Koiran omistajana saan jatkuvasti vinoja katseita ja mutinaa suunpielestä näin kevään kynnyksellä kun kaikki jätökset paljastuu lumen alta. Yhtäkkiä olen vastuussa kaikista kylän koirakasoista.
Hyvät ihmiset. Minä vaadin että jokainen luonnossa kulkija pitää mukanaan kakkapussia, niin kuin me koiranomistajatkin! Ja jos käy niin että tulee hätä, siivoat ne pois kuten odotat meidänkin siivoavan.
Tai lähetän mun koirani sun luokse nuolemaan sun naamaa kun se on sun estrogeeni/antibioottikakat hotkaissut.
Tuliko sopimus?
Hyvät ihmiset. Minä vaadin että jokainen luonnossa kulkija pitää mukanaan kakkapussia, niin kuin me koiranomistajatkin! Ja jos käy niin että tulee hätä, siivoat ne pois kuten odotat meidänkin siivoavan.
Tai lähetän mun koirani sun luokse nuolemaan sun naamaa kun se on sun estrogeeni/antibioottikakat hotkaissut.
Tuliko sopimus?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Muutaman kerran kun sataa reippaasti, niin koiran kakkuraiset liukenevat, eikä niitä enää näe.
Jos koiran jätökset on tien sivussa, lähes ojassa, niin tarvitseeko ihmisen tallustella niin reunassa, että on vaarana astua koiran jätöksiin.
Määrätyt ihmiset valittaa kaikesta. Aijee, kun on mahtavaa, kun kevät tulee, niin voi noista koirankakoista valittaa. Sitten on mainio valituksen aihe keväisin myös se, että ei tarpeeksi nopeaan tule harjakoneet putsaamaan hiekkoja pois jalkakäytävien poskista.
Monet koirattomat ihmiset roskaavat luontoa ihan innokkaasti.
Melkein väittäisin niin, että koira/kissi/ muut lemmikit-ystävät rakastavat lemmikkien ohessa luontoakin enemmän, kuin eläimettömät ihmiset.
En yleistä, mutta kokemusta on, että eläinrakkaat ihmiset ovat myös luontoihmisiä, eivätkä roskia nakkele sinnetänne.
Koiran jätökset maatuu, mutta entäs muovi ja muut inhot?
Kyllä siinä aika pitkään menee, ennen kuin ne ovat maatuneet. Ei yhtään ole ikävä keväisiä koiran lenkityksiä kaupungin kevyen liikenteen väylillä. Pahimmillaan sitä paskaa oli liki mattona. Koiran tassuissa paskaa tuli sitten eteisen mattoon, sitä ei nähnyt mutta haistoi kyllä.
Ja lapsethan niitä paskoja ei osaa väistellä. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun pojan lenkkarin pohjan urista tikulla juoksevan veden alla sitä haisevaa mönjää sai kaivella.
Koiranpaskaongelma taajama-alueilla on todellinen. Ettei vaan sen vähättelijät olisi koiranomistajia, jotka eivät viitsi koiransa jätöksiä siivota. Harva viitsii.
Vaikea sanoa. En asu semmosessa paikassa, että koiran jätöksiä esiintyy, koskas lähellä on metsää ja koirille sopivia paikkoja.
Nythän sen kohta näen, koska tänään oon väliaikaisesti muuttanut asuntoon, joka sijaitsee keskustassa. En ole vielä liikuskellut täällä, mutta ylihuomenna kaiketi meen. Huomenna on vielä asioita vanhassa asunnossa.
Ehkä mielipiteeni muuttuu, jahka tutustun ympäristööni.
Palajan tai en :) myöhemmin asiaan.
Heikku, meilläkin ovat lähinnä näköhaittoja. Paitsi, jos on pikkukoira ja korkeat hanget, se ei pääse kauemmas potalle kun tassut ei yllä.
Viime kesänä tehtiin tutkimus siitä, vaikuttaako koirankakat kasvillisuuteen. Kuulemma vaikuttaa. Mutta meillä ainakin niitetään kävelyteiden reunat, joskus jopa neljä kertaa kesän aikana. Ei siellä mikään ehdi kasvaa.
Nyt rupes sikana harmittamaan, kun jo toistamiseen törmään ihmispaskaan. Koira hotkaisee ne hetkessä, ja sitten pitää kaivaa sitä sen nielusta. Kävely kotiin kakkasin sormin tuntuu vähän pahemmalta, kuin että sitä mönjää on kengän pohjassa.
tänään näin yhden kauniin kauniin koiran - vanhat mummut ei estrogeenia eritä
-en olis suuttunut vaikka joku koira olis poskea lipaissut - naapurin pieni saksanpaimenkoiran aikoinaan kävi aina tervehtimässä mua - siitä tyttökoirasta tuli hyvä ystävä.
"töötttt"
Minäkin näin kivan koiran.
Olen tällä hetkellä täydellisesti uupunut.
12 tuntia yhtäsoittoa sinne-tänne-tuonne-ylös-alas-takaisin-jne....
Vähän yli seitsemän illalla hain kissin kotoa ja toin tänne väliaikaiseen "kotiin".
Ostin porukalle Pizzat muuttoavusta ja sitten kun pois lähtivät, menin saattelemaan ovelle.
Samaan aikaan tuli vastapäisen oven asukki (näin ensimmäisen kerran) pienen valkoisen koiran kanssa. Koira uteliaana nuuhki lapsenlasta ja muitakin. Minä tervehdin uutta naapuriani ja kysyin voiskos sille antaa Pizzanreunaa:) Lapsenlapselle olin antanut pizzalaatikon, että veisi sen samalla jäteastiaan.
Siellä tiesin olevan yhen ihmisen pizzanreunat, joita ei ollut syönyt.
Naapuri sanoi, että joo saa antaa. Poika otti pitkän reunan laatikosta ja antoi koiralle.
Pieni koira ja ohut mutta pitkä pizzanreuna suussa. Voi mahotonta, miten koira oli YLPEÄ.
Tepasteli pizzanreuna suussa ja esitteli aarretta.
Naapuri sanoi esittelykierroksen jälkeen koiralle, että tuu kotio syömään. Koira meni ryhdikkäästi.
Lapsenlapsi tokaisi minulle, että sulla on TOSI mukava naapuri:)
Töötttt, eikä kaikki vanhat mummot käy vessassa pihalla :)
Hormooneja käytetään tosi paljon, melkein kaikki naiset käyttää niitä suurimman osan elämästään. Kuulin jutun, että estrogeeni on kaloille haitallista, sitä menee mereen jäteveden mukaan niissä maissa joissa ei suodateta lääkeaineita. Uroskalat muuttuvat pikkuhiljaa naaraskaloiksi, eikä suku jatku.
Muuttopuuhissa! Tsemppiä, myös kissalle :)
Hau hau sanoi kisu kun paskuoi kävelytien varteen.
Pitääkin opettaa koiria naukumaan, kiitos vinkistä.
Vähän jännitti, että hoksaako mun kissa, kun esittelin uuden asunnon vessaa ja siellä olevaa pissuastiaa, kun teki UU-käännöksen oitis kun asetin sen lattialle.
Nyt kuuluu kraap-kraap-kraap. :)
Ensimmäinen pissuminen oikeaan paikkaan suoritettu:)
Nyhämmää voin alkaa asumaan täälä.
Onneksi, sitten loputkin mennee hyvin :)
Mekin jännitettiin kun tytär (asuu kotona, siis mun luona kotona, ei omassa kotonassa) otti löytökoiran, joka esittelyn mukaan ei ollut sisäsiisti. Menin kauppaan ostamaan uroshousut, ja ne laitettiin päälle heti kotona, tuli kyllä tarpeen. Kolme kertaa koipi vispas ilmassa, mutta hämmentyi sen verran kun ei käynyt niin kuin piti, ja jätti homman siihen. Viikon jälkeen uskallettiin ottaa pököt pois, eikä vahinkoa ole tullut. On hyvinkin sisäsiisti, oli vain merkkaamistarvetta. Päästiin helpolla.
Tässä nykyisessä kotikaupungissani huomasin jalkakäytäviä kulkiessani, että koiran sellaisia oli joka paikassa.
Piti kulkea nenä maassa, että päälle astumiselta välttyi.
Sitten eräs uusi asukas ihmetteli paikallislehden yleisönosastolla, miten tällaisessa kaupungissa koiraspaskaa on joka kävelytiellä, kaikkialla.
Itse olin myös hiljan muuttanut ja laitoin komppaavan yleisöosatonkirjoituksen. (kysymys myös kaupungin virallisesta imagosta), koska olin havainnut saman.
Ja ihme tapahtui. Sen jälkeen olen vain harvoin tavannut jalkakäytävillä ja kulkupoluilla kakkoja.
Tuo voi johtua siitäkin, että aura on tehnyt tien eri paikkaan kuin se tie on? Meilläpäin ainakin käy niin. Ne ei laita enää aurauskeppejä, ja lumen Luoja pistää sitten kävelytien muistinsa mukaan.
Jos koira päättää että potta on tiellä, löytyy aina jotain millä niitä kikkareita saa syrjään, lehti tai keppi tai kumpparin kärki. Ellei ole pussia mukana. Sellainen pieni kakkapussinpidike ei paljon maksa, jonka saa hihnaan kiinni, ja on näin ollen aina mukana.
Mä en kaikkea siivoa, jos menee tien viereen kunnolla (minne suurin osa koirista haluaa) niin annan olla, se on tärkeä sosiaalinen media koirille. Koirat tarvitsee koiramaisia juttuja, tai niistä tulee riesa. Nykyisin on hauvoja jotka eivät osaa käyttää nenäänsä, eivätkä luota siihen taitoon. Näkö on suunnilleen kaikilla heikko, joten joutuvat luottamaan kuuloonsa. Näistä tulee haukkuherkkiä, ja on riesaksi naapurustolle.
Kyllä maalla on mukavaa koirankin kanssa. Mutta hyvin on muistissa ne yhdeksän vuoden takaiset paskamatot kulkuväylien reunoilla. Liekö koiranomistajien tavat siitä parantuneet, hieman epäilen.
Onko siitä pitkä aika? Uskoisin että aika on vaikuttanut tähänkin ilmiöön. Ihmisten kasoihin ei kukaan ole vielä ottanut kantaa.
Seurailen laituriltani hiihtäjiä koirien kanssa. Ja niitä koiran kanssa hiihtäjiä on paljon hiihtoladuilla. Koska itse en enää hiihdä, enkä omista koiraa nìin kysynkin, antaako koiranpaska suksiin pitoa vai luistoa?
Täysin loogista, että tasaisella tökkii mutta ylämäessä pitää. Laskuissa voi mennä nenälleen.
Koira ei juokse ja pasko yhtä aikaa. Mutta luulisin että on lämpötilasta kiinni, jäätynyt koirankakka varmaan antaa luistoa ja toimii kuin havut. Että jos kuulet jonkun siellä huutavan paska! niin ne tekee vain Matikaiset.
Kyllä ne paskat pitää kerätä pois. Sen koiran isännän tai emännän.
Entäs ihmisten gaggat? Ne saa jäädä luontoon?
Kyllä ne täytyy vähintään peittää turpeiden alle. Harvoin ihmisellä on kakkapussia jos kakkahätä sattuu yllättämään. Eivätkä toivottavasti kakkaa tienvieruksille.
Hoidin koiraa yli vuosi sitten ja taas oli tajous 4 viikkoa joulun aikaan sanoin en jaksa, pidän koirista kun koirat kulkevat kadulla ne haluavat tulla minulle. Kyllä täällä kunta tarjoaa paskapussit ja kaikki siis hyvin harvoin näkee. En asu Suomessa siksi.
Teillähän on asiat hyvin. Meillä saa hommata pussit itse, ja kantaa kotiin itse. Voin kertoa että eivät suinkaan ole hajuttomia, jonka takia ovat myös erittäin hyviä itsepuolustusvälineitä.
Ne jotka nostavat meteliä koiran kakoista ovat muutenkin suuna ja päänä valittamassa milloin mistäkin, harvemmin kakkoja on justiin kulkuväylällä.
Lumien sulettua kyllä ihmisten roskat paljatuu räikeästi kun koiran kakkaa ei huomaa vaikka sattuisi harvoin tai ollenkaa astumaan päälle.
Missä ihmeen paikkakunnalla ihmiset käy paaskalla ulkona ojan vierillä? Eikö teillä ole siellä vesiklosetteja? Vai käyttääkö teillä koirat vessoja ja ihmiset pusikkoja?
Just.
Koiran kakkaa ei voi käyttää lannoitukseen.
Havaintoni on, että nuoremmat ulkoiluttajat keräävät jätökset, vanhemmat katselevat vähän sinne ja tänne, ikäänkuin mitään ei olisi tullutkaan.
Ajattelen, että roskat ovat roskia ja kakka kakkaa. Onhan koirilla sairauksiakin ja miten leviävätkään. Ja jos katuja ei pestä kunnolla, niin tuulisella säällä kuivahtaneen jätöksen hippuset lentelevät muun tomun kanssa suuhun ja keuhkoihin.
Asun kaupunkialueella, joten laiskat ja viitseliäät erottuvat toisistaan.