Huhtikuun loppupuolella olisi tiedossa luovutusikäisiä lappareitten pentuja.
Pari vuotta on mennyt ilman koiraa, mutta ikävävä on ulkoilukaveria.
Asumme rivitalossa ja meillä on ennestään kaksi lasta (eskarilainen ja koululainen) Muutenhan tässä ei mitään ongelmaa ole, mutta kun heinäkuussa on laskettu syntyväksi myös vauva, koira olisi tällöin reilu 4kk.
Yhden Saksarin olen pennusta kasvattanut ja kymmenen vuotta sen kanssa elänyt, joten tiedän kyllä mitä koiran elämään kuuluu.
Haluaisi kuitenkin kommentteja ja mielipiteitä tilanteesta jossa onkin kaksi "vauvaa".
Onko kokemuksia ?
Pari vuotta on mennyt ilman koiraa, mutta ikävävä on ulkoilukaveria.
Asumme rivitalossa ja meillä on ennestään kaksi lasta (eskarilainen ja koululainen) Muutenhan tässä ei mitään ongelmaa ole, mutta kun heinäkuussa on laskettu syntyväksi myös vauva, koira olisi tällöin reilu 4kk.
Yhden Saksarin olen pennusta kasvattanut ja kymmenen vuotta sen kanssa elänyt, joten tiedän kyllä mitä koiran elämään kuuluu.
Haluaisi kuitenkin kommentteja ja mielipiteitä tilanteesta jossa onkin kaksi "vauvaa".
Onko kokemuksia ?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Omia kokemuksia ei tästä ole,mutta neuvoisin siirtämään koiran hankintaa vuodella,koska...vastasyntynyt lapsi on niin suuri asia perheessä,ja varsinkin äidillä, että se koiran lapsuus saattaa jäädä vähemmälle huomiolle.
Jos koko perhe on koiran hankkimisen kannalla,ja myösmuut (LUE:ISÄNTÄ) ottavat vastuun ulkoiluttamisesta,voit saada elämääsi koiran kautta paitsi hauskaa yhdessäoloa,myös erittäin tärkeätä 'omaa aikaa' esim. koulutuskurssin muodossa.
Kyllä ne vauvakoirat ja vauvalapset hyvin kasvaa yhdessä,jos itse jaksaa yövalvomisten ym. jälkeen
ylipäätään ahteriaan sängystä nostaa.
Itselläni oli suorastaan henkireikä päästä koiran kanssa aikanaan lenkille,vaikka joskus oli vetelä olo.
Ja rakkautta riitti kaikille!
niitä pentuja varmaan vielä myöhemminkin syntyy.