En tiedä, lukevatko Helsingin kaupungin herrat, ja ehken luotetut rouvat (= luottamushenkilöt) näitä palstoja. Ja tarkoitan juuri niitä, jotka asettava jopa ehtoja, saati valtuustona korostavat joitain jonninjoutavia ja toisrvoisia asioita, joita sitten kallisti ja kilvan yritetään ratkaista.
Arkkitehtuurissa tuntuu olevan tapana asettaa ratkaistavaksi olemattomia ongelmia. Yleensä arkkitehtuurikilpailun jälkeen "Korkea raati" arvioissaan asettuu kilpailijoiden yläpuolelle, vaikka olisi ollut tuhat raatilaisia fiksumpaa "aivoa" asiaa pähkäilemässä.
Näistä, yleensä paristasadasta kilpailutyöstä on taatusti löydettävissä senkaltainen sommitelma, missä kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet oivallisesti saavutetaan. Tavoitteiden täyttäminen ja ongelmien ratkaiseminen on olennnainen juttu, eikä se, mikä ehkä syntyy ja selviää tuomareille kilpailutöiden tarkastelun jälkeen. Yleensä arvostelutekstit ovatkin yhdensortin "jälkiviisastelua", ja sehän onkin viisauden paras laji. (Havukkka-ahon ajattelija)
Tämä oli vasta esipuhe/teksti!
Maanantain 14/2 Helsingin sanomissa C2 päivitellään maisema-arvoja, kun Hotellin lisärakennus uhkaa peittä
S y n a g o g a n näkyvistä.
???
Kenen näkyvistä? Ja minne pitäisi näkyä, rautatieasemalleko, vai Lauttasaareen?
(Kaupunginvaltuusto on korostanut, että synagogan näkyvyys pitää ottaa Kampin rakentamisessa huomioon.)
Mitä enää mihinkään näkyy, kun aukio/tori on rakennettu?
Mitä arkkitehtoonisia tai kaupunkikuvallisia arvoja näillä piruntorjuntabunkkereilla on? Temppeliaukion kirkko istuu hyvin kaupunkikuvaan,
synagoga ei. Jos rakentamisessa tahi suunnittelussa on tehty virhe, kaavoittajan asia on suojella kaupunkikuvallisia arvoja ja yrittää parantaa haavoja. Jos parantaminen ei onnistu haudattakoon virheet pois näkyvistä.
Viesti kai menee perille?
Ja suurimmalta osalta lukijoista yli hilseen, mutta...
Tutustu Helsinkiin , katso:
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/744
Arkkitehtuurissa tuntuu olevan tapana asettaa ratkaistavaksi olemattomia ongelmia. Yleensä arkkitehtuurikilpailun jälkeen "Korkea raati" arvioissaan asettuu kilpailijoiden yläpuolelle, vaikka olisi ollut tuhat raatilaisia fiksumpaa "aivoa" asiaa pähkäilemässä.
Näistä, yleensä paristasadasta kilpailutyöstä on taatusti löydettävissä senkaltainen sommitelma, missä kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet oivallisesti saavutetaan. Tavoitteiden täyttäminen ja ongelmien ratkaiseminen on olennnainen juttu, eikä se, mikä ehkä syntyy ja selviää tuomareille kilpailutöiden tarkastelun jälkeen. Yleensä arvostelutekstit ovatkin yhdensortin "jälkiviisastelua", ja sehän onkin viisauden paras laji. (Havukkka-ahon ajattelija)
Tämä oli vasta esipuhe/teksti!
Maanantain 14/2 Helsingin sanomissa C2 päivitellään maisema-arvoja, kun Hotellin lisärakennus uhkaa peittä
S y n a g o g a n näkyvistä.
???
Kenen näkyvistä? Ja minne pitäisi näkyä, rautatieasemalleko, vai Lauttasaareen?
(Kaupunginvaltuusto on korostanut, että synagogan näkyvyys pitää ottaa Kampin rakentamisessa huomioon.)
Mitä enää mihinkään näkyy, kun aukio/tori on rakennettu?
Mitä arkkitehtoonisia tai kaupunkikuvallisia arvoja näillä piruntorjuntabunkkereilla on? Temppeliaukion kirkko istuu hyvin kaupunkikuvaan,
synagoga ei. Jos rakentamisessa tahi suunnittelussa on tehty virhe, kaavoittajan asia on suojella kaupunkikuvallisia arvoja ja yrittää parantaa haavoja. Jos parantaminen ei onnistu haudattakoon virheet pois näkyvistä.
Viesti kai menee perille?
Ja suurimmalta osalta lukijoista yli hilseen, mutta...
Tutustu Helsinkiin , katso:
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/744
Vastaukset 3
Vanhimmat
Synagogan viereinen hotellihan aikanaan rakennettiin siten, että se ei kokonaan peitä synagogaa rautatieaseman suuntaan. Arvatkaa keiden vaatimuksesta?
Onhan tuo synagoga kiva ja erilainen lisä Helsingin muuhun rakennuskantaan. Siitä huolimatta - ei muuta kaupunkia voi jättää rakentamatta yhden rakennuksen takia. Jos halutaan että sen ympärillä on avointa tilaa, synagoga olisi pitänyt rakentaa maalle. se nyt sattuu vaan olemaan keskellä pääkaupunkia.
En ole huomannut synagoogaa, vaikka noilla tienoilla tulee pyörittyä useamman kerran vuodessa. On turha itkeä menetettyjen näköalojen perään, kun Kamppi on jo lähes umpeen rakennettu.
Helsingin Sanomat moittii mielellään muiden rakentamista. Lehdessä ei ole ollut lainkaan juttua siitä, että heidän muutaman vuoden ikäinen toimitalonsa rakennettiin rakennusluvan vastaisesti: korkeutta kaksi kerrosta liikaa, pinta-alaan monta kymmentä prosenttia ylimääräistä ja julkisivumateriaaliksi vastoin määräyksiä pelkkä lasi.
Töölönlahden maisema meni pilalle, pohjoisen suuntaan ei näköesteitä ole ainakaan vielä. Eduskuntatalo jää toiseksi tämän mahtia osoittavan rakennuksen rinnalla.
Näkyisikö synagoga Sanoma-yhtiön toimitalon ylinpään kerrokseen? Matkaa ei ole monta sataa metriä.