Laineen kuulen laulavan,
kallioihin murtuvan.
Soi hanuri rannalla hiljaa,
katselen selälle päin.
Järvenselällä venho pieni,
aallon harjalla keinuttelee.
Kuuntelen lokkien kirkunaa,
se mut vaivuttaa unehen.
kallioihin murtuvan.
Soi hanuri rannalla hiljaa,
katselen selälle päin.
Järvenselällä venho pieni,
aallon harjalla keinuttelee.
Kuuntelen lokkien kirkunaa,
se mut vaivuttaa unehen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuulin minä vaikka järvestä kauniin runon teit.
ajttelen merenkävijää
kokenutta merikarhua
joka saapunut on satamaan
aikansa merta kyntäneenä
Hiljainen kuva
kaunis, seesteinen.
Kuin hetki ennen
nukahtamista.
Pidät siis runojen luontokuvista? :)