Tiedän kyllä että Kelan perustoimeentulotuen päätökseen haetaan muutosta Oikaisuvaatimuskeskukselta ja kunnan täydentävän tuen päätökseen sosiaali- ja terveyslautakunnalta yms. mutta mietin että mitä kaikkea hakemuksessa täytyy olla. Täytyykö olla pitkätkin perustelut ja miten se pitää muotoilla, onko väliä?
Minä kirjoitin pitkän hakemuksen Kelaan kuinka haen täydentävää tukea kertaluonteiseen menoon joka liittyy kouluun hakeutumiseen ja Kela siirsi hakemuksen kuntaan. No kunnan etuuskäsittelijä vain kirjoitti että ''Menoon ei myönnetä täydentävää toimeentulotukea''. Mutta onko tuo oikea tapa toimia, sillä muistaakseni hallituksen esityksessä tai muualla mainitaan, että täydentävää tukea voidaan myöntää siihen, mikä harkitaan tarpeelliseksi hakijan kannalta, eikä mitään menolajia ole suljettu pois. Onko oikein, että kun kirjoitin pitkän hakemuksen miksi asia on minulle tärkeä, se vain lyhyesti kuitattiin että tukea ei myönnetä? Kela ehkä voisi toimia noin perustoimeentulotuen kanssa koska se on aika tarkastikin lueteltu laissa mikä kuuluu perustukeen, mutta täydentävässä tuessa kunnalla on harkintaa.
Noh tulen hakemaan tuohon päätökseen muutosta. Lisäksi jos joku on jo hakenut muutosta joko Kelan tai kunnan päätökseen niin olisi hienoa jos joku voisi ehkä jakaa meille muillekin minkälaisessa muodossa hakemus täytyy kirjoittaa, täytyykö olla lakiviittauksia jne.
Minä kirjoitin pitkän hakemuksen Kelaan kuinka haen täydentävää tukea kertaluonteiseen menoon joka liittyy kouluun hakeutumiseen ja Kela siirsi hakemuksen kuntaan. No kunnan etuuskäsittelijä vain kirjoitti että ''Menoon ei myönnetä täydentävää toimeentulotukea''. Mutta onko tuo oikea tapa toimia, sillä muistaakseni hallituksen esityksessä tai muualla mainitaan, että täydentävää tukea voidaan myöntää siihen, mikä harkitaan tarpeelliseksi hakijan kannalta, eikä mitään menolajia ole suljettu pois. Onko oikein, että kun kirjoitin pitkän hakemuksen miksi asia on minulle tärkeä, se vain lyhyesti kuitattiin että tukea ei myönnetä? Kela ehkä voisi toimia noin perustoimeentulotuen kanssa koska se on aika tarkastikin lueteltu laissa mikä kuuluu perustukeen, mutta täydentävässä tuessa kunnalla on harkintaa.
Noh tulen hakemaan tuohon päätökseen muutosta. Lisäksi jos joku on jo hakenut muutosta joko Kelan tai kunnan päätökseen niin olisi hienoa jos joku voisi ehkä jakaa meille muillekin minkälaisessa muodossa hakemus täytyy kirjoittaa, täytyykö olla lakiviittauksia jne.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Sen paremmin oikaisuvaatimukselle kuin sen jälkeiselle valituksellekaan ei ole mitään erityisiä muotovaatimuksia. Riittää kun kertoo mitä muutoksia vaatii päätökseen tehtäväksi ja miksi.
Sinun kannattaa ainakin vaatia, että päätös perustellaan koska muuten et osaa ottaa kantaa siihen onko hakemuksen hylkäämiselle ollut hyväksyttävät perusteet.
Viittaa varmuuden vuoksi hallintolain 45§:ään jonka 1. momentti kuuluu:
"45 §
Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset."
Mahdollismman lyhyt ja asiapitoinen oikaisuvaatimus. Jos siellä on liikaa asiaa niin päätöksen tekijä voi sopivasti asioita vääristelemällä löytää siitä jopa hylkäysperusteen, tuosta on kokemusta sossun tekemänä, tosin sitten hallinto-oikeudessa tuli sossulle "pataan" kun hallinto-oikeus ei uskonut sossun keksimiä satuja.
Nuo perustelut on virkanilkeille usein vaikeita, tosin ei laittomiin päätöksiin voi olla lakiperusteluja. Viimeksi Kelan oikaisuvaatmuspäätöksissä ei ollut ollenkaan perusteluja ja esittämäni tosiseikat oli jätetty kokonaan huomiotta ja päätökset (2 kpl samasta asiasta) oli täysin lakien ja Kelan ohjeiden vastaisia. Eipä sitten ollut ihme kun Kela-raukka luovutti heti kun sai lausuntopyynnön valitukseeni hallinto-oikeudesta, järki tuli pahasti myöhässä ja ihan viime tipassa mutta tuli sentään. Tekisi ihan mieli vaatia Kela-paralta korvauksia kun joudin tekemään turhan valituksen, katsotaan sitten ensi kerralla joka varmaan koittaa pian ja heti kun taas on 2 oikaisuvaatimusta käsittelyssä.
Aina kun tekee valituksen oikeuteen niin kannattaa vaatia oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Sellaiset 250 euroa on ihan ok kun ei käytä asianajajaa joka veloittaisi paljon enemmän.
On saapahan ainakin jonkilaisen päätöksen, ilmeisesti hylyn noista kuluista. Viimeksi en vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja kun Kela-raukka luovutti niin hallinto-oikeus jätti jutun tutkimatta. Aikoinaan vaadin 200€ mutta en saanut mitään. Nytkin on vireillä alle 10 € oikaisuvaatimus koska senttiäkään en anna Kela-roistolle periksi ja se kun menee ehkä hallinto-oikeuteen niin vaatimukset on tuon alle kympin maksun korvaaminen ja kuluvaatimus vaikka 300€. Johan tuolle nauraa pottumaan aidatkin .. vai oliko se naurismaan ... no joka tapauksessa kaikki nauraa tuollaiselle pelleilylle. Tosin tuo alle kympin lasku tulee kerran vuodessa joten "teatteri" varmaan toistuu vuosittain ja viime vuodelta jäi valittamatta joten jos voitan niin vaadin virheen korjaamista tuonkin viimevuotisen osalta hallintolain 8:50§:n nojalla. Onneksi tuon vrheenkorjausvaatimuksn voi tehdä niin monta kertaa kun 5 vuoden aikana kerkiää joten sen hylkäämisestä saavat paluupostissa uuden virheenkorjausvaatimuksen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#L8P50
Oletko ollut koskaan töissä sosiaalipummi?
Oikeis. Rupeen tuleen noit eriskummalliset hylky päätökset valtiolle kalliimmaksi kun toimiminen tosiolojen mukaan kun valitetaan päätöksistä jotka ovat tosisiolojen vastaisia. Ehkä sitten alkaa toimitavat muuttua .
Oikaisuvaatimuspäätösten+käsittely+on+pahasti+ruuhakutunut+Kelassa+niiden+suuren+määrän+vuoksi+ja+käsittelyaika+on+n.+5+kuukautta.+Noin+30%+päätöksistä+muuttuu+oikaisuvaatimuskäsittelyssä+ja+nyt+näyttää+siltä+että+yrittävät+alentaa+tuota+prosenttia+kertomalla+satuja+noissa+päätöksissä,+ei+ainakaan+minun+kohdalla+onnistu,+4/4+eli+jokainen+päätös+on+mennyt+hallinto-oikeuteen+ja+hommassa+alkaa+olla+periatteellisia+kysymyksiä+sillä+asioiden+vääristely+suoranainen+ja+valehtelu+on+tuossa+Kelan+toimintatapa,+ei+ole+halpaa+eikä+lystiä+lähteä+ratkomaan+kerran+vuodessa+tulevaa+alle+kympin+laskua+hallinto-oikeuteen+mutta+paskanjauhantaa+en+hyväksy+virkanilkeiltä+enää.+Näyttää+siltä+että+Kelassa+edelleen+kuvittelevat+että+voivat+tehdä+millaisia+päätöksiä+hyvänsä+ja+tekevätkin.
Jätäppä sekstaaminen koiran kanssa vähemmälle, niin ajatus kulkisi vähän paremmin.
Kiitos teille vastauksesta.
Luin uudestaan saamaani päätöstä, siinä on tyydytty vain toteamaan että tämä kyseinen kouluun hakeutumiseen liittyvä meno ei kuulu täydentävän toimeentulotuen piiriin. Päätöksessä on kyllä mainittu että sovellettu laki on laki toimeentulotuesta 7 c §, mutta onkohan etuuskäsittelijä ikinä lukenut kyseistä lakia? Siellä nimittäin lukee että tukea voidaan myöntää kun kyseessä on ''henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.''
Ensin perustelen pitkästi kuinka meno on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuva, mutta sossu toteaa vain että meno ei kuulu täydentävään toimeentulotukeen.
Itse käyti jotain pohjaa kun valitin täydentävästä. Perusteluihin laitoin miksi meno oli erityisestä olosuhteista, tarpeista jne. Valitus jätettiin kaupungintalolle ja sen käsittelee joku kaupungin sosiaalilautakunta 3 kk sisään. Päätöstä en ole vielä saanut.
Sen alkuperäisen hylkypäätöksen muuten oli tehnyt ihminen etuuskäsittelijä tittelillä eli ei ollut edes sosiaalityön ammattilainen. Kunta ja kaupunkikohtaisia ero varmaan on.
Minullekin päätöksen teki henkilö tittelillä etuuskäsittelijä. Kävi mielessä että koska hakemukseni oli siirretty kuntaan suoraan Kelasta, niin onkohan kunnassa joku ennakko-olettama että köyhät siellä Kelan kautta vain pyytävät kaikkea ja päätöksen voi tehdä vasemmalla kädellä sen kummemmin perustelemetta ja vain hylätä...
Luin että tämä kyseinen kaupungin sosiaalijaosto jonne itse laitan valituksen, kokoontuu jo kahden viikon päästä, mutta lienee turha kuvitella että muutosvaatimusta/oikaisuvaatimustani käsiteltäisiin jo silloin.
Mitä hyötyä jos joskus 3kk päästä saa vastauksen valitukseen, kun rahalle on tarvetta nyt?
Itse jouduin lopettamaan opinnot, koska minulla ei ollut varaa matkustaa kouluun. Ja vaikka 3kk päästä voitaisin jutun, niin sillä voi pyyhkiä vaikka peppua. Sillä jouduin jo kekeyttämän opinnot.
Jos on aloittamassa jotain maksullista koulua ja haluaa että kunnan sossu tukee opintoja täydentävällä toimeentulotuella, niin kannattaa kyllä varata aika omalle sosiaalityöntekijälle/-ohjaajalle ja sitten keskustella siellä tapaamisella opintojen tukemisesta ihan henkilökohtaisesti.
Ei ole mikään ihme että täydentävästä hakemuksesta tuli hylky jos olet ominpäin jo mennyt kyseiseen kouluun ja nyt vain laskun siitä nakkasit liitteeksi ja kirjoitit hakemukseen että "maksakaa tämä kun haluan opiskella kalliissa maksullisessa koulussa koska opinnot ovat aina hyvästä työttömälle".
Meno johon hain toimeentulotukea ei ollut mikään maksullinen koulu vaan ihan tavallinen maksuton korkeakoulu ja hain täydentävää tukea pääsykokeesta aiheutuvaan kustannukseen. Kyseessä oli kertaluonteinen meno muutenkin. Lisäksi voisi kuvitella että työntekijän pitäisi soittaa minule jos olen jättänyt hyvin perustellun hakemuksen eikä vain hylätä sitä suoraan ''täydentävään toimeentulotukeen kuulumattomana'', varsinkin kun ei ole olemassa mitään kattavia listoja mitkä menot kuuluvat täydentävään tukeen ja mitkä ei. On erilaisia ihmisiä ja erilaisia elämäntilanteita.
Kelan päätöksistä valitus pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Olen myös pyytänyt heitä lähettämään hakemukseni kunnan sosiaalitoimen käsittelyyn täydentävän toimeentulotuen saamiseksi. Tuleekin mieleen, että sama taho käsittelee molemmat hakemukset. Muutaman lauseen vastauksessa ei perustella kieltävää päätöstä.Pykälät kyllä näkyvät, ala niitä sitten tulkkaamaan. Odotan jännittyneenä 4. päätöstä tulevaksi saman asian tiimoilta. Täällä ei saa aikaa sos.virkailijalle edes puhelimitse, kaikki viestit vastaajaan eikä takaisin soiteta.
Kuntien oikaisuvaatimuspäätökset on karmeaa luettavaa. Siinä itse asia käännetään ylösalaisin ja keinoja kaihtamatta sekä totuudesta välittämättä tehdään oikaisua hakevasta syyllinen kaikkeen mahdolisen ja mahdottomaankin. Asiakkaalle edulliset tosiseikat jätetään kokonaan huomiotta tai niitä vääristellään hylkypäätökseen sopivaksi. Tuolla on selvä tarkoitus masentaa okaisua hakeva niin ettei valita päätöksestä hallinto-oikeuteen sillä siellä tulee laittomasta päätöksestä "pataan". Päätöksiä ei perustella koska laittoma päätöksiä ei voi perustella lakiseikoilla ja luetellaan vain ne lakipykälät joista useimpia on rikottu. Päätökset jätetään perustelematta myös siksi että on vaikeampi tehdä valitusta ja tarinaa voi sitten muuttaa jälkikäteen jos asiaks valittaa hallinto-oikeuteen niin keksitään uusi satu joka totena kerrotaan. Onneksi omien kokemusten mukaan hallinto-oikeus ei noita satuja usko joten "pataan" tulee sieltä. Esim. Kuopiossa, jossa asuin, ei moneen vuoteen ole yhtään oikaisuvaatimusta hyväksytty, vuosittain noita oli noin 300. Eivät suostuneet kertomaan sitä kuinka monta kertaa ovat saaneet "pataan" hallinto-oikeudessa, minun toimesta kolme kertaa.
Ihan noin härskiä ei Kelan oikaisuvaatimuskäsittely ehkä ole mutta päätöksiä ei sielläkään perustella. Tuokin omasta kokemuksesta, tosin on vain 2 oikaisuvaatimuspäätöstä ja 2 on tulossa.
Vanha kommunisti-setä täällä tarinoi ja joku nuori vielä häntä uskookin. P-Korea ottaisi vastaan aatteenpaloa vielä v.2018 kannattavia.
Ei tässä ole politiikkaa ollenkaan, likaisin asia johon kosken on lantatunkio ja siihenkin kosken vain talikolla hanskat kädessä. Jos omien laillisten oikeuksien puolustaminen on kommunismia niin suomen suurin kommunistijärjestö on EK 😄
Monesti selvät juridiset asiat politisoidaan ja virkanilkit puhuu yhtä löyhiä kun poliitkot eikä kuten vastuunalaisen virkamiehen pitäisi puhua ja toimia. Sitten on naama norsunvitulla kauan aikaa kun jäävät valheesta kiinni ja tulee "pataan" hallinto-oikeudessa 😣
Tuskin on... Päätös oikaistaan, jos se katsotaan virheelliseksi. Eihän noita käsittelijöitä edes näe, eikä raha ole heidän pussistaan pois, paitsi kunnan täydentävässä tuessa voidaan ehkä katsoa kunnan menetykseksi, jos jotain myönnetään, vai onko virkamies lähettäny sulle norsunvitun kuvan ku on oikaissut päätöksen?
Totuus on kyllä ihan toinen. Millaisia kokemuksia sinulla on noista oikaisun hauista?
Sitä ei katsota kyllä missään vaiheessa virheelliseksi, ei sittenkään tunnusteta virhettä vaikka tulee "pataan" hallinto-oikeudesta. Nytkin viimeksi kun Kela-raukka luovutti hallinto-oikeudessa niin virhettä ei tunnusteta vaan sanotaan että harkittiin asiaa udelleen ja kaikki päätökset oli laillisia, ei ollut kun viimeinen ja sekin pakon edessä.
No toivottavasti oppisivat edes kantapään kautta, näyttää kyllä tämä toimeentulotuki olevan hieman työläämpi ja mutkikkaampi etuus, kuin aluksi oletettiin...
En usko että oppivat ja tekevät yksinkertaisista asioista vielä monimutkaisempia kun ovat. Hakemusten hylkäyshakuisuus on näkynyt kaikessa jo kauan ja se tuskin muuttuu muhuhun kun huonompaan suuntaan, on tainnut tulla ohjeistuksia tuon suhteen aika ylhäältä.
Niin kauan kun virkavastuu ei oikeasti toimi ja rikoslain 40 luku homentuu käytön puutteessa ei ole sen hygieenisempiä keinoja virkanilkkien oikeusturvaloukkauksia vastaan kun pitkä ja kivinen valitustie. Tuo valitustie on tullut tehtyä muutamaan kertaan ja jatkossa niitä vielä tulee lisää, aikoinaan tuli tehtyä ihan oikeitakin teitä ja jotain samanlaista sitkeyttä molemmat vaativat. Voi olla että Kela-paralle koittaa vielä vaikeat ajat kun ihmiset tajuaa miten heitä on kusetettu.
Aloittaja täällä, tässä hieman väliaikatietoja täydentävä toimeentulotuki -päätökseen, josta valitin.
Valitin kunnan etuuskäsittelijän/viranhaltijan päätöksestä. Kuitenkin kunnan lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimukseni yhden äänen enemmistöllä. Eli jäi yhdestä äänestä kiinni että oikaisuvaatimustani ei hyväksytty ja täydentävää toimeentulotukea myönnetty hakemaani menoon.
Lautakunnan perustelut eivät kuitenkaan vakuuttaneet minua, koska niissä vedotaan yhä kunnan sisäiseen ohjeeseen, jonka mukaan kyseinen meno ei kuuluisi toimeentulotuen piiriin. Henkilökohtaisiin olosuhteisiin, jotka ovat toimeentulotukilain 7 c §:n mukaiset myöntämisperusteet täydentävälle tuelle, ei oteta ollenkaan kantaa.
Olen valittanut kyseisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Ymmärrän tässä tapauksessa tilanteen itse niin, että tässä haetaan rajapintaa sille, voidaanko täydentävän toimeentulotuen hakemus hylätä kunnan sisäisen toimeentulotukiohjeen perusteella, vai pitäisikö enemmän kiinnittää huomiota hakijan henkilökohtaiseen tilanteeseen ja hakemuksessa mainittuihin perusteluihin.
Oikeusprosessi on nyt kesken joten en kommentoi tapausta enempää. Kun saan päätöksen tai viimeistään kun se on lainvoimainen niin kerron täällä lisätietoja, koska asiassa on merkitystä myös laajemmin.
Noissa kuntien ja Kelankin ohjeissa on paljon sellaisia kohtia joita laki ei tunne eikä edes hiihtoliitto hyväksy, silti niitä sovelletaan lain sijaan. Köyhien potkiminen näyttää olevan varsin yleinen virkanilkkien huvi. Mulla on nyt 2 valitusta hallinto-oikeuden käsittelyssä. Itse päätöksessä ja oikaisuvaatimuspäätöksessä oli ilmiselviä valheita, saa nähdä millasia satuja yrittävät kertoa hallinto-oikeudelle. Tuo on seurausta siitä kun virkavastuu ei oikeasti toimi.
"Moni tekemäni valitus on mennyt läpi – miksi päätöksiä ei heti tehdä oikein?"
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005780133.html?ref=rss
Periaatteessa täydentävänä toimeentulotukena voin lain mukaan myöntää ihan mitä vaan, jopa ap:n kansalaisopiston kurssimaksut, mutta käytännössä jokin raja kuitenkin pitää asiassa olla sillä muutenhan tuo täydentävä toimeentulotuki olisi raha-automaatti josta saisi ihan kaiken mitä vain kehtaisi pyytää ja jaksaisi perustella "työllistymisen/jaksamisen/virkistäytymisen" yms. perusteella.
Toimeentulotuen perusosalla katetaan aikuisten harrastusmaksut johon tuo aloittajankin kurssimaksu melko hyvin menee. Selkeästi työllistymistä parantavia kursseja on esim. rakennusalalla olevan/aikovan toimeentulotuen hakijan työturvallisuuskorttiin liittyvä kurssi tai vaikkapa huonosti suomea osaavan hakijan kansalaisopiston suomenkielen kurssi. Se että haluaa mennä lukemaan esim. yksittäisen lakikurssin avoimeen yliopistoon jotta voi valittaa toimeentulotuesta jatkossa enemmän ja saada siten lisää tukia jatkossa ei varmaankaan kovin hyvä peruste ole sille että kyseiseen kurssiin myönnettäisiin täydentävää toimeentulotukea vaikka käytännössä kyseisen kurssin käyminen saattaisikin parantaa kyseisen hakijan tulotasoa jatkossa tai ainakin virkistäytymistä kun on elämässä lisää sisältöä kun saa valittaa kaikesta enemmän ja monimutkaisemmin.
Toisinaan täydentävän toimeentulotuen hakemuksen hylkäämistä ei perestella lainkaan. Tämä on suurin virhe.
Toimeentulotuen myöntämisestä torhoriksi väitettyt Raija Huhtanen listasi nämä päätökset kategoriaan "On katsottava"- päätökset. "On katsottava, että N.N:llä ei ole oikeutta...."
Jos määrärahoja on täydentävän- ja ehkäisevän toimeentulotuen menokohdassa, niin sitä paremmin kielteinen päätös on perusteltava.
Helpompi olisi kirjoittaa: "N.N:ällä ei ei ole oikeutta...". Hallintotyperykset pahimmillaan ovat luulleet, että kielteinen hallintopäätös tulee perustelluksi sillä, kun lause alkaa sanoilla "On katsottava..."
Voiko tehdä niin että kirjoittaa kelan perustoimeentulotuen hakemukseen että jos kela ei myönnä niin siirrettävä kunnan täydentävän toimeentulltuen käsiteltäväksi ja jos sekään ei myönnä niin siirrettävä kunnan sosiaalityöntekijän ehkäisevän käsiteltäväksi?
Tällöin saisi helposti vaikka joka laskusta 3 erillistä valittamiskelpoista päätöstä jotka voisi sitten oikaisun jälkeen jättää hallinto-oikeuteen päätettäväksi.
Mites sitten suu pannaan jos valitusten päätökset menevät ristiin eli tulee vaikka 1 hyväksytty ja 2 hylättyä päätöstä tai 2 hylättyä ja 1 hyväksytty. En tiedä onko tuollainen mahdollista sillä HaO varmaan käsittelee kaikki valitukset samalla kerralla mutta ainakin teoriassa tuollainen on virkanilkkien ihmeellisessä maailmassa mahdollista. Aikoinaan oli 2 täysin päinvastaista päätöstä samasta asiata 2 viikon välien kun hain uudelleen hylkäävän päätöksen jälkeen, väittivät molempia laillisiksi. Minun ja oikeusasiamiehen mielestä kuitenkin viimeisin eli hyväksytty päätös oli laillinen ensimmäinen hylkäävä päätös ei ollut.
Voi kirjoittaa.
AP täällä taas! Oma prosessini on nyt käyty loppuun ja lupasin aiemmin että kirjoitan lisätietoja prosessin päätyttyä. En jaksa toistaa kaikkea aiemmin kirjoittamaani, ne löytyy tästä ketjusta nimimerkillä "muutostapäätökseen".
Mutta lyhyt kertaus: kyseinen opiskelusta aiheutuva meno, johon kerroin hakeneeni täydentävää tt-tukea, oli oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoekirjallisuus (vuoteen 2018 asti pääsykoekirjat piti ostaa itse, nykyään ne julkaistaan ilmaiseksi netissä). Kunnan viranhaltija, etuuskäsittelijä, hylkäsi hakemukseni (perustellen että meno "ei kuulu täydentävän tuen piiriin") ja kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto piti kielteisen päätöksen voimassa yhden äänen enemmistöllä (osa jaostosta olisi siis myöntänyt minulle hakemani tuen).
Kuten aiemmin kerroin, valitin kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen, koska mielestäni kunnallinen päätöksenteko perustui liian paljon kunnan omaan sisäiseen ohjeeseen (kunnillahan on päätöksentekijöiden tueksi listoja erilaisista menokohteista, joihin tukea voidaan myöntää, mutta ongelma voi olla että päätöksenteko perustuu liian paljon näihin ohjeellisiin listoihin vaikka tuen pitäisi perustua toimeentulotukilain 7 c §:n mukaisesti henkilön erityisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin).
Valituksessani hallinto-oikeudelle painotinkin että mielestäni kunnan päätös oli virheellinen tai ainakin se painottui liiaksi väärään oikeuslähteeseen, eihän kunnallisella ohjeella voi näin suoraan sivuuttaa lakia. Myös hallinto-oikeus hylkäsi valitukseni, mutta siitä täytyy antaa plussaa, että hallinto-oikeus hylkäsi hakemukseni lain mukaisilla perusteilla eli 7 c §:llä. Hallinto-oikeuden mukaan tuen myöntämiseen ei ollut syytä esimerkiksi sen vuoksi, että olin tehnyt töitä tuntipalkalla. Tämä oli mielestäni ongelmallista, koska kunta ei ollut itse vedonnut tähän asiaan, ja lisäksi olin ollut jatkuvasti toimeentulotuen asiakkaana (vaikka on ihan totta että Kelalla on 150 euron kuukausittainen suojaosuus, joka jätetään palkasta huomioimatta, mutta tähän asiaan kunta ei ollut vedonnut ollenkaan).
Lisäksi olin hakenut samaan menoon jo aiemmin täydentävää tt-tukea, vuonna 2017, jolloin sosiaalityöntekijän päätökselle minulle tukea myönnettiin. Myös tähän aiemmin myönnettyyn tt-tukeen hallinto-oikeus kiinnitti huomiota.
Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt minulle valituslupaa, vaikka mielestäni olisi ollut aihetta. Esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin olisi hyvä saada maamme ylimmältä oikeusasteelta päätös, kuin että kuinka paljon kunnan sisäiseen tt-tukiohjeisiin voidaan tukeutua päätöksenteossa ja mikä on aiemmin myönnetyn tt-tuen merkitys harkittaessa tuen myöntämistä uudelleen?
No, prosessi oli opettavainen joka tapauksessa. Niin, ja pääsin lopulta oikikseen.
Ja sanottakoon vielä että kyseinen pääsykoekirjallisuus maksoi 200 euroa eli ei mikään pikkusumma.