Miksi aina vain kaksi vaihtoehtoa?

Volin ainakin löyhästi yhtyä mielipiteeseesi. Osa meista kuvaajista on jonkun välinelaadun uskovaisia, on primeuskovia, on vakaajauskovia, on peilittömän uskovia ja päinvastoin.

Kuvaaminen onnistuu kaikilla värkeillä mitä kameraksi kutsutaan ja nykyään puhelimillakin suurimmaksi osaksi. Jos osaa käyttää välineitä ja tyytyy kuvauksiin joissa kyseinen on edes kohtuullinen niin pärjää.

Jos haluaa jotain erityityyppikuvausta kuten muotokuvia, makrokuvia tai vaikka laajoja maisemia niin siihenkin vaan pitää hankkia sopiva kamera tai ohjelma jonka avulla monesta kuvasta saa koottua sen laajan maiseman.

Itse olen zoom kannattaja, runsaspikselisen rungon kannattaja ja on mukavaa jos mukana tavalla tai toisella kulkee erilaisia optisia välineitä joilla saa kuvan itikasta pikkulintuun kuusen latvassa. Niin ja on hyvä olla laajakulma niihin maisemiin. Laajakulmissa täyskennoinen on parempi kuin kroppi mutta siinä tirpassa kuusenlatvassa taas kroppi hakkaa täsykennoisen.

Tämänkaltainen foorumi on hyvä alusta keskusteluun tekniikasta, mutta huono paikka keskustella kuvan sisällöstä. Keskustelussa kuvan sisällöstä pitäisi nähdä se kuva ja mielellään kyetä vaihtamaan ajatuksia kasvotusten. Esimerkiksi FB, johon saa kuvan edes matalalla resoluutiolla, on jotenkin mahdollinen alusta keskustella myös kuvista.

Palstahan onkin jo siirretty teknologian alle ilmeisesti teknologiaan keskittyneen sisällön vuoksi. Toinen korjausliike voisi olla muuttaa nimen valokuvaus tilalle esim. kamerasodat, niin vastaisi paremmin palstan sisältöä.

Sommittelusta ja perspektiivivaikutelmasta

Itselläni on ollut käytössä viime aikoina taskukameroita. Laajakulmaisessa päässä polttovälialuetta on ollut kinovastaavuus noin 35 tai 28 mm. Yleensä en ole tykännyt tsuumailla kuvatessa, paitsi normaalipolttovälin tienoille. Kompaktit ovat tuntunee myös valottavan kuvia turhan vaaleiksi. Yleensä on tuntunut tarpeelliselta laittaa valotuksen korjailua alaspäin taivasmaisemakuviin, ja varsinkin, jos on tummia havupuita osumassa tarkennuksen ja valonmittauksen kohdalle.

Keväällä on ollut hyvää aikaa katsella käkkäräisiä lehdettömiä puita auringonpaisteessa. Moni puu voi näyttää maisemassa komealta, jos taustalle tulee sinisen ja valkoisen kirjavaa taivasta. Mutta tämä asetelma edellyttää, että kuvattaisiin melko läheltä. Ja sitten 35 tai 28 milliä olisi niin ahdas kuvakulma, ettei puu ehkä mahtuisi kameraa kallistamatta kuvaan. Laajakulman kallistus ylöspäin, kuin tähdättäisiin horisonttia korkeammalle, näyttäisi vääristävän perspektiivivaikutelmaa. Kuin rakennus tai puu kallistuisi taaksepäin. 18 millin kinovastaavuus olisi tuntunut sopivammalta. Ottaa sellaisella pystykuva, horisonttiin tähdäten, että saa kuvattua esim. 4 metriä korkean puun 4 metrin päästä. Kinofilmille kuvatessa tuli käytettyä joskus 18 millin objektiivia.

Toinen tapa olisi tehdä päinvastoin. Tsuumata kompaktikameralla normaalipolttovälille, tähdätä viistoon ylöspäin, rajata hiukan tiiviimmin. Normaalipolttoväli sopii hyvin esim. arkkitehtuurin kuvaamiseen. Perspektiivivaikutelma ei näytä vääristyvän, vaikka tähtäiltäisiin ylös tai alas.