On tila/tontti ja se on vielä monen lapsen perintöä. Miten prosessi menee jos yksi haluaa että se Myydään ja jaetaan rahat?
Onko yhdellä osakkaalla mitään oikeutta ja mahdollisuutta saada prosessia läpi jos joku muu osakas vastustaa?
Onko yhdellä osakkaalla mitään oikeutta ja mahdollisuutta saada prosessia läpi jos joku muu osakas vastustaa?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Eipä oikein ole, ainoa tie on pesänselvittäjän/jakajan kautta mikä taas maksaa, riippuen siitä kuinka laaja omaisuusvarallisuus on.
Ennen oli pesänselvittäjällä oikeus saada tehtävästään määrätty prosentuaalinen palkkio, nykyään ei, mutta toimillaan he pyrkivät siihen, että määrätty määrä kuitenkin tulisi täyteen.
Jakaja ei määrätty vitse lupaa myymiseen jos vainajalla on ollut velkaa tai pesään on jäänyt maksamattomia maksuja, niin tuolloin myydään omaisuutta velkojen kattamiseksi.
Jos tila olisi Strömsössä, niin ne muut perilliset ostaisivat tuon yhden osuuden pois.
Ilmeisesti se yksi siis ei välttämättä halua tilaa myytävän, vaan vain haluaa osansa sen arvosta(?)
Eikö se silloin saisi osansa arvosta, jos tila myytäisiin?
Sama asia, jos muut ostaisivat yhdessä tämän myymistä vastustavan osuuden pois häneltä ja sen jälkeen myisivät tilan pois?
Tila on niin pieni ettei sitä voi pilkkoa ja sen arvo on aika mitätön . Rakennukset purkukuntoisia. Yksi perillisistä omistaa maat ympäriltä. Tällä on kait etuosto oikeus?
No miksei se yksi silloin lunasta teitä muita pois? Selvitän tuon etuosto-oikeuden, mielestäni se ei mene ihan noin.
Tässä etuostolaki ja mitä siinä on: "Etuostolaki
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. (16.7.1990/654)
2 momentti on kumottu L:lla 16.7.1990/654.
Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. (23.3.1989/289)
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungilla on etuosto-oikeus kaupungissa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. (6.11.1992/990)
2 §
Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä (etuostolla), sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. Myyjä ei voi vedota sellaiseen kaupan ehtoon, josta hän ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut kunnalle ja josta kunta päättäessään etuosto-oikeuden käyttämisestä ei muutoinkaan tiennyt. Kunnan asema kolmanteen henkilöön nähden on sama kuin ostajalla. (12.4.1995/545)
Kiinteistönkauppana pidetään sellaista vastikkeellista kiinteistön luovutusta, jossa vastikkeen arvosta muu kuin kiinteä omaisuus muodostaa pääosan.
Kunta voi toimittaa 1 momentissa tarkoitetun kehotuksen tiedoksi myyjälle myös lähettämällä sen postitse myyjän kaupanvahvistajalle tai sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä ilmoittamaan osoitteeseen. Myyjän katsotaan saaneen kehotuksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi. Kehotuksessa myyjälle voidaan asettaa vähintään kahden viikon pituinen määräaika kaupan ehtojen ilmoittamista varten. Kehotukseen on merkittävä se päivä, johon mennessä ilmoitus on viimeistään toimitettava. (23.8.2013/625)
3 §
Milloin samalla luovutuskirjalla on myyty kahden tai useamman kunnan alueella olevia kiinteistöjä, etuosto-oikeus on sillä kunnalla, jonka alueella sijaitsee suurin osa kiinteistöjen yhteenlasketusta pinta-alasta.
4 §
Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös määräosaa kiinteistöstä sekä kiinteistöstä luovutettua määräalaa.
Kiinteistön pinta-ala lasketaan tätä lakia sovellettaessa sen maapinta-alan mukaan.
Kiinteistöstä myydyn määräosan pinta-alaksi katsotaan määräosaa vastaava suhteellinen osa kiinteistön pinta-alasta.
5 §
Etuosto-oikeutta ei ole, milloin
1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5 000 neliömetriä tai sitä vähemmän; (16.7.1990/654)
2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso;
3) ostajana on valtio, valtion liikelaitos tai muu valtion laitos, tai (23.6.2005/471)
4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saman ostajan ja saman myyjän välillä samassa kunnassa tehdyt kiinteistönkaupat sekä kaupat, joissa kiinteistön luovuttajana tai luovutuksensaajana on yhteisö, josta ostaja tai myyjä omistaa yli puolet, samoin kuin kaupat, joissa kiinteistö on kolmannen kautta siirtynyt samalta myyjältä samalle ostajalle. (16.7.1990/654)
Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, ei sovelleta, milloin kiinteistö luovutetaan siinä tarkoitetulle ja muulle ostajalle yhteisesti.
Sen estämättä mitä 1 momentin 1 kohdassa on säädetty, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungilla on etuosto-oikeus, jos kiinteistön tai kiinteistöjen yhteinen pinta-ala on enemmän kuin 3 000 neliömetriä. (9.12.1988/1063)
Kunnalla on 1 momentin 1 kohdan estämättä etuosto-oikeus maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 110 §:ssä tarkoitetulla kehittämisalueella, kun asiasta on mainitun lain 111 ja 112 §:n nojalla päätetty. (5.2.1999/140)
Perintökaari 40/1965 4 luku on kumottu L:lla lapseksiottamisesta 32/1979, ks. AdoptioL 22/2012."
Eli yhdellä osakkaalla ei ole etuosto-oikeutta, koska hän perintökaaren mukaan voi periä lapsettoman sisarensa/veljensä.
Ei kannata luottaa L-nikkariin, hän on tunareiden tunari, joka ei ymmärrä laeista hönkäsen pölaystä. Niinpä tässäkin:
L-tunari:
"Eli yhdellä osakkaalla ei ole etuosto-oikeutta, koska hän perintökaaren mukaan voi periä lapsettoman sisarensa/veljensä."
Alku on - vahingossa - oikein, mutta perustelu on niin pielessä kuin vain olla voi. Tuon hullummin luettua ei ymmärretä edes Hölmölän ala-asteella!
Etuosto-oikeutta yhdellä osakkaalla ei ole sen tähden, että sellaista ei missään laissa ole kuolinpesän osakkaalle annettu.
L-tunarin kopioima etuostolaki koskee vain ja ainoastaan kunnan etuosto-oikeutta kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeudella laissa tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö.
Siten =>kunnalla<= ei ole etuosto-oikeutta, milloin ostajana on henkilö, joka voisi periä myyjän.
Kuinka kauan L-tomppeli kehtaa johtaa ihmisiä harhaan tällä palstalla?
Mitä vittua sä taas selität??
En ymmärtänyt pätkääkään sinun selostuksesta ja väität että olen jotain lukenut väärin, kukahan se tässä ei osaa lukea.
Mene sinä vain tekeen testamentista vainaja, laita muut testamentit periin vainaja testamentin leski.
MITÄ TÄSSÄ LUKEE, OSAATKO LUKEA?? "5 §
Etuosto-oikeutta ei ole, milloin
1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5 000 neliömetriä tai sitä vähemmän; (16.7.1990/654)
2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso;"
LUKEEKO TUOSSA 5§ ETTÄ 2) ETUOSTO-OIKEUTTA EI OLE MILLOIN OSTAJANA ON MYYJÄN PUOLISO TAI HENKILÖ JOKA PERINTÖKAAREN 2 JA 4 LUVUN SÄÄNNÖSTEN MUKAAN VOISI PERIÄ MYYJÄN ELI TÄMÄN LUVUN "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.
Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
4 § (5.9.1975/710)
4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.
5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä. " ELI JOS OSTAJANA ON VELI TAI SISAR, NIIN ETUOSTO-OIKEUTTA EI OLE.
OOTKO SÄ NOLO 123 JOKU AIVOINVALIIDI OIKEASTIKKIN????
Kuinkahan rautalangasta/ratakiskosta pitää vääntää, jotta sinä ymmärtäisit mihin vastataan, ei ole etuosto-oikeutta, koska kiinteistö myydään normaalina kauppana lähisukulaiselle, niin sukulaisdilla ei ole mitään etuosto-oikeuttakaan.
Kysyjä kysyi onko yhdellä heistä etuosto-oikeus, eli sillä jonka omat maat ympäröi tilaa ja tuossa tapauksessa ei ole kenelläkään etuosto-oikeutta.
Ymmärsitkö, siitä oli kyse, viittuks sä sekoitat kuntaa siihen?
Sekaannu sä nolouden mr bean vain asioihin joista käsität mitä on kysytty.
Ei ole etuosto-oikeutta mutta voi ostaa muiden perillisten osuuksia kaikkien perijöiden suostumuksella. Olen ollut perillisenä sellaisessa saaristotilassa jossa perintö jaettiin niin. Minulla oli osuus sukumme vanhasta saaristotilasta, jonka olin perinnyt isältäni hänen kuoltua. Isäni veljen ja siskojen kuoltua tulivat heidän lapsena myöskin perijöiksi. Isäni oli perinnyt paikan veljen ja siskojensa kanssa vanhemiltaan ja tehneet jakosopimuksen jossa ilmeni että jokainen perijä omisti tilasta yhden kuudes osan paperilla, siinä ei lukenut mikä kohta maa-alasta ja rakennuksista kuului kullekkin perijälle. Kolme serkuistani halusi luopua osuudestaan ja myydä osuutensa jollekin halukkaalle perikunnan jäsenelle. Kaksi serkkuani osti kolme halukasta ulos ja näin heidän osuutensa tilasta kasvoi. Minä sain saaresta haluamani rantapaikan, jonka lohkoimme itse ja löimme pyykit. Juristi teki paperit joihin haettiin lainhuudot ja juttu oli selvä. Yhdelle serkuista jäi tilan vanhat rakennukset ja me kaksi rakensimme omat kesämökit.
"Ei ole etuosto-oikeutta mutta voi ostaa muiden perillisten osuuksia kaikkien perijöiden suostumuksella."
Toki toki. Mutta nyt olikin kysymys etuoikeudesta, ja sitä ei ole.
Nuo L-tomppelin uudet höpinät osoittavat jälleen, miten ulalla hän tästäkin asiasta on.
Nolo, sinulle on selkeästi ja muille tätäkin palstaa lukeville osoitettu erittäin hyvin kuinka sinä sekoilet, testamentin sanamuodoissa, vainajan sisaria haet perimään lesken, kun leski kuollut. Esität sellaisia asioita joista edes ole ollut kysekkään, kirjoitat selostuksesi niin vaikeaselkoisiksi, että pitää olla tulkki sinun tekstejäsi tulkitsemaan, lisäksi ja kaikista nolointa, et edes lue alkuperäistä ketjunaloittajan kysymystä, vaan ryntäät esittämään omaa "viisauttasi ja korrektiuttasi" haukkumalla muut kommentoijat, ilman tietoakaan millain alkuperäinen kysymys on edes laadittu.
Niin kyllähän se olet sinä joka täällä informeeraat täysin väärin, muka oikoen jonkun tekstiä.
Olisi kaikille parasta, kun kuolisit testamenttinasi vaan, "testamenttinani ilmoitan, että kun kuolen, niin omaisuuteni, jne jne.."
Ei päätä eikä häntää tässäkään!
Ongelmana onkin vain yhden tahallinen kiusan teko, ettei tämä joka omistaa maat ympäriltä vain saisi kotitilaa.
Onko kotitila kaava-alueella? Jos ei kaavaa tila on halottavissa. Jos kaava-aluetta niin kaavan tonttijaon mukaan
https://www.valvontalautakunta.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tuomioistuimet/2010/paritalo_voidaan_halkoa_osana_kiinteistotoimitusta.2920.news
Aika harvinaista, että maatila kaava-alueella, joitakin tietty on, mutta suurin osa sellaisia joilla ei enään toimintaa ole.
Kysymyksestä ilmenee, ettei tuo maatila sijaitse kaava-alueella, " yhden pesän osakkaan maat ympäröi tilaa", niin tuosta päätellen, ei kaava- alueella.
Tuo+Lawetorder+on+100%+sairas+heppu.
Ilman todistetta, todisteita, tuon voisi käsittää julkiseksi kunnianloukkaukseksi, luuletko idiootti, ettei poliisi saisi selville kuka kirjoittaa muka ingognitona kunnianloukkauksia, mutta olen niin suurpiirteinen, etten viitsi puuttua pelokkaan pissispojun huuteluihin nurkantakana piilossa lymyten tehtyyn.
"Suurpiirteinen" L-tomppeli ottaa herneen nenäänsä "sairaasta". Minun - keneksiköhän minut kuvitellee - tuo hyväkäs pari päivää sitten täällä väitti hatusta vetäen saaneen tuomion kavalluksesta. Mutta kaikille täällä on käynyt selväksi, että hömppä mikä hömppä, päästää suustaan kaiken minkä sylki sinne tuo. Ruudin tuhlausta olisi lähteä mokoman kanssa kilpasille kunnian palautuksesta.
Hömppä ei tiedä edes sitä, ettei nimimerkkiä voi loukata siten, että siitä tuomiolle joutuisi - ainakaan jos nimimerkki ei ole laajasti yhdistettävissä henkilöön (kuten "Liimatainen" aikoinaan Urho Kekkoseen).
No nyyt veti nolouden mestari 1, 2 ja 3 sijan omaavana rimansakin alitukset.
Ei erota edes että nimimerkkiä käyttävänä on joku real life henkilö käyttävänä ja täten kunnianloukkaus, tehtiin se millä tavalla vain, on asianomistaja rikos, ei siihen nimimerkki vaikuta pätkääkään.
Poliisille kertoo mitä nimimerkkiä käyttää, mikä nimimerkki loukannu, poliisi selvittää kuka henkilö nimimerkin takana loukkauksen tehnyt, ilmoittajalta kysytään vaatiiko rangaistusta, jos vaatii niin asia menee syyttäjälle, tekoon syyllistynyt selvitetään ja kuullustellaan.
Näin yksinkertaista.
Kannattaisko nolostelijan tehdä yhteiskunnalle testamenttinani palvelus ja kuolla pois, jotta paperihenkilövainaja voidaan käyttää uusiotestamenttinani
Haaahhhaaa, minä testamenttinani, että kun kuolen testamenttina, hhhaaahhhaaa
Tässä lisää nolostelunmestarilta: "Avioehto on ja pysyy, siihen ei testamentti vaikuta. Testamentti sen sijaan vaikuttaa siihen, miten omaisuuden erottelun jälkeen selvitetty
vainajan pesä jaetaan.
Ilman testamenttia se lankeasi kokonaan perintönä
vainajan lapsille
(huomioon ottaen leskelle kuuluvan yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston elinaikaisen hallinnan). Testamentista huolimatta lapset halutessaan voivat vaatia lakiosanaan puolet vainajan jäämistöstä (asunnon & asuntoirtaimiston hallintaa koskevin rajoituksin)".
Hän ei tässä tekstissään erittele vainajan rakentaman pesän laatua, onko kotkanpesän kokoa, harva kuin harakan pesä, kalasääksi mallinen pesä, miten pesä jaetaan, kuka kerää risut, kuka pehmikkeet ja mahdolliset untuvat pesästä.
Vainaja saa jopa lapsia aikaiseksi, krrräähhkkk eiiih tulee vatsa liian kipeäksi.
Ja tyhmä, idiootin tasolla.
On vaadittava pesän jakamista, ja tarvittaessa pesänjakajan määräämistäkin, mikäli kuolinipesän osakkaat eivät keskenään pääse sopuun osuuksista kiinteistöön. Pesänjakaja määrää kullekin osakkaalle osuutensa mukaisen määräosan kiinteistöstä.
Määräosin omistetun kiinteistön määräosainen omistaja voi yhteisomistuslain nojalla vaatia käräjillä, että kiinteistö määrätään myytäväksi yhteisomistuksen purkamista varten, ellei sitä kyetä muulla tavalla järkevin kustannuksin ja tavoin jakamaan.
Niin minä ensimmäisessä vastauksessa meinottelin, mutta kysymyksestä ei ilmennyt oliko vainajlta eläessään jäänyt velkoja rasittaan kuolinpesää jotka siis lankeaisi maksuun, niin tällöin helpoin tie olisi ottaa pesänjakaja.
Kysymyksessä kuitenkin ilmeni, että kyseessä jakamaton, yhden osakkaan maaomaisuuden ympäröimä tila tontteineen jolla purkukuntoiset tilarakennukset ja yksi hangoittelee vastaan jottei menisi pikkupläntti hänelle ja kysyttiin etuosto-oikeutta jota ei ole kenelläkään kuolinpesän osakkaista.
Katkerat kyyneleet vaan aina suunapäänä sekaamaan joka asian.
Tässäkin ketjussa on horistu niin käsittämättömiä, etten ihmettelisi vaikka joku ehdottaisi ratkaisuksi loitsujen lukemista.
Jos nyt oikein tulkitsin, niin ei ole oikeutta perintö lakien mukaan. Mutta onko jonkun muun lain esim. joku maan käyttölaki.? Muistelin vaan että sellainen on ainakin joskus ollut käytössä, voi olla ettei enään.
Kunnalla voi olla, mutta perillisillä t. muuten sukulaisilla ei ole.
Maanviljelijällä voi olla mahdollisuus saada koko tila haltuunsa (jakamattomana), että se kannattaisi paremmin. Tässä tapauksessa ei ole siitä kyse, jos joku on harjoittanut maataloutta naapurissa johonkin malliin ja yksi tekee kiusaa eikä halua näitä rapistuvia hökkeleitä myydä kellekään.
Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta silloin kun ostajana on perintökaaressa mainittu perillinen.
Etuosto-oikeutta ei ole muutoinkaan lähisukulaisilla tai muulloinkaan kenelläkään, kuin ainoastaan kunnalla, poislukien niissä tapauksissa jotka etuosto laissa määritelläänkin, niin ei ole kunnallakaan etuosto-oikeutta.