeneeni, että suurin osa tänne tulleista nuorista miehistä on Irakista.
Täällä on nää afgaanipojat ja niiden palauttaminen ollut tapetilla.
Minä juttelin pojan kanssa joka tapaa näitä nuoria maahanmuuttajia useammin kuin minä ja hän sanoi että korppiksen reaktio on tyypillinen kulttuurishokki. Että ei ne pojat mitään sellaista tarkoita että he omistaisivat koko Euroopan, ainoastaan että sielläpäin mistä he ovat kotoisin nuoret ottavat enemmän tilaa, ovat kovaäänisempiä ja käyttäytyvät värikkäämmin, mutta ei siinä useinkaan ole mitään pahaa takana. Vertaa esim joukko skandinaavipoikia tai brittejä talvilomalla välimerenmaassa. (Joukossa tyhmyys tiivistyy). Jos somaliäidit lapsineen tukkivat kaupan oviaukon kannattaa mennä vaan väliin, katsoa silmiin, hymyillä ja sanoa anteeksi (excuse me) mutta voitteko väistyä?Paloma.se.co kirjoitti:
Täällä on nää afgaanipojat ja niiden palauttaminen ollut tapetilla.
Minä juttelin pojan kanssa joka tapaa näitä nuoria maahanmuuttajia useammin kuin minä ja hän sanoi että korppiksen reaktio on tyypillinen kulttuurishokki. Että ei ne pojat mitään sellaista tarkoita että he omistaisivat koko Euroopan, ainoastaan että sielläpäin mistä he ovat kotoisin nuoret ottavat enemmän tilaa, ovat kovaäänisempiä ja käyttäytyvät värikkäämmin, mutta ei siinä useinkaan ole mitään pahaa takana. Vertaa esim joukko skandinaavipoikia tai brittejä talvilomalla välimerenmaassa. (Joukossa tyhmyys tiivistyy). Jos somaliäidit lapsineen tukkivat kaupan oviaukon kannattaa mennä vaan väliin, katsoa silmiin, hymyillä ja sanoa anteeksi (excuse me) mutta voitteko väistyä?Ruotsissakin on 700 000 suomalaista. Mutta me olemme niin samantapaisia samanlaisine arvoinemme, niin ei siitä niin kamalaa melua kuulu.
Siinä se juuri on, se kuilu, kun islaminuskoisten normaali on niin paljon erilainen, kuin meidän täällä pohjolassa.
Puuttumatta nyt tarkemmin siihen mikä kussakin on hyvää ja mikä huonoa, kenenkin mielestä.
Nekin vain mielipiteitä, riippuen siitä, kuka sanoo.eppu2 kirjoitti:
Ruotsissakin on 700 000 suomalaista. Mutta me olemme niin samantapaisia samanlaisine arvoinemme, niin ei siitä niin kamalaa melua kuulu.
Siinä se juuri on, se kuilu, kun islaminuskoisten normaali on niin paljon erilainen, kuin meidän täällä pohjolassa.
Puuttumatta nyt tarkemmin siihen mikä kussakin on hyvää ja mikä huonoa, kenenkin mielestä.
Nekin vain mielipiteitä, riippuen siitä, kuka sanoo.Suomalaiset täällä Ruotsissa ovat saaneet oman osansa muukalaispelosta ja sosiaalisesta diskriminoinnista vuosien saatossa siitäkin huolimatta että emme erottaudu massasta emmekä tee numeroa itsestämme. Minulle ja kollegalleni on huomautettu opettajainhuoneessa että emme puhuisi suomea keskenämme. (Oikein, koska puhumme molemmat ruotsia niin se oli epäkohteliasta muita kohtaan). Suomalaisia lapsia on kielletty puhumasta suomea koulussa. Naapurit eivät ole aina olleet ensimmäisenä kutsumassa uusia suomalaisia naapureitaan kahvikekkereille. Varsinaista rasismia ei varmaan ole enää esiintynyt moneenkymmeneen vuoteen mutta ajatteleppa tilannetta että tusinan verran suomenkielisiä nuoria miehiä seisoisi ovella ostarissa jossain maaseutukylässä Ruotsissa, naureskelisi, virnuilisi ja kovalla äänellä kailottaisi suomea niin kyllä niitä pitkään katsottaisi.
En usko että islaminusko tekee heidät pelottavaksi vanhenevan väestön silmissä, vaan juuri tuo erilaisuus, erilaiset käyttäytymisnormit. Kuka sitten käyttäytyy hyvin ja kuka huonosti, siihen en puutu.
Mutta oikein sanot, nää on vain mielipiteitä.Meillä oli kirjapiirissä luettavana Patjim Statovcin kirja "Kissani Jugoslavia". Suosittelen lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa kuvaus siitä, miten vaikea - joskus mahdoton - toisesta kulttuurista on tulla vieraaseen maahan, yrittää oppia sen tavoille ja tuntea kaikessa ulkopuolisuutta. Myös suomalaiset saavat kirjassa kylmää kyytiä..))
Kirjailija on itse Kosovon albaani ja vaikka kyseessä on kaunokirja uskon, että se sisältää vahvasti elämäkerrallista aineistoa.
Kirja sisältää symboliikkaa ja arkirealismia sekaisin ja se oli ainakin minulle tajuntaa räjäyttävä teos. Ei voinut jättää käsistään kun sitä alkoi lukea.
Mitä ruotsinsuomalaisiin tulee, heitä on kyllä kuvattu kaunokirjallisuudessa.
Antti Jalava, Asko Sahlberg, Susanna Alakoski...
He kuvaavat tietysti huonoista oloista lähteneitä, Statovci kuvaa vaurasta perhettä joka yritti juurtua Suomeen ja mitä vaikeutta se täällä kohtasi.Paloma.se.co kirjoitti:
Suomalaiset täällä Ruotsissa ovat saaneet oman osansa muukalaispelosta ja sosiaalisesta diskriminoinnista vuosien saatossa siitäkin huolimatta että emme erottaudu massasta emmekä tee numeroa itsestämme. Minulle ja kollegalleni on huomautettu opettajainhuoneessa että emme puhuisi suomea keskenämme. (Oikein, koska puhumme molemmat ruotsia niin se oli epäkohteliasta muita kohtaan). Suomalaisia lapsia on kielletty puhumasta suomea koulussa. Naapurit eivät ole aina olleet ensimmäisenä kutsumassa uusia suomalaisia naapureitaan kahvikekkereille. Varsinaista rasismia ei varmaan ole enää esiintynyt moneenkymmeneen vuoteen mutta ajatteleppa tilannetta että tusinan verran suomenkielisiä nuoria miehiä seisoisi ovella ostarissa jossain maaseutukylässä Ruotsissa, naureskelisi, virnuilisi ja kovalla äänellä kailottaisi suomea niin kyllä niitä pitkään katsottaisi.
En usko että islaminusko tekee heidät pelottavaksi vanhenevan väestön silmissä, vaan juuri tuo erilaisuus, erilaiset käyttäytymisnormit. Kuka sitten käyttäytyy hyvin ja kuka huonosti, siihen en puutu.
Mutta oikein sanot, nää on vain mielipiteitä.Eihän se kenenkään ole helppo juurtua vieraalle maalle, vaikka lähelläkin olisi, mutta erittäin suuri se on juuri näiden välillä mistä tuo esimerkkini oli kulttuurien erilaisuudesta.
- korppis11
Paloma.se.co kirjoitti:
Täällä on nää afgaanipojat ja niiden palauttaminen ollut tapetilla.
Minä juttelin pojan kanssa joka tapaa näitä nuoria maahanmuuttajia useammin kuin minä ja hän sanoi että korppiksen reaktio on tyypillinen kulttuurishokki. Että ei ne pojat mitään sellaista tarkoita että he omistaisivat koko Euroopan, ainoastaan että sielläpäin mistä he ovat kotoisin nuoret ottavat enemmän tilaa, ovat kovaäänisempiä ja käyttäytyvät värikkäämmin, mutta ei siinä useinkaan ole mitään pahaa takana. Vertaa esim joukko skandinaavipoikia tai brittejä talvilomalla välimerenmaassa. (Joukossa tyhmyys tiivistyy). Jos somaliäidit lapsineen tukkivat kaupan oviaukon kannattaa mennä vaan väliin, katsoa silmiin, hymyillä ja sanoa anteeksi (excuse me) mutta voitteko väistyä?Minäkö kulttuurishokissa?
Kyllä sinä tiedät suomalaisena, että ollessasamme oman kulttuurimme ulkopuolella ei eroista pidätä numeroa niitä ei edes huomaa. Vieraassa maassa, toisenlaisessa kulttuurissa erilaisuuden hyväksyminen on luonnollista.
Omassa kulttuurissa, pienessä yhteisössä eroava käytös hyppää räikeästi silmille.
Sinulle on huomautettu, että et saa puhua Suomea.
Mitä luulet mitä tapahtuu jos huomautat kohteliaasti hymyilen nuorille kovaäänisille tilanvaltaajille, että puhukaa pojat Suomea se on kohteliasta muita kohtaan? korppis11 kirjoitti:
Minäkö kulttuurishokissa?
Kyllä sinä tiedät suomalaisena, että ollessasamme oman kulttuurimme ulkopuolella ei eroista pidätä numeroa niitä ei edes huomaa. Vieraassa maassa, toisenlaisessa kulttuurissa erilaisuuden hyväksyminen on luonnollista.
Omassa kulttuurissa, pienessä yhteisössä eroava käytös hyppää räikeästi silmille.
Sinulle on huomautettu, että et saa puhua Suomea.
Mitä luulet mitä tapahtuu jos huomautat kohteliaasti hymyilen nuorille kovaäänisille tilanvaltaajille, että puhukaa pojat Suomea se on kohteliasta muita kohtaan?"Mitä luulet mitä tapahtuu jos huomautat kohteliaasti hymyilen nuorille kovaäänisille tilanvaltaajille, että puhukaa pojat Suomea se on kohteliasta muita kohtaan? "
Hmmm...
A) pojat katselisivat minua yllättyneenä ja huvittuneena että toi mummo uskaltaa tulla heille sanomaan jotain. Sitten he jatkaisivat omalla kielellään kailotusta.
B)Pojat olisivat hetken hiljaa ja sitten joku kysyisi minulta (huonolla suomella) että olenko rasisti. Kun julkisissa tiloissa ei ole mitään sääntöä mitä kieltä saa puhua.
B) Pojat siirtyisivät hieman sivummalle ja alentaisivat vähän ääntään, vaihtamatta kieltä.
Muitakin vaihtoehtoja voi olla.
Niinhän se on että kun me lähestymme "maailmaa" se saa olla ihan minkä näköinen tahansa. Ei vaatimuksia. Mutta kun "maailma" tulee meidän kotiovellemme niin se onkin sitten jo paljon vaikeampaa.- bessie--
Paloma.se.co kirjoitti:
"Mitä luulet mitä tapahtuu jos huomautat kohteliaasti hymyilen nuorille kovaäänisille tilanvaltaajille, että puhukaa pojat Suomea se on kohteliasta muita kohtaan? "
Hmmm...
A) pojat katselisivat minua yllättyneenä ja huvittuneena että toi mummo uskaltaa tulla heille sanomaan jotain. Sitten he jatkaisivat omalla kielellään kailotusta.
B)Pojat olisivat hetken hiljaa ja sitten joku kysyisi minulta (huonolla suomella) että olenko rasisti. Kun julkisissa tiloissa ei ole mitään sääntöä mitä kieltä saa puhua.
B) Pojat siirtyisivät hieman sivummalle ja alentaisivat vähän ääntään, vaihtamatta kieltä.
Muitakin vaihtoehtoja voi olla.
Niinhän se on että kun me lähestymme "maailmaa" se saa olla ihan minkä näköinen tahansa. Ei vaatimuksia. Mutta kun "maailma" tulee meidän kotiovellemme niin se onkin sitten jo paljon vaikeampaa."Niinhän se on että kun me lähestymme "maailmaa" se saa olla ihan minkä näköinen tahansa. Ei vaatimuksia. Mutta kun "maailma" tulee meidän kotiovellemme niin se onkin sitten jo paljon vaikeampaa."
Niinhän sen pitäisikin olla? Maassa maan tavalla ja niinpäinpois?
Ei meidän pidä pyrkiä muuttumaan sillä lailla, että tinkisimme omista kulttuurisista normeistamme, puhumattakaan että hyväksyisimme meidän yhteiskuntaamme ja kulttuurimme sopimattomat vieraat tavat ja kulttuuriset normit. Niiden jotka tulevat tänne vilpittömänä toiveenaan saada jäädä juuri tähän maahan rakentamaan elämäänsä ja elättämään perheensä on jo lähtökohtaisesti haluttava sulautua meidän yhteiskuntaamme ja sulautuminen edellyttää meidän kulttuuristen normiemme hyväksymistä, 'opettelemista' ja noudattamista lakiemme noudattaminen mukaan lukien.
- Hiiiiop
Eihän tänne palstallekaan kaikkia hyväksytä vaikka ei tarvitse edes läheisesti ottautua. Oman piirin ulkopuolelta tuleva halutaan pois vaikka selittäisi olevansa omalla työeläkkeellä elävä.
- kertokaasehänelle
Mikä on normaalikeskustelu ja mikä on sen vastakohta - onkos se epänormaalikeskustelu? Miten voi tietää, milloin käy normaalikeskustelua? Käydäänkö palstalla normaalikeskustelua vai epänormaalikeskustelua? Olen kuullut vain keskustelusta ja riitelystä, mutta tällaisia variaatioita...
"miten paljon pystymme joustamaan omista vakiintuneista mielipiteistämme ja näkemään omista normeistamme poikkeavia myös normaaleina ja missä kulkee se raja."
Minusta se raja näkyy hyvin selvästi tällä palstalla. Minusta se normaalius muuttuu epänormaaliudeksi siinä vaiheessa, kun ei enää pystytä hyväksymään toisen mielipidettä tai toisen erilaisuutta ja aletaan siksi kettuilemaan.- mummukinmuuttuumullaksi
muuttuminenhan on loputonta,,,lopullinen muutos on mullaksi muuttuminen,,tai tuhkaksi,,miten vaan..sitten muutumme sielulliseksi ruumiiksi..se on se lopullinen muuttuminen..sitten loppuu muuttumiset..tuota kannattaa ajatella.
- noohjooh
Kun palstavalossa lukee, niin täällä usein tuomitaan puolin ja toisin. Onko niin että muissa on vikaa ja heidän pitää muuttua, mutta kun itsessä on vikaa sille ei tarvitse tehdä mitään?
Vai kävikö ketjussa vain ihmisiä jotka eivät tuomitse ketään tai mitään? He jotka yrittävät muuttaa muut tuomitsemalla, he pysyivät poissa?- Bengalitikku
Eihän tuon viimeisen virkkeen päättely oikein voi olla lopputulema, mielestäni.
Mietin näin, että jos aloitus on pitkälle evästetty, niin helposti rupeaa muokkaamaan vastausta siihen.
Mutta jos ottaisi vain otsikon.
Eri kokemukset voivat vaikuttaa muuttavasti itseen tai toiseen.
Jaksaminen, vointi voivat vaikuttaa itseen tai toiseen.
Omalta osalta: joku kirjoitti, ettei ole enää kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, itse olisin muuttunut, jos en enää olisi.
Ihmisiä mielestäni manipuloidaan ja puitteita pakkomuutetaan odotuksin, että kaikki mukautuvat. Tiedostamattakin muutumme. Vaikka muutosvastarintaa voi olla, mutta vaikkapa jonkin palvelun saamiseksi, joudumme jopa alistumaan, tahdomme tai ei.
Mielikki.mummo muistaakseni kirjoitti siinä poistetussa tekstissä jostain itsearviointilomakkeesta.
Pidän aika pitkälle 'ihmisen itse' olevan vähän jäävi arvioimaan.
Saattaisin itserakkaasti arvioida muutoksen, kehityksen itselleni edullisesti.
Noohjooh siispä lopputulemana: veikkaan, että itsearviointia pysyäkseen totuudessa, arviota on mahdoton tehdä.
Toisesta henkilöstä, jos ei vakavasta sairaudesta ole kyse, ei ole kovin jaloa sitä tehdä.
Ja pyrimmekö edes täydellisyyteen. Siedämme heikkoutemme ja rosot itsessämme, miksemme muissa. Olemme toisaikaisia, mikseivät toisetkin ole.
Dramaattinen muutos on, jos muisti menee, ilo katoaa, ei ole mistään kiinnostunut, jos aiemmin on. Bengalitikku kirjoitti:
Eihän tuon viimeisen virkkeen päättely oikein voi olla lopputulema, mielestäni.
Mietin näin, että jos aloitus on pitkälle evästetty, niin helposti rupeaa muokkaamaan vastausta siihen.
Mutta jos ottaisi vain otsikon.
Eri kokemukset voivat vaikuttaa muuttavasti itseen tai toiseen.
Jaksaminen, vointi voivat vaikuttaa itseen tai toiseen.
Omalta osalta: joku kirjoitti, ettei ole enää kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, itse olisin muuttunut, jos en enää olisi.
Ihmisiä mielestäni manipuloidaan ja puitteita pakkomuutetaan odotuksin, että kaikki mukautuvat. Tiedostamattakin muutumme. Vaikka muutosvastarintaa voi olla, mutta vaikkapa jonkin palvelun saamiseksi, joudumme jopa alistumaan, tahdomme tai ei.
Mielikki.mummo muistaakseni kirjoitti siinä poistetussa tekstissä jostain itsearviointilomakkeesta.
Pidän aika pitkälle 'ihmisen itse' olevan vähän jäävi arvioimaan.
Saattaisin itserakkaasti arvioida muutoksen, kehityksen itselleni edullisesti.
Noohjooh siispä lopputulemana: veikkaan, että itsearviointia pysyäkseen totuudessa, arviota on mahdoton tehdä.
Toisesta henkilöstä, jos ei vakavasta sairaudesta ole kyse, ei ole kovin jaloa sitä tehdä.
Ja pyrimmekö edes täydellisyyteen. Siedämme heikkoutemme ja rosot itsessämme, miksemme muissa. Olemme toisaikaisia, mikseivät toisetkin ole.
Dramaattinen muutos on, jos muisti menee, ilo katoaa, ei ole mistään kiinnostunut, jos aiemmin on.Tuota itsearviointia, kun joskus piti tehdä joidenkin kurssitusten yhteydessä, se oli sitten vaikeaa. Vaikka tiesi jossakin olevansa hyvä, sitä ei millään olisi tohtinut esiin laittaa, kun oli kasvatettu niin, että hyi, itsensä kehuminen on rumaa.
Ei se toisenkaan arviointi helppoa ole, silloinkaan, kun se perustuu ammatilliseen sopivuuteen ja osaamiseen, vaikka opiskelijoiden ohjaajana on sitäkin joutunut tekemään.
Toinen asia tietysti on, kun lonkalta heitetään, mitä sylki suuhun tuo.
Täydellistä ei ole, eikä tule, eikä ole vielä keksittykään millainen hän olisi.
Kaunis robotti oli eilen TV:ssä, josko tiede kehittäisi jotain täydellistä.
Ihmiselämässä on lukemattomia muuttujia, jotka nekin muuttuvat koko ajan.
Itse kukin ei voi 100% tuntea, kuin oman elämänsä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei153715Jännitän sinua J mies
Ei tästä tulee mitään. Tuskin kaikki olis mennyt näin moneen solmuun, jos olis tarkoitettu meidät yhteen.1261434- 931288
Orpo suunnittelee palestiinalaislasten Suomeen siirtoa
"Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten ottaminen Suomeen on lisäksi selvityksessä, Orpo sanoo. – Jos meillä on mahdolli2871187Kuinka kauan kesti että ihastuit
Kaivattuusi? Jos lasketaan siitä hetkestä alkaen kun näit hänet ensi kerran. Oliko jokin tilanne tai tapahtuma, joka voi591153Olen käyttäytynyt sinua kohtaan väärin toistuvasti
Puolustuksekseni täytyy sanoa, että ei ole ollut tahallista vaan seurausta harhaisista luuloista ja ajatuksista. Esimerk721110- 441045
Tunneälyä testaamaan!
Testi pitää sisällään viisi osa-aluetta. Itse sain täydet tuosta ensimmäisestä eli 25/25. Kokonaispistemäärä oli 100/1253951- 86875
Saanko mies tulla sun kainaloon nukkumaan?
En saa unta kun mietin sua❤️ Saako tulla sun viereen ja käpertyä sun kainaloon?48818