Heipparallaa, uudet äidit

Mulla on uusi perhe jossa miehen lapset ovat täällä silloin tällöin kun minä niin sovin ieheni kanssa. He eivät kuitenkaan pidä lupauksiaan tulla meille silloin kun me niin sanomme, vaan heillä on omat tahdot jolloin tulevat. Yleensä aina silloin kun minä en ole paikalla. Ilmeiesti kunnioittavat minua niin paljon ettei halua olla minulle riesaksi.
Kuitenkin se elävät sitten täällä villisiti, ruoka häviää kaapeista, tavarat sikin sokin ja siivotonta joka puolella. Itse oleeme siistejä ja tip top ihmisiä, mutta heille se on vierasta.
Kun tulen kotiin, paikka on kuin räjähdyksen jäljiltä. Omat lapset ei semmoista tekisi, hekin ovat siistejä tulleet minuun,
Olen halunnut olla pikalla kun tenavat tulevat jotta voin vahtia ja käskyttää mielin määrin, sillä kotini ei ole lepokoti.
On hienoa että he kunnioittavat minua, ettei halua häiritä, ja valitsevat ne päivät jotka olen poissa, mutta kummastuttaa että häpeevät itseään niin paljon, eikä se ole syy, senkin voisin korjata heissä ja opastaa heitä olemaan siistejä ja näyriä.
Mies sanoi ettei lapset muuta tapaansa, mutta miehen pitäisi olla minun puolella ja kasvattaa lapsensa samoin kuin minä omani. Uskon et heidän äidillään on sormet pelissä, sillä on kateellinen kun hänen lapsillaan on äitipuoli joka suvaitsee kakenlaiset tenavat. Oma on heidän tiensä jos eivät halua neuvoja ja kasvatusta, mutta voisivat siivota jälkensä ja uutenkin hoitaa kotiamme kun ovat täällä häiritsemässä.