Raimo Viirretin persukauna jatkuu

Luulisi kirjoituksen olevan jonkun teinin kirjoittama, mutta ihan teiniltä tämä Viirret ei vaikuta olevan.

Yläkerta: Huhtasaaren opetuslapset ovat jääkylmällä linjalla
Kolumnit Julkaistu 17.4.2018 klo 22:30 | 1
Raimo Viirret

Kirjoitin kolmisen kuukautta sitten tällä palstalla perussuomalaisten Laura Huhtasaaren graduplagioinnista. Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen oli silloin poiminut gradusta otteita. Sain häneltä gradun sähköisen kopion käyttööni ja totesin itsekin heti ne osat ilman lähdeviitteitä kirjoitetuiksi lainauksiksi toisista teoksista. Se on ollut ja on yhä opinnäytteissä kiellettyä.

Nyt Jyväskylän yliopiston tarkastuksessa on päädytty samaan tulokseen. Yliopiston johtavan lakimiehen Sanna Anttilaisen mukaan tutkielman kirjallisuusosiossa on 10 prosenttia osioita, joissa olisi tullut olla selkeä merkintä sitaatista ja teoslähteestä.

Onko 10 prosenttia paljon vai vähän, on sivuseikka. Se on joka tapauksessa osoitus epärehellisyydestä.

Nyt Huhtasaari yllättäen syyttääkin blogissaan gradun tarkastajia, jotka eivät huolimattomuuttaan olleet näitä ”puutteita” havainneet.

Yläkerrassani suosittelin silloin Huhtasaarelle oman gradunsa lukemista: ”Hänen kannattaisi härskisti plagioida myös nuoremman minänsä ajatuksia monikulttuurisuudesta ja moniarvoisuudesta.”

Luettuaan uudelleen graduaan ja sen lähteitä Huhtasaari sanoo suhtautuneensa nuorena sinisilmäisesti monikulttuurisuuteen: nyt hän kirjoittaisi taatusti erinäköisen gradun.

”Jos ei ole kaksikymppisenä sinisilmäinen, on kylmä, jos ei ole nelikymppisenä realisti, on tyhmä”, Huhtasaari nauraa. (Iltalehti 16.4.)

Huhtasaari voi lohduttautua sillä, että hänen seuraajansa persunuorissa ovat kyllä taatusti jääkylmällä linjalla. Aika näyttää, mihin maailma heidätkin vielä kuljettaa.

Selvät merkit siitä tiestä ovat kyllä nähtävissä: niissä on hakoja vinossa ristissä.

Persunuoret vaativat äskettäin Suomen eroa Euroopan Neuvostosta, joka perustettiin pian II maailmansodan jälkeen 1949 suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa sekä edistämään inhimillisiä arvoja. EN oli läntisten demokratioiden reaktio totalitarismia, natsismia ja stalinismia vastaan.

Puolueettomuuttaan varjellut Suomi uskalsi liittyä Euroopan Neuvostoon vasta vuonna 1989 – seurauksena kylmän sodan päättymisestä. Myöhemmin liki kaikki osinkaan Eurooppaan kuuluvat valtiot ovat liittyneet Euroopan Neuvostoon myös itäisestä Euroopasta. Venäjäkin tuli mukaan vuonna 1996 yrittäessään vielä kehittyä demokratiaksi.

Harvoja poikkeuksia EN:n ulkopuolella ovat diktatuurit Valko-Venäjä ja Kazakstan.

Persunuorten mukaan EN ”ei tuo lisäarvoa Suomen oikeuslaitokseen tai hallintokäytäntöön eikä Suomen kansallisten intressien ajamiseen ulkomailla. ”Lisäksi persunuorten tavoitteena näyttää olevan ero myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

Jotta tämä linja tulisi sitäkin selvemmäksi persunuoret vaativat myös kielletyn etnisen profiloinnin ottamista käyttöön ulkomaalaislain valvonnassa.

Puuttuu enää vaatimus ulkoisen tunnusmerkin käyttöönotosta muille kuin ns. kantasuomalaisille.

Persunuoret vaativat etnisen profiloinnin käyttöönottoa ulkomaalaislain valvonnassa. Puuttuu enää vaatimus ulkoisen tunnusmerkin käyttöönotosta muille kuin ns. kantasuomalaisille.