Koettakaa jo keksiä mitä hirsitalo hengittää. Toiset väittää että kosteutta hengittää eikä ilmaa. Toiset väittää että ilmaa vaihtaa eikä tarvita muuta ilmanvaihtamista. Eräät väittävät että on tiivis ja voi asentaa LTO-koneen. Missä mättää, kun kukaan ei osaa selvittää mitä siinä hengitetään ja miten.
mitä hengittää
elämäntapaintiaani2
243621
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
höyrynsuluttomassa hirsitalossa - tai ylipäätään missään hygroskooppisesta materiaalista tehdyssä talossa. Koko sana 'hengittävä' on tässä yhteydessä käyttötarkoitukseensa nähden ristiriitainen - sillä pyritään aikaansaamaan positiviisia, 'terveellisiä' mielikuvia. Valitettavan usein tieto 'hengittävän' rakenteen 'terveellisyydestä' on puhtaan tunnepitoista. Höyrynsuluttoman rakenteen on joka tapauksessa oltava ilmaa läpäisemätön.
Ns. 'hengittävyydellä' yritetään kuvata rakenteen vesihöyrynläpäisevyyttä ja kykyä toimia kosteusvarastona ja siten tasata sisäilman kosteusvaihteluita.
'Hengittävä' rakenne ei poista tai vähennä sisäilman epäpuhtauksia (partikkelit, hiilidioksidi tmv.). Näiden poistoon tarvitaan ilmanvaihtoa.
Ns. hengittävän rakenteen etu kesäaikaan on toimia kosteuspuskurina, jonka ansiosta hellepäivinä sisäilman lämpötila on alhaisempi. Vastaavaan vaikutukseen päästään massiivirakenteilla.
Talviaikana hygroskooppinen pintamateriaali tasaa vuorokautisia kosteusvaihteluita. Tosin sama vaikutus aikaansaadaan esim. paneloimalla katto puulla, jota ei ole käsitelty vesihöyryä lapaisemättömaksi. Käytännössä tosin jo parin kolmen millin hygroskooppinen sisäpuolinen pintakerros on riittävä tasaamaan sisäilman yö/päivä -kosteusvaihtelut talviaikana.
Kirjoitit enimmäkseen täyttä asiaa. Kun vain nämä "hengittävyyteen" hurahtaneetkin ymmärtäisivät tuon, että oikeilla pintamateriaaleilla saadaan samat edut ilman rakenteiden kosteusriskin kasvamista. Mutta perustelepa vielä tämä "Ns. hengittävän rakenteen etu kesäaikaan on toimia kosteuspuskurina, jonka ansiosta hellepäivinä sisäilman lämpötila on alhaisempi." Miten tämä toteutuu ja miten se rinnastuu massiivisten rakenteiden lämmönvarauskykyyn lämpötilan tasaajana?
"Ns. hengittävän rakenteen etu kesäaikaan on toimia kosteuspuskurina, jonka ansiosta hellepäivinä sisäilman lämpötila on alhaisempi. Vastaavaan vaikutukseen päästään massiivirakenteilla."
Tällä tarkoitetaan sitä että esim. hirteen varastoitunut kosteus kuumina hellepäivinä pyrkii höyrystymään, aineen olomuodon muutos vaatii energiaa ja se otetaan sisäilmasta (hirren pinta on viileä). Käytännössä en tiedä onko tuolla vaikutusta.
Samasta syystä märkä ihon pinta tuntuu viileältä (esim.kun tulet uimasta) vaikka olisi lämmintä kun iho kuivuu, viileys häviää.
Kuten jäsen rane mainitsee, hirsiseinän kesäaikainen sisalämpötiloja tasaava vaikutus perustuu rakenteen hygroskooppisen kosteuspuskurin faasimuutokseen.
Massiivirakenteessa tasaajana toimii lämpöä varaava ja luovuttava massa.
"hygroskooppisen kosteuspuskurin faasimuutokseen".
Mitä jos kirjailisit jotain selkokielistä. Tuo on puppugeneraattorista repäistyä.
Vastaan tässä samalla myös jäsen Ranelle: Teoria faasimuutosten sisäilmaa jäähdyttävästä vaikutuksesta on kiehtova, mutta vaatisi kyllä tuekseen näyttöäkin. Varsinkin kun mitään faasimuutoksia ei edes tapahdu. Hygroskooppisuus on juuri sitä, että aine voi sitoa kosteutta _ilman_ että kosteus tiivistyy vedeksi. Ja jos ei ole nestemäistä vettä, ei ole mitään mikä höyrystyisikään. Ei kai niitä hirsiseiniä sisäpuolelta sentään puutarhaletkulla kastella?
rakennuksen hengittäväisyydestä voisi olla,jos laitat vasta leivotun ruisleivän muovipussiin ja pussin suu tiiviisti tukkoon,viikon päästa leipä täysin homeessa ja märkä.
Jos taas laitat tuoreen leivän paksuun paperipussiin,viikon päästä leipä on kuivanut ja on todella herkullista syötävää.
Muovimiehiltä kysyisin,torjuuko se muovi seinässä,sisäilmaa (kosteudeltaan noin 60%), pääsemästä ulos,vai ulkoilmaa,(kosteus 90%),pääsemästä sisään,siis kumpi tehtävä sille on annettu?Muovia on käytetty rakentamisessa vasta 40 vuotta ja koneellista olmastointia 10 vuotta,oliko elämää ennen näitä keksintöjä?
Kyllä puuhun hygroskooppisesti sitoutunut vesi on NESTEfaasissa. Ja puun kuivuminen kuluttaa energiaa myös hygroskooppisen kosteuden höyrystyessä yhtä paljon kuin vapaan veden haihdutus.
Nämä ovat fysiikan perusilmiöitä, joiden olettaisi olevan peruskoulun käynneille tuttuja.
Leipäpussukkaesimerkkisi kuvaa vesihöyryn diffuusiota materiaalin läpi - ei sillä ole mitään tekemistä HENGITTÄMISEN kanssa.
ja paljonkin.Nimittäin entisessä asunnossa saunomisen jälkeen ja samoin kun pyykkiä kuivattiin,niin aina oli ikkunat huurussa ja kostea ilma oikein oli aistittavissa päivän pari.
Nyt on asuntona käsityöna tehty hirsitalo,jonka ulkoseinän paksuus on 230mm pelkkahirsi.
Saunomisen jälkeen ikkunat on kirkkaat ja pyykki kuivaa puolta nopeammin kuin entisessä asunnossa,eikä kosteuden tunteesta ole tietoakaan.Hirren hengittäminen on juuri tätä,se ottaa huoneilmasta ylimääräsen kosteuden sisäänsä jä luovuttaa sen takaisin kun ilma alkaa olla liian kuiva.Tämä toimivuus tietysti edellyttää,että hirsi on käsittelemätön.
Jotkut tällä palstalla valittavat,että nurkat on kuurassa tehdastekosissa.Minun talossani ei kuuraa sisäpuolela näy,vaikka olis 50 astetta pakkasta,on se niin hyvin timprattu ja tilikitty.
On ollut haluja kieltää ilmaisua "hengittävä rakenne" kun puhutaan taloista jotka on rakennettu ilman tiiviitä höyrysulkuja, ja ihan syystäkin.
Ihmiset käsittävät yleensä hengittämisellä sellaista kaasunvaihtoa jota on tapana harrastaa keuhkoilla, ja ajattelevat sitten että hengittävä rakennus on myös sellainen joka hiljalleen huohottaa heille raitista ilmaa hengitettäväksi.
Olen asunut hengittävissä taloissa koko ikäni, pientä stadissa asumisen aikaa lukuunottamatta, mutta en ole koskaan kuullut mitään huohotusta asunnoistani, joka ei olisi ollut itseaiheutettua.
Noin lyhyesti tarkoitetaan hengittävällä rakenteella sitä , että rakenne pystyy läpäisemään muunmuuassa vesiHÖYRYÄ ja muitakin kaasuja. Vesihöyry (joka on näkymätön kaasu) pyrkii aina vaeltamaan sinne missä osapaine on pienin. Yleensä huoneilmasta ulospäin. Hengittävän rakenteen etu höyrysululliseen on se että oikein tehtynä se ei ole niin arka tilapäisille kosteuspiikeille. Kun sitten sattuu kosteus/vesivahinko hengittävä rakenne kuivuu itsestään kunhan kosteuden aiheuttaja poistetaan.
Hengittävä rakenne myös tasaa kosteusvaihtelut sitomalla itseensä kosteutta ja luovuttaen sitä taas kun ilma on kuivempi. Jotkut väittävät ettei hirsi tai muu hengittävä rakenne kykene sitomaan itseensä kosteutta 0,5mm pintaa syvemmälle. Senhän jokainen voi todeta vääräksi seuraamalla esimerkiksi polttopuun kosteutta, tai minkä tahansa puurakenteen kosteutta, vaikka sitä ei altistettaisiin suoraan vedelle koskaan.
Kaikki talot kuuluu rakentaa niin että niistä ei tuule läpi! Tuulensuoja voidaan ratkaista monella tavalla, (tuohella, levyllä, paperilla, pahvilla, tilkitsemällä...)mutta yhteistä kaikille tavoille on se että ne eivät päästä ilmaa lävitsensä.
Tässä lyhyesti hengittävyydestä. Jos kaipaa lisää tietoa on paikallaan mainostaa taas Panu Kailan kirjaa: Talotohtori. Löytyy hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja kirjastoista.
Ja vielä tähdennän, laittakaa myös hengittävän talon ilmanvaihto kuntoon. Joko painovoimaisena tai kunnollisella ilmanvaihtokojeella. Ja muistakaa myös että köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa = (halpaa. :-)
"Kun sitten sattuu kosteus/vesivahinko hengittävä rakenne kuivuu itsestään kunhan kosteuden aiheuttaja poistetaan." Tämä on totta, mutta ei höyrynsulkukaan sitä muuta miksikään. Höyrynsulun ulkopuolinen osa kuivuu ulospäin ja pintamateriaalit sisäänpäin. Höyrynsuluttomuudesta on korkeintaan se ilo, että yläpohjan villoille vuotavasta katosta lirahtanut vesi näkyy heti läiskänä katossa. Eipä tarvitse könytä vintille niin usein.
"Hengittävä" rakenne sitoo tietenkin kosteutta koko tilavuudeltaan, tuskin siitä asiasta kukaan on muuta väittänytkään. Sen sijaan ainoastaan pinnassa olevalla kosteudella on mitään mahdollisuuksia päästä takaisin huoneilmaan, syvemmällä olevan kosteuden suunta on aina ulospäin. Eli sama vaikutus saataisiin aikaan kosteutta tasaavilla pintamateriaaleilla.
"Kun sitten sattuu kosteus/vesivahinko hengittävä rakenne kuivuu itsestään kunhan kosteuden aiheuttaja poistetaan. Tämä on totta, mutta ei höyrynsulkukaan sitä muuta ." -Joo, mutta höyrynsulkuiseen rakenteeseen liitetään ihmisten mielikuvissa yleisesti mineraalivillaeriste, joka ei tunnetusti kuiva (no joo, ehkä uunissa tms.)
Vielä kun hengittävän talon omistaja ei sitä menisi pilaamaan millään muovimaalilla, vaan käsittelisi ulkovuorauksen esim. puunsuojalla joka hengittää molempiin suuntiin.
enpä menisi väittämään noin että höyrynsulku ei muuttaisi rakenteen ominaisuuksia vesivahingon sattuessa.
Siinä tapauksessa että höyrynsulullinen rakenne kuivuisi ulospäin niin moni nykyään tehtävä vesi vahinko kannattaisi jättää tekemättä.
Samoin tuo tässä yhteydessä kehuttu höyrynsulun vianpiilotus taipumus on tosielämässä varsinainen kiusa joka vaan laajentaa ja nostaa remontin kustannuksia.
Myös tuo esitetty teoria pintamateriaalien asumisviihtyvyyden kannalta riittävästä kosteustasauskyvystä on yksi asia josta voidaan olla montaa mieltä.
Kyllä hirsirakenne on ylimainostettu juttu. Mukavahan se kesäaikaan on, mutta kun syksy tulee, alkaa mieli tehdä kaikilla mukavuuksilla varustettuun omakotitaloon - seuraavaa kevättä odottelemaan.
No me taas päätimme rakentaa taajaman ulkopuolelle hirsitöllin. On kuin olisi mökillä ympärivuoden. Muksut ovat tyytyväisiä omaan pihaan kerrostaloasumisen jälkeen ja itse kun pitää rauhassa olemisesta. Sopii meille, ei välttämättä kaikille.
Hengittävyyttä (termi minunkin mielestä hiukan harhaanjohtava mutta kun parempaakaan ei ole) oli kuvailtu asiallisesti useammassa viestissä, en ala jauhamaan samoja asioita.
Niin, tämä hengittävyyden suosinta vs. muovit on monesti ensisijassa asennekysymys, toissijassa käytännössä ilmenevä tosiasia. Mutta sen olen huomannut, että omassa talossani käyvät vieraat ovat useasti kehuneet ilman laatua ja talon lämpöä (vaikka ei ole ollut edes kuin 20C), sellaista vaikeasti verbaalisesti kuvailtavissa olevaa puutalon "ilmastoa", sen kokee vain kun kunnossa olevassa hirsitalossa käy. Osin syynä näihin hyviin huoneilman laatuihin voi olla myös se, että huonekorkeus on 3,6 m - ei ihan heti tunkkaannu kun on vajaa kolmannes enemmän kuutioita kuin tavallisessa talossa samalla pohjapinta-alalla.
Sitä en taas ymmärrä, miksi talven tulo ajaa pois hirsitalosta (ellei kysymyksessä ole kesämökiksi tarkoitettu rakennus). Jos se on eristetty oikein, se ei vedä (eri asia kuin hengittävyys), vaikka ei olisi ripaustakaan muovia. Toisekseen vesi ja keskuslämmitys on useimmissa vakituiseen asumiskäyttöön tehdyssä hirsitaloissa (paitsi mulla ei) muutenkin, mitä mukavuuksia vielä tarvitset? Ilmanvaihtokonetta ei mulla ole eikä ikuna tule (paitsi joskus moduulirakenteella toteutettavaan kylppäriin), poltan tulisijoja päivässä kuten pitääkin jo painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamiseksi.
Mutta näin se on - kaikille hirsitalo ei sovi. Se ottaa ja antaa enemmän. Ja hirsitalolla tarkoitan todella aitoa hirsitaloa eikä paksusta ponttilaudasta kyhättyä kesämökkiä.
Kirjoitat: "Myös tuo esitetty teoria pintamateriaalien asumisviihtyvyyden kannalta riittävästä kosteustasauskyvystä on yksi asia josta voidaan olla montaa mieltä."
Edellämainitusta asiasta saa toki olla mitä mieltä lystää. Kyseessä on kuitenkin useammassa tutkimuksessa (joihin voin tarvittaessa viitata)todettu tosiasia - ei teoria.
Korjataan tekstisi sanajärjestystä hieman: "...mineraalivillaeriste, joka ihmisten mielikuvissa ei tunnetusti kuiva..." Nyt se on paremmin kohdallaan. Vai miksi muka ei kuivaisi, jos uutta kosteutta ei tule? Eikä höyrynsulku edes millään tavalla vaadi mineraalivillaa, aivan yhtä hyvin sen kanssa voi käyttää vaikka selluvillaa.
Tässä jotain aiheesta: http://www.puuoske.com/data.php/200412/071067200412131647_076084200412131342_Erkki_Kokko.pdf . Uskominenhan tietenkin on vapaaehtoista.
Edeltä luettua
"Ja muistakaa myös että köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa = (halpaa. :-)"
Ja nytkö hirsitalorakentajista tulikin köyhiä? Muut säikeet ovat täynnä jotta "kateellisten köyhien panettelua..." aina kun joku keksii mainita hirsirakennuksista jtain poikkipuolista.
Päättäkää nyt sekin kuka on köyhä ja kuka ei.
Ei sitä kukaan päätä puolestasi!
Talojen hinnat huomioon ottaen, eiköhän melkein kaikki jotka rakentavat itselleen taloa, ovat köyhiä. ;-)
Hirsitalohömppä on alusta loppuun asti jotain utopistista kansallisromantiikan etsimistä. Kaiken kruunaa Kalevalainen alistuminen "köyhäksi". Miksei vielä nöyräksi ja alamaiseksi? Maan matoseksi, hallanotkon nöyräksi. Pohjoisrinteen kivisen peräpellon raivaajaksi. Pajuisen katiskan kutojaksi. Surkeilla rämeillä. Kohmeisilla karpalosoilla tuohivirsuilla, ilman gepsiä ja keppanaa. Missä itkijänaiset?
hömpällähän tässä on elämäänsä tarpeen kaunistaa. Toiset hömppää humppa, toiset viinaa, jotkut autoja ja jotkut nyt vaan haluavat asua hyvin.
Kyllä minä mieluummin kirveellä halon puita takkaa varten hirsitalon pihalla, kun istun gepsi kourassa keskaripöhnässä Jakomäen bunkkerissa.
Itkijänaisista en tiedä, mutta kyllä meidän emäntä ainakin on iloinen!