Askeleet

Askeleet

Kuljin askelkiviä
joille kastepisarat olivat kiivenneet
aamun ensimmäisinä tunteina
pienet etanat vaelsivat lehdillä
täysin luottavaisina

ja minunkin
liikkeeni olivat
maailman hitaimmat ja rauhallisimmat

Näin aamun
kuulin lintujen raikkaan sirityksen
ja vuosisatoja vanhan kivilyhdyn pinnan
sammal oli karheaa ja suloista
kun silitin sitä

Sisinpäni
puhui:
”Ota hetki itsellesi
se on tässä
nyt.
Maailmassa on jo kaikki
mitä tarvitset.”

Mutta samalla hetkellä
musta nousi puiden takaa
peitti taivaan
tulvahti sisääni
epäilys
itseinho
ja puutarha oli poissa

Taivas verenkarvas
puut kuolleina käppyröinä
palaneen maan pinnalla
tuhkanharmaa kerros

ja minun avuttomat
käteni
täynnä jälkiä
kalman pikkuhampaisen puremia

ja ymmärsin

en pääse enää takaisin

Yksin.
6357
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sinulla todella upeita sanoja *karvat pystyssä*
:)

Äänestä
  • Mutta ei mitään sanottavaa.
    Kuulemma.

    Suurinta, mitä voi
    toiselle tehdä
    on tulla puoliväliin
    vastaan.

    Kiitos.

    *ihan hajalla*

    Äänestä

  • Auratar kirjoitti:

    Mutta ei mitään sanottavaa.
    Kuulemma.

    Suurinta, mitä voi
    toiselle tehdä
    on tulla puoliväliin
    vastaan.

    Kiitos.

    *ihan hajalla*

    Hmmm...usko itseäsi, älä muita. Maailma täynnä pikkusieluja, joille toisen mielipaha on omahyvä!
    Ymmärsinköhän oikein..

    :D jaksele!

    Äänestä

  • en paljasta kirjoitti:

    Hmmm...usko itseäsi, älä muita. Maailma täynnä pikkusieluja, joille toisen mielipaha on omahyvä!
    Ymmärsinköhän oikein..

    :D jaksele!

    Varmaan paljon enemmän kuin sanot.

    Kiitän.

    *pokkaa*

    Äänestä

kasvaa kauneimmat kukat,
kyynelistä
vahvimmat ikihongat.

*halaa*

Äänestä
  • Auttakaa minua.
    Minä ymmärrän
    väärässä olleeni.
    Auttakaa luoksenne.

    *halaa takaisin*

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Auratar kirjoitti:

Askeleet

Kuljin askelkiviä
joille kastepisarat olivat kiivenneet
aamun ensimmäisinä tunteina
pienet etanat vaelsivat lehdillä
täysin luottavaisina

ja minunkin
liikkeeni olivat
maailman hitaimmat ja rauhallisimmat

Näin aamun
kuulin lintujen raikkaan sirityksen
ja vuosisatoja vanhan kivilyhdyn pinnan
sammal oli karheaa ja suloista
kun silitin sitä

Sisinpäni
puhui:
”Ota hetki itsellesi
se on tässä
nyt.
Maailmassa on jo kaikki
mitä tarvitset.”

Mutta samalla hetkellä
musta nousi puiden takaa
peitti taivaan
tulvahti sisääni
epäilys
itseinho
ja puutarha oli poissa

Taivas verenkarvas
puut kuolleina käppyröinä
palaneen maan pinnalla
tuhkanharmaa kerros

ja minun avuttomat
käteni
täynnä jälkiä
kalman pikkuhampaisen puremia

ja ymmärsin

en pääse enää takaisin

Yksin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu