kolme lasta omaisuus vaikka 100 000 euroa jos halua jättää yhdelle niin paljonko ko summasta olisi tuo lakiosuus noille kahdelle
lakiosuuss
tietämättömyys
12329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lakiosa on puolet perintöosasta, eli 1/6 =16667€.
Tässä hieman siitä kuinka lakiosa lasketaan, että mitkä kaikki asiat tulee huomioida, se ei mene noin suoraviivaisesti.
"Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.
2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32.
3 §
Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.
Pesän varoista ei ole vähennettävä lahjanlupauksena annettua sitoumusta eikä sitä määrää, mikä on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa.
Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
4 §
Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, perintöosaa määrättäessä luettava pesän varojen lisäykseksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Mikäli perittävä on saanut vastiketta edunsaajan määräämisestä tai vakuutuksen siirtämisestä, vastike on vähennettävä vakuutusmaksuista.
5 § (11.10.2002/843)
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.
Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa.
6 §
Jos lahjanlupauksena annettu sitoumus oli täyttämättä perittävän kuollessa, ei sitä ole saatettava voimaan sikäli, kuin se loukkaisi perillisen lakiosaa.
7 §
Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan.
8 §
Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi.
Milloin siltä, joka on velvollinen vastaamaan lakiosan täydennyksestä, on hänen tuottamuksettaan hukkaantunut 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta, on hän vastuussa vain hänelle jääneen omaisuuden arvolla.
Jos 1 momentissa tarkoitettuja vastuuvelvollisia on useita, määräytyy heidän vastuunsa suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan.
9 §
Jos lakiosan täydennystä vaaditaan siltä, jolla itselläänkin on oikeus lakiosaan, saa hän pitää, mitä hänen lakiosaansa tarvitaan.
10 §
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden(JATK)
JATKOA: "kuluessa perittävän kuolemasta.
11 § (26.4.1991/768)
Perillisen oikeus vaatia lakiosaansa ei siirry hänen velkojilleen".
Eli siis lakiosaan kuuluu aika paljon asioita, joten sitä ei voi noin suoraan sanoa, lakiosaan kuuluu mitä on annettu lahjaksi muille kuin lakiosan vaatijalle, niin on lisättävä omaisuuden arvoon.
Kuten huomaamme, myöskin jos kuolleella on ollut edellisessä liitossa perillisiä, niin heille menevä omaisuuden arvo, että myös se omaisuuden arvo joka menisi osituksessa elävälle puolisolle, eli leskelle, niin on huomioitava lakiosuutta laskiessa.
Eli lakiosuutta ei lasketa siitä puolikkaasta joka tulisi perillisten osalle, vaan kokonaisomaisuuden arvosta ja se jaetaan perillisten mukaan eli kolmella ja tällöin lakiosuus on 1/3 puolikas tai niin monta kuin on perillistä, niin yhden osuudesta puolet on lakiosuus.
Korjaus, siis tuo on 3§:sä
Sattumalta laskit oikein, perustelu väärin.
Lakiosuus on kokonaisomaisuuden arvosta, jos kolme perijää, niin juurikin tuo 1/6 osa, ei siis perintöosuudesta, koska siitä vähennetään lahjoitukset, että testamentatun omaisuuden arvo ja avio-oikeusosuus.
"Eli siis lakiosaan kuuluu aika paljon asioita, joten sitä ei voi noin suoraan sanoa, lakiosaan kuuluu mitä on annettu lahjaksi muille kuin lakiosan vaatijalle, niin on lisättävä omaisuuden arvoon."
Taas paha kömmähdys (ihme olisikin, jos L-tonttu joskus selviäisi ilman):
Tokihan lakiosalaskelmassa otetaan huomioon, paitsi "muiden" saamat lahjat, myös lakiosan vaatijan saamat lahjat.
Jälleen lukemansa ymmärtämättömyyttä. Onko ainoa keino päästä tuosta kuolleesta testamentista uusia kuolleisuus oman käden oikeudella??
Lakiosan vaatijan lahjoja ei lasketa pesänomaisuudeksi, koska ne silloin lisää lakiosan suuruutta, nyt kun niitä ei siihen lasketa, niin niitä ei myöskään tarvi vähentää UUDELLEEN.
Oletkin täydellisempi idiootti mitä edes kuvittelinkaan.
Voi, voi! L-tomppelin mielestä lakiosan vaatijan ennakkoperintöjäkään ei otettaisi huomioon hänen lakiosansa suuruutta määriteltäessä! Onpa omaperäistä - kuten liki kaikki tämän heikin esitykset. Varokaa vain lukijat hänen hömppäänsä luottamasta!
Laki kuitenkin sanoo näin:
"Lakiosaa määrättäessä ... Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö ..."
Sanotaanko siinä, että varoihin on lisättävä perittävän "muille perillisille kuin lakiosan vaatijalle" antama ennakkoperintö. Ei todellakaan sanota. Lisättävä on siten myös vaatijalle annettu ennkkoperintö ym. Totta kai! Vain näin päästään oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Perustele, et koskaan perustele mitään, vaan latelet omia käsityksiäsi, mksi heitit kesken väitteesi kuolinpesän osallistumisesta kustannuksiin testamentin tiedoksiannosta??
Siksi koska tajusit olevasi väärässä jälleen kerran
Puidaampa tämä kohta sitten, joka todellakin tuo esiin lakiosan todellisen suuruuden, testamenttinani123 osaa sanoa, ketä on jotka jäävät osattomiksi perinnöstä laillisin perustein? "2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.
2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32".
Olisko ne kaikki muut jotka eivät ole oikeutettuja perintöön koska perittävä ei ole kuollut, tai ettei heillä ole oikeutta perintöön koska rintaperilliset ovat elossa, eikö nuo kaksi ole laillinen muu syy, montako muuta syytä laissa onkaan, eli se perinnön lakiosuus sulaa aika pieneen osaan , jos kaikki joilla on oikeus perintöön, mutteivat sitä saa koska perittävä ei ole kuollut vielä.
Nosto.